Työni estää lasten hankkimisen!!!

Ap ei taida uskaltaa elämänmuutokseen ryhtyä...



Jotakuinkin noin ajattelin minäkin jossain vaiheessa ja työ on vaativaa, joskus pitkiä päiviä ja päivystys kotona yms... matkoja... Silti lapsen sain ja enempää onnellinen en voisi olla!!! Ja työ menee siinä sivussa, kyllä sut siellä työpaikalla voidaan sijaisella korvata. Usko pois ;)

taas vaan silmään, että vaihda työpaikkaa... Ihan kun se taas olisi noin helppoa.



Itselläni oli sama tilanne. Tein jonkun ajan pätkätöitä toinen toisensa perään ja viimeisin työsopimus loppuu äitiyslomaan. Yllättäen ei olekaan enää tarvetta uusia työsopimusta. Tämän jo arvasinkin. Nyt sitten olen kotona jonkun aikaa ja toivon että saan taas aikanaa jotain työtä. Ei ole niin helppoa kuin että vaan vaihda työtä.

mutta lähinnä siksi, että työ vaatii niin paljon, että olen aivan rättipoikkiväsynyt arkisin (samoin mies) ettei seksiä jaksa muulloin kuin viikonloppuisin. Eipä ole vielä puolessa vuodessa tärpännyt näin vähillä määrillä :(

En ole ap mutta rakastan kyllä vaativaa vuorotyötäni! Ei työ minua estä hankkimasta lapsia vaan se että teen mieluummin töitä kuin hoidan lapsiani! :)



Jos tippuu töistä äitiysloman aikana on uuden työn löytäminen usein todella hankalaa, tämän olen nähnyt vierestä monta kertaa. Ja mikäli töitä löytyy saa usein tyytyä perushommiin kun taas entiset työkaverit ovat tällä välin edenneet ylempiin tehtäviin.

Tosin aloitin vasta kun olin jo lapset tehnyt ja voin kertoa että tämä ei vaan oikein onnistu, jos ei ole toista aikuista samassa taloudessa jolla on säännöllinen työaika.



Nyt joutuu lapset olemaan tuntikausia yksin kotona koska mun työpäivä loppuu silloin kun työt on tehty, oli kello sitten mitä tahansa. Jatkuvaa syyllisyyttä, lapset kärsii, minä kärsin. Ja kyllä vaan, olen 2 vuotta hakenut uutta työpaikkaa, mutta en ole saanut. Ei se oikeasti ole niin helppoa että vaan vaihtaa työpaikkaa sormia napsauttamalla.

että selityksiä vain! Tekosyitä ettei sitä omaa perhettä halua. Jos tosissaan haluaisi, ei siinä työkään ole esteenä.

Tosin aloitin vasta kun olin jo lapset tehnyt ja voin kertoa että tämä ei vaan oikein onnistu, jos ei ole toista aikuista samassa taloudessa jolla on säännöllinen työaika.

Nyt joutuu lapset olemaan tuntikausia yksin kotona koska mun työpäivä loppuu silloin kun työt on tehty, oli kello sitten mitä tahansa. Jatkuvaa syyllisyyttä, lapset kärsii, minä kärsin. Ja kyllä vaan, olen 2 vuotta hakenut uutta työpaikkaa, mutta en ole saanut. Ei se oikeasti ole niin helppoa että vaan vaihtaa työpaikkaa sormia napsauttamalla.

Ap haluaa viestejä, joissa kehotetaan hankkimaan lapsi. Tarkoitus on osoittaa miten vastuuttomasti lastentekoon rohkaistaan silloinkin kun lapsen hoito on mahdotonta. Sitten kun palstalla joku valittaa, että on pakko panna 10kk ikäinen vauva hoitoon 12 tunniksi joka arkipäivä, samat kirjoittajat kivittävät tuollaisen äidin välittömästi.

Mikä ammatti sinulla on?

Autonkuljettaja

Sitten kun palstalla joku valittaa, että on pakko panna 10kk ikäinen vauva hoitoon 12 tunniksi joka arkipäivä, samat kirjoittajat kivittävät tuollaisen äidin välittömästi.

jossa kauhistellaan miten joku tuntee itsensä noin ylivoimaisen korvaamattomaksi ja tekee jotain niin alhaista kuin työtä

Minulla työpäivät todella aihtelevia 3-28h ja vuorotyöstä kysymys eli myös pyhinä ja viikonloppuina. Mies tekee säännölistä vuorotyötä. Kaikki vapaa ollaan lasten kanssa. Onnellisia ja tyytyväisiä lapsia meillä enkä koe olevani huono äiti aikka välillä olen yli vuorokauden putkeen töissä. Meillä on kotin palkattu hoitaja niin lapset saavat kuitenkin elää normalia arkea ilman päihoitoon kuskauksia mihin kellonaikaan tahansa. Lapsia on neljä.

niin ei tietenkään pidäkään hankkia lapsia. Kyllä tässäkin maassa on jo ihan riittämiin niitä lapsia, joista kukaan ei huolehdi.

yleensä kyllä ennemmin tai myöhemmin löytyy keino järjestellä työasioita perheelle paremmin sopiviksi. Pitää vain alkaa tehdä asian eteen töitä. Ja sitä paitsi, onhan lapsella yleensä kaksi vanhempaa. Isäkin voi hoitaa lasta, jos äidillä on aikaavievä työ. Ei sen aina tarvitse olla toisin päin.

Jos molemmat vanhemmat ovat noin täysin urasuuntautuneita, niin ei tietenkään pidäkään hankkia lapsia. Kyllä tässäkin maassa on jo ihan riittämiin niitä lapsia, joista kukaan ei huolehdi.

1-2 päivää viikossa etätyönä, niin tulevaisuus vaikuttaisi jo paljon helpommalta.



Minä tein työmatkoineen n. 10,5 tunnin työpäivää esikoisen jälkeen ja ei olisi selvitty, ellei isillä olisi ollut työ asuinpaikkakunnallamme.



Nyt taas toisin päin: minä vaihdoin työtä asuinpaikkakunnalle (ja sain mielekkään, haastavan paikan) ja isi käy nyt taas pidemmällä töissä.



Pakko tehdä kompromissejä, jos perheen haluaa. Kyllä työnantajan pitää joustaa ja ymmärtää ja jos ei jousta, niin suosittelen työpaikan vaihtoa.



Muuten, olin todelle työkeskeisessä työyhteisössä töissä, jossa tehtiin pääsääntöisesti paljon ylitöitä...mutta kaikki äidiksi tulleet siirtyivät silti 4 päivän viikkoon (yksi päivä etänä) ja alkoivat lähtemään kotiin klo 16-17 välillä. Kyllä työntekijä itse tekee ne valinnat kuitenkin.

hankkia lapsia, jos niille ei ole aikaa eikä sijaa elämässä, eikä pysty mistään muusta vähentämään lasten tarpeiden vuoksi.

Itsekin ajattelin vähän tuohon tyyliin = "työni estää lasten hankkimisen" (tosin matkustelua ei juurikaan työn puolesta ole).



Sitten mies totesi, että on ne yrittäjät ennenkin Suomessa lapsia hankkineet. :)



Sekin on hyvä muistaa, ettei kukaan ole korvaamaton ja kerran täällä vain ollaan.

Turha valittaa elämästään, jos ei ole itse valmis tekemään mitään sen muuttamiseksi.

siitä pitäisi maksaa sellaista palkkaa että on varaa pitää lapsille hoitaja kotona. Jos ei, olet myynyt itsesi liian halvalla.

Minä myös teen 12-15h työpäivää ja erittäin epäsäännöllistä sellaista. Tosin aloitin vasta kun olin jo lapset tehnyt ja voin kertoa että tämä ei vaan oikein onnistu, jos ei ole toista aikuista samassa taloudessa jolla on säännöllinen työaika.

Nyt joutuu lapset olemaan tuntikausia yksin kotona koska mun työpäivä loppuu silloin kun työt on tehty, oli kello sitten mitä tahansa. Jatkuvaa syyllisyyttä, lapset kärsii, minä kärsin. Ja kyllä vaan, olen 2 vuotta hakenut uutta työpaikkaa, mutta en ole saanut. Ei se oikeasti ole niin helppoa että vaan vaihtaa työpaikkaa sormia napsauttamalla.

mutta lähinnä siksi, että työ vaatii niin paljon, että olen aivan rättipoikkiväsynyt arkisin (samoin mies) ettei seksiä jaksa muulloin kuin viikonloppuisin. Eipä ole vielä puolessa vuodessa tärpännyt näin vähillä määrillä :(

Meillä sama juttu.

Jos tulee klo 18-19 kotiin ja sen jälkeen pitäis tehdä kotihommia ja valmistautua seuraavaan työpäivään... aamulla ois klo 6 taas herätys... ei jaksa mitään seksiä harrastaa...

Jos molemmat vanhemmat ovat noin täysin urasuuntautuneita, niin ei tietenkään pidäkään hankkia lapsia. Kyllä tässäkin maassa on jo ihan riittämiin niitä lapsia, joista kukaan ei huolehdi.

Ei meitä voi sanoa urasuuntautuneeksi! Yritämme saada elämämme sellaiseen maliin, että on töitä ja toimeentuloa elättää se tuleva perhe.

Emme halua olla työttöminä ja yhteiskunnan elätettävinä.