Äitienpäivägallup! Kumpi vastaa paremmin ajatuksiasi?
a) En ole mieheni äiti, joten en odota häneltä lahjaa enkä mitään erityistä huomiointia. Jokainen päivä on äitienpäivä, joten riittää että mieheni arvostaa minua vuoden muina päivinä.
b) Äitienpäivänä juhlistetaan kaikkia äitejä, ei ole merkitystä onko kyseessä oma äiti vai joku muu itselle läheinen äiti-ihminen. Odotan siis mieheltäni jotain muistamista. Lapsetkin saavat hyvän esimerkin, kun isä huomioi äidin.
Kommentit (24)
tilaisuus innoissaan väsätä kortteja ja lahjoja. mua arvostetaan 34/7 365/365
Tietty.
Luulen että A on vain niille katkerille, jotka jää ilman miehensä huomiota.
Vaikka aina saankin lahjan myös mieheltäni ja hän osallistuu myös aamiaisen tekoon.
eikä sitä voi järkevästi viettää mitenkään
Eli äitienpäivänä juhlistetaa kaikkia äitejä, ihan sama kenen. Mutta ei sen tarvi olla lahjalla muistamista eikä kaakunpaistoa, se voi olla myös suukko ja onnentoivotus tai puhelinsoitto tai...
Huomioida pitää jotenkin. Meillä tuo tekee aamupalan lasten kanssa minulle. Samoin minä teen isäinpäivänä.
No sitten lähdetäänkin anoppilaan ja sielä saa kakkua.
ja olen todella pahoillani niiden puolesta, jotka jäävät ilman huomiota.
Aamulla on mukava lojua sängyssä ja kuunnella astioiden kilinää keittiössä. Sitten ryhmä rämä tulee yläkertaan, yksi kantaa kakkua, yksi kukkia ja yksi kahvimukia. Sitten halataan ja pussaillaan ja yleensä joudun liikutukselta tirauttamaan pari kyyneltäkin. Lapset pomppivat jännityksestä kun luen kortteja ja avaan lahjoja. Mieheltä saan aina myös jotain pientä, mutta parasta on se, kun hän joka vuosi sanoo, että mä olen paras äiti maailmassa.
Aamupäivä menee pitkän aamiaissen parissa, minä soitan äidilleni ja mies mummolleen ja alkuiltapäivästä lähdemme anoppilaan. Siellä on tosi hyvät ruuat ja kakut tarjolla. Anopin kanssa toivotamme hyvää äitienpäivää toisillemme ja miehet nostavat maljan meille ruokapöydässä.
Ymmärrän kyllä, että on pakko vetää joku suojamuuri päälle, jos oma mies ei arvosta ollenkaan. Sillon on helpompi kieltää, että millään teoilla olisi mitään väliä. Ei varmaan satu niin paljoa, kun uskottelee itselleen, että asia ei kiinnosta ollenkaan.
Aamulla on mukava lojua sängyssä ja kuunnella astioiden kilinää keittiössä. Sitten ryhmä rämä tulee yläkertaan, yksi kantaa kakkua, yksi kukkia ja yksi kahvimukia. Sitten halataan ja pussaillaan ja yleensä joudun liikutukselta tirauttamaan pari kyyneltäkin. Lapset pomppivat jännityksestä kun luen kortteja ja avaan lahjoja. Mieheltä saan aina myös jotain pientä, mutta parasta on se, kun hän joka vuosi sanoo, että mä olen paras äiti maailmassa.
Oman äitini luona on helpompi käydä sunnuntainakin kahvilla, koska asuu 10 km:n päässä.
Isän ei mielestäni tarvitse hankkia mitään erillistä lahjaa, siitä ei ole kyse. Mutta isän kuuluu auttaa niitä lapsia korttiaskartelussa, leipomisessa ja mahdollisesti jossain ikävaiheessa mennä lasten kanssa lahjaostoksille, jos lapset eivät itse askartele tai tee käsitöitä, kenties yhdessä lasten kanssa ostaa lahja ja tuoda kukkia. Silloin kun lapsi on vielä niin pieni, ettei ymmärrä, osaa ja pysty, niin isä hoitaa koko kuvion (askartelu ei pakollista, hehe!)
Vastaavasti isänpäivänä äiti auttaa lapsia huomioimaan isää ja näyttää esimerkkiä.
ja olen todella pahoillani niiden puolesta, jotka jäävät ilman huomiota. Aamulla on mukava lojua sängyssä ja kuunnella astioiden kilinää keittiössä. Sitten ryhmä rämä tulee yläkertaan, yksi kantaa kakkua, yksi kukkia ja yksi kahvimukia. Sitten halataan ja pussaillaan ja yleensä joudun liikutukselta tirauttamaan pari kyyneltäkin. Lapset pomppivat jännityksestä kun luen kortteja ja avaan lahjoja. Mieheltä saan aina myös jotain pientä, mutta parasta on se, kun hän joka vuosi sanoo, että mä olen paras äiti maailmassa.
Ymmärrän kyllä, että on pakko vetää joku suojamuuri päälle, jos oma mies ei arvosta ollenkaan. Sillon on helpompi kieltää, että millään teoilla olisi mitään väliä. Ei varmaan satu niin paljoa, kun uskottelee itselleen, että asia ei kiinnosta ollenkaan.
En muista tiedä, mutta itseäni ei tosiaan haittaisi lainkaan, jos äitienpäivää ei juhlittaisi meillä lainkaan. Sitä kuitenkin juhlitaan ja mieheltäkin saan lahjan ja muuta, samoin kuin lapsilta.
Itse asiassa alkuun ajattelin, ettei juhlittaisi ja pari vuotta menikin niin, mutta kun on nähnyt lasten innon, kun ovat päiväkodissa tai koulussa jotain väsänneet, niin lasten vuoksi juhla pidetään.
Minä en ole pienenä koskaan juhlinut äitienpäivää. Meille opetettiin, että se on Hitlerin aloittama juhla, jolla juhlistettiin mallisotilaille lapsia tehneitä malliäitejä. Ei kovin hehkeää verrata itseä heihin...
sopii B vaihtoehto. Tiedän oikein hyvin, että en ole mieheni äiti, eikä isoäitini ole minun äitini, äitejä saa muistaa äitienpäivänä. Mieheni saa muistaa lastensa äitiä äitienpäivänä, se on hänen oikeutensa mutta ei velvollisuutensa.
siitä, mitä joku Hitler on joskus tehnyt.
Onneksi mulle ei oo pienenä annettu koko maailman vääryksiä kannettavaksi.
Minä en ole pienenä koskaan juhlinut äitienpäivää. Meille opetettiin, että se on Hitlerin aloittama juhla, jolla juhlistettiin mallisotilaille lapsia tehneitä malliäitejä. Ei kovin hehkeää verrata itseä heihin...
[/quote]
lahjoja ei tarvita vaan läsnäoloa
Olen mieheni lasten äiti! Lapset ovat usein halunneet järjestää jotain kivaa minulle, mutta totta kai tarvitsevat siihen apua.
Käydään me anoppilassakin, vaikkei anoppi minun äitini ole. Kyllä se on se äitinä oleminen mitä juhlitaan, ei pelkästään se yksi henkilö, joka on kunkin oma äiti.
Hitler aloitti äitienpäivän vieton Saksassa 12.8 1938, äitinsä syntymäpäivänä. Äitienpäivää vietettiin kyllä muualla, mutta Hitler toi sen Saksaan ja kieroutuneessa mielessään teki siitä jotain ihan muuta, mitä se alunperin oli.
Ymmärrän kyllä, että on pakko vetää joku suojamuuri päälle, jos oma mies ei arvosta ollenkaan. Sillon on helpompi kieltää, että millään teoilla olisi mitään väliä. Ei varmaan satu niin paljoa, kun uskottelee itselleen, että asia ei kiinnosta ollenkaan.
En muista tiedä, mutta itseäni ei tosiaan haittaisi lainkaan, jos äitienpäivää ei juhlittaisi meillä lainkaan. Sitä kuitenkin juhlitaan ja mieheltäkin saan lahjan ja muuta, samoin kuin lapsilta. Itse asiassa alkuun ajattelin, ettei juhlittaisi ja pari vuotta menikin niin, mutta kun on nähnyt lasten innon, kun ovat päiväkodissa tai koulussa jotain väsänneet, niin lasten vuoksi juhla pidetään. Minä en ole pienenä koskaan juhlinut äitienpäivää. Meille opetettiin, että se on Hitlerin aloittama juhla, jolla juhlistettiin mallisotilaille lapsia tehneitä malliäitejä. Ei kovin hehkeää verrata itseä heihin...
vaihtoehto B.