Huusin itkevälle vauvalle :(

huutanut muutaman kerran kiukuspäissään ja katunut kovasti jälkeenpäin. Joskus vaan pinna palaa ja sitten korottaa liikaa ääntään. Inhimillistä se on, ei muuta. Ei vauva muutamasta huudosta elinikäisiä traumoja saa. Oma käytös pitää toki tajuta ja miettiä, milloin siitä on oikeasti vauvalle haittaa. Muutamasta huudosta kukaan ei kuitenkaan rikki mene. Hetkellisesti toki pelästyy, mutta rauhoittuu pian. Älä ole liian ankara itsellesi, ap.

ihan turhaan varmaan, mutta viimeiset kaksi vuotta olen nukkunut vähimmillään kymmentä tuntia viikossa ja lopulta saatoin olla parikin vuorokautta kokonaan nukkumatta KOLMEN kitisevän, huutavan ja ympärivuorokautisesti (aina joku huusi)vauvan takia. Välillä vaan karjuin että olkaa hiljaa ja pitäkää edes hetki ne turvat kiinni, itse aika hajoamispisteessä siis. Eikä meinaa hermot kestää huutoa vieläkään vaikka ovat jo kaksi, muutaman minuutin huutamisen jälkeen itsellä tuskanhiki pinnassa ja syke miljoona...saakohan näin monen pienen äidistä kelvollista äitiä mitenkään?

Arvaa tuntuiko oma käytökseni minusta pahalta, kun talossa oli mustasukkainen 2-v. ja vauva. Väsymyksessäni en kestänyt YHTÄÄN sitä, että esikoinen temppuili ja kiusasi vauvaa nipistämällä ja puremalla.



Huusin hänelle vähän väliä ja saatoin esim. sulkea vihoissani hetkeksi yksin toiseen huoneeseen. Kerran myös hermostuin niin, että tartuin tyttöä rinnuksista ja primitiivinen ensireaktioni oli, että nyt heitän tämän apinan seinään. Onneksi kuitenkin järki juoksi sen verran, että viskasinkin tytön n. metrin päästä sängylle.



Ihan tasapainoisia ja onnellisia lapsia noista on kuitenkin kasvanut. :)

Ei pienelle söpölle nyytille saa huutaa. Se voi säikähtää. Rakasta vauvaasi ja ajattele miten pahalta vauvasta tuntuu koska hänkin rakastaa sinua. Olet hänelle se kaikkein tärkein ihminen.

ja osa pahempaankin.