miten tarkkoja olette tutin puhtaudesta?

ja sen jälkeen ei juurikaan olla keitelty, tosi satunnaisesti. Pyörivät milloin missäkin, huuhtelu vaan ja taas mennään... Lapsi, 6kk, ei vielä kertaakaan ole ollut kipeä.

sitä mäkin mietin, etten liian hysteerisesti sitä ala joka välissä keittämään.

Esikoista odotan ja laskettu aika on viikon päästä niin kaikkee sitä miettii valmiiks :D

Ap

Ja niitä säilytetään hyllyn reunalla omassa kupissaan. Mutta ei meillä niitä ensimmäisen keittelyn jälkeen enää uudelleen keitellä. Joskus saatan innostua, mutta edellisestäkin keittotempauksesta on ainakin jo puoli vuotta. Tarvittaessa aina huuhdellaan tutti.

Että meilläkin jo kaksi taaperoa kasvatettu enkä usko, että tuo tutin keittämättä jättäminen on mihinkään vaikuttanut. Normaali terveitä tenavia molemmat, harvoin ovat kipeänä.

niin mäkin meinaan, että vain nukkuessa käytetään tuttia tai sit hetken aikaa esim autossa jos ei sillä hetkellä pysty syöttämään ja se pitää vauvan tyytyväisenä.

Mut sehän ei ole päivänselvää että se edes huolii tuttia, mut ompahan varulta hankittu :)

ap

Ihan alussa keitin tutin ennen käyttöönottoa ja joskus muulloinkin.

Aikanaan luovuin tutin keittämisestä kokonaan.

Suoraan pakkauksesta vaan suuhun.



Meillä neidin tutit kieri missä milloinkin (paras kätkö oli isin jääkiekkokassi)jos olivat kauhean pölyisiä puieni huutelu vesihanan alla riitti.



kerran pudotti kaupan lattialle ja sen jällkeen tuttia ei kyllä takaisin suuhun laitettu ennen keittämistä.



Lapsi on nyt 7v. ja ollut todella harvoin kipeä.

liika puhtaus ei ole tarpeen. toki uihan Vastasyntyneen kanssa voi aluksi olla hieman varovainen muttei mitenkään yli hysteerinen tuon hygienian kanssa.

Taidan olla sitten palstan hygieniaintoilija. Ennen kiinteiden aloittamista keitin tutit päivittäin ja säilytin tuttirasiassa puhtaita. Jos tippuu lattialle, meni pesuun ja keittoon.



Kiinteiden aloittamisen jälkeen ei enää vaihtoon tutti niin useasti ja välillä huuhtelu riittää. Periaatteessa kuitenkin niin, että yksi tutti on maksimissaan noin vuorokauden käytössä, sitten puhdas (=keitetty) peliin. Yleensä tutti lentää lattialle tmv. jo ennen sitä ja vaihdan puhtaaseen.



Eli alkuun puhtaampia, iän myötä likaisuusaste kasvaa. Siinä vaiheessa, kun lapsi nuolee muutenkin lattiaa, ei liene niin kovin tarkkaa... :D

Toi oli kyllä ennen sikisvouhotusta - mutta kuitenkin.

Mutta eipä ole lapsi sairastellutkaan.



Tuttia ei ihan oikeasti tarvitse keittää, kuin pakkauksesta oton jälkeen.



Kukin tyylillään, taas kerran.

kun opsikelin terveydenhuoltoalaa, meille opetettiin, että kun lapsen tutti tippuu lattialle, sitä ei pidä pestä, vaan kieritellä vähän lisää likaisimmassa nurkassa. näin lapsi saa paremman suojan allergioita vastaan. tietysti hieman kärjistetty esimerkki, mutta pointtina se, että tutin jatkuva keittely hävittää kaikki lapselle tarpeellisetkin bakteerit ja allergiat ja sairastelu lisääntyy.

meillä ei kersat oikein tuttia käyttäneet, kun työnsivät kielellä pois, jos ei pitänyt paikoillaa. Kun joskus varoiksi otettiin mukaan, niin laitettiin minigrip-pussiin. Näin sai kätevästi nauhan siitä roikkumaan, mutta silti pysyi puhtaana pussissa. Ja aina pestiin ja keitettiin pesun jälkeen.



Eikä meidänkään esikoinen sairastanut kuin vasta 1,5v ikäisenä ekan kerran...

Eikä muutenkaan pesemään turhan takia. Paitsi ehkä jos putoaa sinne lentokentän lattialle, niin voi huuhtaista kraanavedessä...



Keittämistä ei tarvita koskaan. Selkeästi likaisen tutin voi pestä kuten muutkin astiat samaten kuin jos tutti putoaa jonnekin sellaiseen paikkaan, jossa voi selvästi olla jotain vaarallisia pöpöjä (sairaalat, erittäin julkiset paikat). Sama koskee tuttipulloja, leluja ja muita lasten tarvikkeita.



Lapsen vastustuskyvyn kannalta ensimmäinen vuosi on oleellisen tärkeä. Ensimmäisen puolen vuoden ajan lapsella on äidiltä saatuja vasta-aineita, jolloin lapsi ei sairastu niin helposti, mutta pääsee kehittämään omaa vastustuskykyään niitä pöpöjä vastaan, joita elimistölle "tarjotaan". Jos elimistölle ei tarjota tavallisia ja turvallisia kotipöpöjä ensimmäisen vuoden aikana, ei lapsen vastustuskyky kehity kunnolla ja myöhemmin lapsi saattaa sairastua helposti sitten kun hän pöpöihin viimein joutuu tutustumaan ennemmin tai myöhemmin esim. päivähoidon aloittaessaan.



Toinen merkittävä asia ovat allergiat. Ihmisen vastustuskyky on kehittynyt sellaiseksi, että se tarvitsee tekemistä. Mikäli elimistölle ei tarjoilla tarpeeksi vieraita pöpöjä, joita vastaan puolustautua ja kehittää vastustuskykyä, alkaa ihminen puolustautua ja kehittää vastustuskykyä jotain muuta, yleisimmin ruoka-aineiden proteiineja, vastaan ja siitä seuraa allergioita.



Kyse ei siis ole siitä, ettei tuttia tarvitsisi keittää, vaan siitä, että sitä EI SAA KEITTÄÄ. Keittäminen (ja liian puhdas ympäristö ylipäänsä) ihan oikeasti ja todellisesti on lapselle HAITALLISTA. Tämä on monen vaikea käsittää, koska jossain elää edelleen se myytti, että äiti ei voi olla "liian hyvä" ja että liiallisesta lapsen paapomisesta ei voisi olla mitään haittaa.



Asian muuten huomaa helposti ympäristöstään, katsokaa vain: suurin osa valtavan allergisista ja hirvittävän infektiokierteisistä lapsista omaa hysteerisesti hygieniasta huolehtivat vanhemmat. Toki poikkeuksiakin on, mutta uskomattoman hyvin tämä pätee.



P.s. Parhain ja helpoin päivittäinen kotipöpöannostelu tulee muuten keittiörätistä. Sillä kun pyyhkii lapsen suun aina ruokailun jälkeen niin eipähän tule allergioita eikä infektiokierteitä!

pikkukakkosen kanssa jo toinen meininki.

Kerran keitin tutin, kun otin käyttöön.

Toisaalta kakkonen ei syönyt tuttia alle kuusikuisena.

12 jatkaa vielä sen verran, että nykyisinhän synnytyssairaaloissakin kehotetaan vain huuhtelemaan (sairaalan!) lattialle pudonnut tutti kraanan alla samoin kuin tuttipullokin käytön jälkeen.

siinä tutin rasiassa tai pienessä pakaste/minigrip-pussissa kulki mukana laukussa.