Lue keskustelun säännöt.
Mistä saisin selkärankaa lopettaa sivusuhteen
06.05.2010 |
sivusuhde kestänyt reilun puoli vuotta. Ollaan kaksi varattua, joista kumpikaan ei saa seksiä kotona. Seksi ei pääasia, ollaan myös hyviä ystäviä. Haluaisin lopettaa tämän sivusuhteen koska tämä ei ole kuitenkaan sitä mitä haluan, mutta toisaalta en pääse irti, en halua loukata ystävääni joka haluaa jatkaa. Puhukaa nyt mulle järkeä että pääsen irti tästä tilanteesta. Kummankaan puoliso ei tiedä suhteesta.
Kommentit (15)
on lohdullista kuulla etten ole ainoa joka painii tällaisen asian kanssa. Tää on henkisesti rankka tilanne, soudan ja huopaan edestakaisin, päätän että nyt kyllä lopetan tämän ja mietin jo sanatkin valmiiksi, mutta kun pitäis tarttua tuumasta toimeen niin en vaan saa suuta auki, ja hetken päästä en taas haluakkaan lopettaa...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oon varmaan ihan kamala ihminen eikä mulla varmaan oo omaatuntoa ollenkaan. Jäin miettimään syytä että miksi haluan lopettaa tuon sivusuhteen, ja syy ei ole huono omatunto, vaan se että sivusuhde ei vastaakaan mun odotuksia. Toisaalta, en voi edes kuvitella aloittavani minkäänlaista suhdetta jonkun muun kanssa. Eli vaihtoehtona on paluu seksittömään arkeen. Toisaalta taas tässä nykyisessä sivusuhteessa se henkinen puoli on tärkeämpää kuin seksi. Ihan älytön tilanne.
jos sä ajattelet mitä tapahtuu, kun puolisosi saa tietää. Olettaen, että puoliso toimii normaalin ihmisen tavoin, eli vihastuu ja pettyy sinuun silmittömästi ja sen jälkeen alkaa puhumaan erosta ja mahdollisesti hakee eroa. Miltä se susta tuntuu? Onko ihan sama, vai olisitko helpottunut vai etkö halua sellaista tilannetta?
kamala tunnustaa, mutta olen jäänyt kiinni toisesta sivusuhteesta, tosin toistakymmentä vuotta sitten, ja silloin sain anteeksi. Sen jälkeen olen ollut uskollinen seksittömästä liitosta huolimatta kunnes "sorruin" tähän nykyiseen sivusuhteeseeni. Tajuan kyllä että en voi olettaa ilman muuta saavani taas anteeksi jos jään kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksittömyys on oire jostakin, joka on aika pahasti vinossa. Ammattilainen voisi auttaa parhaiten.
Miten elämäsi laita muuten on? Onko sinulla muita kiinnostuksen ja intohimon kohteita elämässäsi? Riittävästi läheisyyttä?
puolisoni ei ole haluton vaan lääketieteellisistä syistä kyvytön (ei ole aina ollut, tästä todisteena kaksi teini-ikäistä lasta), ja suhde on muuten läheinen ja kunnossa. Omat harrastukseni ovat tosin jääneet työkiireiden takia, ehkä yritän täyttää jotain tyhjiötä tuolla sivusuhteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puolisoni ei ole haluton vaan lääketieteellisistä syistä kyvytön (ei ole aina ollut, tästä todisteena kaksi teini-ikäistä lasta), ja suhde on muuten läheinen ja kunnossa. Omat harrastukseni ovat tosin jääneet työkiireiden takia, ehkä yritän täyttää jotain tyhjiötä tuolla sivusuhteella.
Puolisolla terveysongelmia. Lapset kasvaneet isoiksi, tarvitsevatsinua vähemmän. Elämässä ei juuri muuta kuin työtä. Ainoa ilon lähde on tämä sivusuhde.
Rupea korjaamaan sitä mikä puuttuu, niin sivusuhteesta on helpompi iroittautua, kun se ei ole sinulle se ainoa henkireikä.
Toisaalta on kyllä oireellista, ettet ilmeisesti ole puolisosi kanssa käsitellyt tätä seksittömyyttä mitenkään? Mistähän kiikastaa - voihan seksiä harastaa vaikkei kaikki pelit toimisi aivan kuten ennen? Mikäli ongelma on ylipääsemätön,noh, joissakin vastaavissa liitoissa osapuolet päätyvät sopuisasti järjestelyyn, jossa seksuaaiset tarpeet käydään hienotunteisesti tyydyttämässä liiton ulkopuolella. Onko mahdoton ajatus, että miehesi siihen suostuisi?
kiitos kaikille jotka olette kommentoineet tätä mun tilannetta. Olen lukenut tätä ketjua moneen kertaan ja taidan nyt alkaa ymmärtämään että mikä mättää.
Mieheni on joskus heittänyt, että voin käydä "vieraissa", mutta en ole ottanut tätä "lupaa" ollenkaan tosissani, koska tunnen (ainakin luulen tuntevani) mieheni niin hyvin, että uskon/tiedän hänen pahoittavan mielensä jos tietäisi että käyn muualla.
Mulla taitaa sittenkin olla omatunto, koska tajusin juuri että taidan ottaa tässä sivusuhteessa raskaimmin sen henkisen pettämisen, kai mä koen jotenkin että fyysiseen pettämiseen mulla on jonkinlainen lupa, mutta henkiseen ei???
Mutta mutta, olisiko tilanne sen helpompi jos sivusuhteessa olisi kyse vain ja ainoastaan seksistä? Se ei vaan meikäläisen luonteella taida olla mahdollista.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sivusuhteessa rakastutaan eli kyse ei ole pelkästä seksistä. Se tekee asiasta paljon vaikeamman, kaikille. Joka tapauksessa joku kärsii. Jos lopetat suhteen heti, niin ehkä selviät vähimmillä vahingoilla.
kun vaan saisin aikaiseksi lopettaa, helpommin sanottu kuin tehty. Nyt ainakin näen itse tilanteeni selkeämmin, kiitos kommentoijille!
Ja täytyypä ihan tosissaan alkaa miettimään jokin mukava harrastus johon voisi keskittää ajatukset.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei,
löysin tämän ketjun tänään. Eilen lopetin oman sivusuhteeni, joka tosin kesti vain viikkoja eikä sisältänyt seksiä. Rakastuin siis toiseen, ensimmäistä kertaa nykyisen suhteeni aikana.
Eilen ja tänään on ollut vaikeaa. Kaipaan ja ikävöin, vaikka tiedänkin, että tämä oli ainoa oikea ja järkevä päätös. Mieheni ei tiedä, enkä aio hänelle kertoa. Nyt yritän keskittyä oman itseni ja avioliittoni hoitamiseen.
En tiedä miksi ja miten tässä näin kävi. En koskaan uskonut päätyväni sivusuhteeseen. Luulin, että niin käy vain suhteissa, joissa ei puhuta tai rakasteta tai on muuten suuria ongelmia. Minä olin onnellinen suhteessani, eikä se estänyt rakastumasta toiseen. Ihmeellinen elämä. Ehkä tästäkin voi jotain (paljonkin) oppia.
Mä en ees halua lopettaa tätä. Toinen tuntuu niin hyvältä lähellä. :( Pitäis varmaan tuo oikea suhde pistää pauselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu että jokin hehku jää puuttumaan jos sivusuhde pitäisi lopettaa. Toisaalta en missään nimessä haluaisi olla ihminen jolla on sivusuhde :( ero tulisi heti jos puoliso tietäisi.
Se on ihan normaalia ja tervettä, kertoo että sun omatunto toimii. Olen samassa tilanteessa ja mietin samoja asioita. Olen ajatellut asiaa siltä kannalta, että minun pitäisi ajatella omaa hyvää oloa - tuntisin itseni paremmaksi ihmiseksi ilman tätä sivusuhdetta. Nyt on jatkuva fiilis siitä, kuinka paska ihminen olen. Toki ajoittain suhde tuo iloa ja etenkin saan hetken kokea olevani seksuaalinen ihminen. Mutta itsensä sättiminen ja piiskaaminen on kallis hinta siitä. Mulla tämä on mennyt niin pahaksi, että ajattelen usein kaikkien olevan parempi ilman mua. Olen siis sairastumassa / sairastunut(?) masennukseen. Vaikka fakta on kuitenkin se, että olen hyvä äiti.