Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Hoitoavun "hintana" jatkuva arvostelu

Vierailija
04.05.2010 |

Voi pe***le kun en jaksa noita appivanhempia! Asuvat melko lähellä ja voisivat auttaa lastenhoidossa, mutta katsovat sitten siitä hyvästä, että voivat estoitta haukkua ja arvostella. Anoppi kun kävelee ovesta sisään niin ensimmäisenä luettelee miten vauva on väärässä paikassa (3,5kk lattialla), väärissä vaatteissa, sitten syöksyy tarkistamaan onko vauvan kynnet varmasti leikattu jne. Kun vanhempi lapsi on ollut hoidossa, selviää että anoppi on vaihtanut lapselle toiset vaatteet (ei minun pukemat kelpaa). Ja koko ajan höpötetään vauvalle, "nyt saat vihdoinkin oikeaa ruokaa" (ei rintamaitoa vaan korviketta tai hedelmäsosetta), ja miten vauva nyt varmasti on tyytyväinen kun ei tarvitse olla äidin kanssa. Kerran otti vauvan sylistäni ja käveli viereiseen huoneeseen ja sulki oven perässään. Me muut jäimme ihmeissämme olohuoneeseen.



Olisi kiva kuulla appivanhemmilta myös joskus jotain positiivista ja saada jotain tukea äitiyteen. Lapsia kyllä kehuvat (varsinkin jos lapsilla on heidän sukunsa piirteitä, eli siinäkin kehuvat lähinnä itseään), ja miehelle ovat aika normaaleja. Minua kohtaan ollaan vaan ivallisia tai jopa ilkeitä. En jaksa enää edes yrittää, kun olen huomannut miten kaikkia tekemisiäni arvostellaan selän takana ja repostellaan suvun kesken.



Ennen lasten syntymää appivanhemmat olivat jopa mukavia. En sitten ilmeisesti täytäkään heidän kriteerejään "täydellisestä miniästä", mitä ne sitten ovatkin. Tuntuu todella kurjalta jäädä ulkopuoliseksi omasta perheestään, kun kaikki muut perheenjäsenet ovat toivottuja paitsi minä.

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
04.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että näissä jutuissa homma menee aina ihan näin kuin yksi osapuoli kertoo. Aika paljon on varmaan ylireagointia ja suoranaista väärinymmärrystä anopin sanomisista. Tuskin kukaan anoppi yksipuolisesti jaksaa kauaa olla hankala, kyllä se useimmiten on molemminpuolista ilkeyttä. Sori vaan.

Vierailija
2/11 |
04.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrät varmaan että tämä on äidin viesti vauvapalstalle, jolla äiti hakee tukea muilta äideiltä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
04.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei noin pahana, mutta kuitenkin. Olen todella kovasti yrittänyt ajatella kommentteja ja toimintaa monelta kannalta, ja miettinyt miten itse toimin. Olen tarkkaillut itseäni onko minulla jokin filtteri päällä, joka sävyttää kaikki kommentit negatiivisiksi. Valitettavasti näin ei ole. Arvostelua ja vähättelyä tulee jatkuvasti :(

Vierailija
4/11 |
04.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ymmärrän hyvin. Oma anoppini aivan sietämätön minua kohtaan, onneksi asuu kaukana.

Vierailija
5/11 |
04.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

en pyytäisi tuollaiselta anopilta mitään apuja. Vaatisin myös, että mieheni sanoisi tiukasti, että hänen vaimolleen ei tuolla lailla puhuta. Jos siitä nyt olisi mitään apua, joillekin ei ole.



Vierailija
6/11 |
04.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma anoppini on aivan ihana, äiti sen sijaan aiheuttaa ongelmia! :( Viimeksi kun olivat käymässä, esim. antoi lapsille karkkia kerta toisensa jälkeen, kun olin juuri kieltänyt (pian olisi ollut ruoka-aika ja karkin mättäminen vie ruokahalut). Ruoka-aikana sätti minua, kun en saanut sokerihumalaisia lapsia syömään kunnolla. Pannut olivat kuulemma väärässä paikassa ja nurmikko olisi pitänyt ymmärtää haravoida ennen hänen vierailuaan. Kahvi oli pahaa. Kaikki mitä ehdotin oli ihan typerää, ja sen äiti myös kertoi lasten edessä (no, ei nyt sanonut typeräksi sentään, mutta antoi ymmärtää...).



Äidin vierailun jälkeen menee yleensä kaksi päivää siihen, että saan lapset taas tottelemaan minua. Onhan jumaloitu mummo tehnyt selväksi, että äiti on tyhmä, tylsä ja väärässä.



Ainoa keino mikä äitiini tehoaa on se, että sanon hänelle tosi kovasti vastaan. Silloin äiti loukkaantuu, mököttää ja kulkee varpaisillaan viikkokausia. Kunnes saa taas rohkeutensa takaisin ja aloittaa saman käytöksen alusta! :( Nykyään en enää jaksa tapella, joten yritän mahdollisuuksien mukaan viedä lapsia mummolle itsekseen, ja menen itse sillä aikaa vaikka kosmetologlle. Näin kaikki ovat tyytyväisiä. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
04.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tuo minusta kuullosta niin hirveeltä, oot vain nukkunu huonosti ja väsyny. Minun anoppi eiyhtäään kertaa hoitanu lapsiammme,vaikka asui samassa talosssa. Äitini käydessään katsoi joskus, että pääsin asioille. Asui etempänä.

Vierailija
8/11 |
04.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaivaavat juuri minua, tietysti siitä silloin tulee esille oma näkökulmani eikä esim. anopin. Joku vastasi että on miettinyt asioita eri näkökulmista ja silti ei pysty kääntämään tilannetta positiiviseksi. En tiedä mikä appivanhempia "vaivaa", mutta ovat jotenkin luonteeltaan sellaisia, että lyövät lyötyä...Kuulostaa varmaan pahalta, mutta suhtautuvat toisten onnettomuuteen ylipäänsäkin aina jotenkin kummallisesti. Eivät ikäänkuin osaa asettua yhtään toisen asemaan.



Kun en vielä tiennyt millaisia appivanhemmat ovat julkisivunsa takana, ajattelin että lasten täytyy nähdä isovanhempiaan paljon. Nyt en kohta keksi syitä, miksi meidän pitäisi vierailla heidän luonaan ainakaan kovin usein. En itsekään haluaisi jäädä täysin ulkopuoliseksi, mikä on tietysti seuraus jos pelkästään mies ja lapset näkevät appivanhempia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
04.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta se juuri tekee tästä kurjempaa :( Siksi tarvitsisin sitä tukea, eikä ainaista sanomista siitä, mitä teen väärin. Kyllähän anoppi joskus yrittää kehuakin, mutta ei se kuulosta enää kovin uskottavalta, kun on jo ensin paukuttanut suoralla tyylillään, mitä oikeasti ajattelee (ne huonot asiat).

Ei tuo minusta kuullosta niin hirveeltä, oot vain nukkunu huonosti ja väsyny. Minun anoppi eiyhtäään kertaa hoitanu lapsiammme,vaikka asui samassa talosssa. Äitini käydessään katsoi joskus, että pääsin asioille. Asui etempänä.

Vierailija
10/11 |
04.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

eivät ymmärrä, miten ikävältä tuo käytös tuntuu. Näihin ketjuihin tulee aina pari noita "ole onnellinen, että anoppi auttaa" -vastauksia.



Mutta minäkin olen sitä mieltä, että paljon pitää antaa mennä toisesta korvasta ulos, lasten takia. Jos et pysty olemaan paikalla anopin touhutessa, anna miehen viedä lapset hoitoon ja pysy tilanteista poissa (siis jos et halua sanoa käytöksestä tai jos sanominen ei vain auta). Sillä vaikka sinulla ja anopilla olisikin vaikea suhde, lasten suhde mummoonsa voi olla loistava! Näin on meillä. Äitini on ihana mummo.



7

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
04.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

koko oma puoli. Äiti ja kolme siskoa. Me emme tee mitään oikein, siis me vanhemmat. Lapset suunnilleen kiskotaan sylistä tanttakaartin käsittelyyn. Ja kaikki meidän perheen tapahtumat aiheuttaa valtaisan juoruilun aallon takanapäin.



Kummasti on nyt yhteydenpito laimentunut...