Mitä laulua kuunnellessasi itkit lapsena

se "kerrohan isä oi, onko pyöreä maa". Se on itkettänyt mua aina.



Sitten ystävä sä lapsien virressä on aina itkettänyt kohdassa suojaa äitiä ja isää, heille elinpäivää lisää.

se "kerrohan isä oi, onko pyöreä maa". Se on itkettänyt mua aina.

Sitten ystävä sä lapsien virressä on aina itkettänyt kohdassa suojaa äitiä ja isää, heille elinpäivää lisää.

Tosiaan mullakin on lisäksi tuo ystävä sä lapsien. Se laulettiin siskon tyttären kastejuhlassa, kun olin 12v, juoksin sohvalta kesken laulun äitini luo itkemään :(

Kappale on Tarja Ylitalon "Mua kuule äiti" ja minä itkin kys laulua kuullessani ollessani 3-6v. <a href="http://www.youtube.com/watch?v=cvkjz1NlUE4" alt="http://www.youtube.com/watch?v=cvkjz1NlUE4">http://www.youtube.com/watch?v=cvkjz1NlUE4</a&gt;

Oon varmaan halunnut aktiiviseti unohtaa. Se oli jokin äiti-laulu. Mietin tuossa että oliko Äideistä parhain, mutta jotenkin ajattelen, ettei se se ollut.



Mutta koulussa se laulettiin ja opettaja kertoi, että sen laulun kirjoitti tyttö, jonka äiti kuoli. Ja musta se oli niin surullista, etten ikinä pystynyt laulamaan sitä laulua, vaan aina tuli kyyneleet silmiin.

Olisiko "Äiti pien"? Tosin tuo on saksalaista alkuperää. Kuitenkin niin herkkä ja kaunis laulu, että en pysty kyyneleittä kuuntelemaan.

aja hiljaa,niin aamulla taas tavataan...

Aamulla varhain kun aurinko nousi.

Mulla kanssa Pepin jäähyväislaulu, sitten toinen jäähyväislaulu, jonka nimeä en tiedä: "On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa, pian meidät yhteen liittää vain muistojemme maa". Lisäksi Varpunen jouluaamuna.

itketti äitienpäivänä, kun olin aina ollut äidille niin tuhma.

"kehrää kehrää tyttönen

huomenna saat sinä sulhasen

tyttö itki ja kehräs vaan

vaan ei sulhanen tullutkaan"



BYÄÄÄH!!



Kakkosena lintu ja lapsi.

joka oli siis Lähtevien laivojen satama.

Mua säälitti ihan kamalasti se vanha nukke.

samoin!

niin korkea taivas, soi lintujen laulusta kukkiva kunnas ja varjoisat veet, niin varjoisat veet.



Säveltäjä-musiikinopettaja Kari Rydman sävelsi sen suojatiellä auton alle jääneen oppilaansa muistoksi

joka oli siis Lähtevien laivojen satama.

Minä olen vain satama pieni, joka laivoja rakastaa...

, ne vikat säkeistöt:



Lohikäärmeet lentää, mutta pojat varttuvat, leikin aika loppuu, työhön pojat tarttuvat. Vanhan lohikäärmeen joku saattaa unohtaa, se aivan yksin rannalla vain poikaa odottaa...



Puff nyt lähikäärme on entinen, on pudonneet ja kadonneet vanhat suomut sen, Puff nyt piilossansa sua odottaa. Jos löydät sen ja korjaat sen, joku jälleen lentää saa.

Itkettää se vieläkin.

Toinen oli jostain Mörrimöykyn musiikkikirjasta, jossa laulettiin (onpas kiva lastenlaulu, ei ihmekään, että itkin):

Merilintu, mitä itket, miksi murhetta kannat?

Ken ei itkis, kun on mustat kohta kauneimmat rannat. Minä pakenen tuota lauttaa, tuota kuoleman lauttaa - öljylauttaa, öljylauttaa, joka mua lähestyy.

Tämä on Mörköoopperasta. Ympäristökastavatusta lapsille 80-luvulta...

aina kun tuli selkäsauna.

Mua säälitti ihan kamalasti se vanha nukke.

Se oli aivan ykkösitkettäjä. Ja sitten varpunen jouluaamuna

veljeni kanssa laulettiin sitä ja nieltiin kyyneliä.



pari vuotta sitten se soikin veljeni hautajaisissa ;(