Kannattaako opiskella sairaanhoitajaksi?

joten tuskin se nyt este on. Mutta siis osaako kukaan vastata kysymyksiini?

asenteesi ei ehkä ole paras mahdollinen. Lääkärinä voisit hyvinkin upota joukkoon... SH

Mulla palkka 14,75/tunti teho-osastolla, olen ollut sairaanhoitaja 5 vuotta.

Osastonhoitajaksi tai ylihoitajaksi pääsee kun olet terveystieteiden maisteri(kestää n 3 vuotta sh tutkinnon päälle) ja palkka ehkä pari sataa e parempi.

Sinuna miettisin vielä.

on joskus hyväksytty opiskelemaan. Moni hyväksytty keskeyttää opinnot ja vielä useampi ei viihdy/ pärjää työelämässä ja siirtyy muille aloille.



Tuolla asenteella sinä et pärjää hoitotyössä, enkä itse ainakaan haluaisi kaltaistasi besserwisseriä työtoverikseni!

päädyin siihen, että en edes hae.



Tottunut pitämään kahvitauot ja ruokatunnit, milloin itsella parhaiten sopii. Ruokatunneilla voin poistua toimistolta hoitamaan asioita. Saanut itsenäisesti päättää, milloin pidän lomani. Tehnyt etäpäivää lasten lomien aikana jne.



Ei musta olisi siihen rumbaan. Todennäköisesti vuorotyöhön. Lomat kiertävien listojen mukaan tai pahimmassa tapauksessa, viimeisenä aloittaneena saisin toukokuussa pitää lomani jne.



Ja palkka, ei, liikaa joutuisimme karsimaan kivoja juttuja, jos palkkani putoaisi puoleen.

Kaikki mainitsemasi on niin totta. Kun on tottunut hyvään palkkaan ja etuihin, vapaaseen työaikaan, etätyömahdollisuuteen, siihen että lapsia voi jäädä hoitamaan kotiin pelkästään esimiehelle ilmoittamalla, lomat saa päättää vapaasti jne. jne. on varmaan hullua edes ajatella hoitoalalle hakeutumista.



Kuitenkin joskus nykyinen työni tuntuu vaan niin "merkityksettämältä" vaikka toki olen taloudellisesti tärkeä omalle työnantajalleni. Mutta näin niin kuin todellisen elämän kantilta katsottuna. Haluaisin tehdä jotain konkreettista ja hoitoala olisi todellinen kutsumus.





Mutta ehkä sitten pitäydyn plan B:ssä ja odotan josko saisin lottovoiton, jolloin voisin mennä lääkikseen ilman huolta taloudellisesta tilanteesta...





P.S. Miksi on besserwisseröintiä tai asennevamma ymmärtää omat tietonsa ja taitonsa?

joten tuskin se nyt este on. Mutta siis osaako kukaan vastata kysymyksiini?

asenteesi ei ehkä ole paras mahdollinen. Lääkärinä voisit hyvinkin upota joukkoon... SH

Jos tarkoitat jotain ranking-listaa kurssille valittujen suhteen, niin sitä ei terveysdenhuoltoalalla ole. Julkaistaan vain kurssille valitut, mutta tämänhän sinä olisit tiennytkin jos asiaan olist viitsinyt pikkasen paneutu.

Mutta ei tuo nyt suuri moka kokonaisuutta ajatellen liene, toivotaan että selvität tiesi soveltuvuuskokeisiin. Ja mikäli tulet kurssille valituksi, voit sitten miettiä henkilökohtaista opinto-ohjelmaasi.

Vähän huolestuttavaa. Kohteleeko työelämä naispuolisia diplomi-insinöörejä jotenkin huonosti vai miksi täälläkin niin moni DI haavelee alan vaihdosta?



Minä olen myös kolmikymppinen naispuolinen DI ja opiskelen parhaillaan toista alaa. Myös lääketieteestä olen joskus haaveillut.



Opiskelin muuten sairaanhoito-oppilaitoksessa ennen kuin menin opiskelemaan tekniikkaa. Siellä oli todella helppoa opiskelu ainakin alussa. Hoitotieteessä esim. pärjäsi ihan yleissivistyksellä ja käyttämällä omaa ajatteluaan. Käytännön taitoja ei harmi kyllä alkuvaiheessa vielä niin paljon opetettu. Opinnoissa on kaikki pakollista, joten kyllä siellä tylsilläkin tunneilla pitää istua kuuntelemassa.



Jos haluat osastonhoitajaksi tai ylihoitajaksi sinulla pitää olla terveystieteen maisterin tutkinto yliopistosta sairaanhoitajatutkinnon päälle. Ainakin mitä olen sukulaista seurannut, niin aika rankkaa työtä sekin on. Saman tason palkka kuin minulla nyt DI:nä, mutta hirveästi vastuuta ja kaikenlaista ikävää selviteltävää esim. työyhteisössä.

koulutuksellakin nuo muut mainitsemasi, mutta palkalla ei oikein pääse kehumaan. Tai siis en tarkoita että se varsinaisesti huono olisi (tämän kun netto noin 4400e), mutta en valitettavasti pääse laillasi sanomaan että olisin hyvään palkkaan tottunut :o)



Muuten edut ovat kyllä hyvät, työaika vapaata ja työn tekeminen itsenäistä. Samoin voin tehdä työtä etätyönä tai reissun päältä, miten itse tykkään. Toki vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä, joten tietynlainen kausittainen stressi on päällä, ja välillä tulee mielee että olisi kiva oll avaikka mäkkärin myyjänä niin ei tarvitsisi muuta kuin tehdä työnsä.

Alanvaihto edessä. En palaa enää äitiysloman jälkeen vanhaan. Periaatteessa kaikki hyvin: vakityö ja palkka sen 4000 Euroa, mutta... joku siinä arvomaailmassa mättää ja kaikki arvot ovat rakentuneet työpaikalle näiden putkiaivo-insinöörimiesten mallin mukaan. Jos et ole samanmoinen, et ole mitään! Tunnen myös yhden toisen nais-DI:n joka hänkin on opiskelemassa uutta ammattia menestyksekkään uran päätteeksi.



Mä mietin itsekin tuota sairaanhoitaja-juttua, mutta ammatinvalintapsylogi sanoi suoraan, ettei välttämättä ole mulle sopiva paikka. Kysyi sitä, miten voisin motivoitua siihen työhön ja opiskeluun, ja sitten lisäsi suoraan, että "se nyt on sulle vähän alakanttiin, kun vertaa siihen muuhun ainekseen".

...

koulutuksellakin nuo muut mainitsemasi, mutta palkalla ei oikein pääse kehumaan. Tai siis en tarkoita että se varsinaisesti huono olisi (tämän kun netto noin 4400e), mutta en valitettavasti pääse laillasi sanomaan että olisin hyvään palkkaan tottunut :o) Muuten edut ovat kyllä hyvät, työaika vapaata ja työn tekeminen itsenäistä. Samoin voin tehdä työtä etätyönä tai reissun päältä, miten itse tykkään. Toki vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä, joten tietynlainen kausittainen stressi on päällä, ja välillä tulee mielee että olisi kiva oll avaikka mäkkärin myyjänä niin ei tarvitsisi muuta kuin tehdä työnsä.

Mutta ihmettelee samalla MIKSI ei voisi olla hoitoalan koulutuksessakin niin, että teoreettiset opinnot voisi suorittaa tenttimällä? Itsestäänselvää on tietenkin se, että käytännön harjoittelu on tärkeää ja sitä ei voi ohittaa...

Mä mietin itsekin tuota sairaanhoitaja-juttua, mutta ammatinvalintapsylogi sanoi suoraan, ettei välttämättä ole mulle sopiva paikka. Kysyi sitä, miten voisin motivoitua siihen työhön ja opiskeluun, ja sitten lisäsi suoraan, että "se nyt on sulle vähän alakanttiin, kun vertaa siihen muuhun ainekseen".

Ihan selvästi lappusessa luki, että valittu opiskelemaan hakujonon sijalta yksi.

Jos tarkoitat jotain ranking-listaa kurssille valittujen suhteen, niin sitä ei terveysdenhuoltoalalla ole. Julkaistaan vain kurssille valitut, mutta tämänhän sinä olisit tiennytkin jos asiaan olist viitsinyt pikkasen paneutu. Mutta ei tuo nyt suuri moka kokonaisuutta ajatellen liene, toivotaan että selvität tiesi soveltuvuuskokeisiin. Ja mikäli tulet kurssille valituksi, voit sitten miettiä henkilökohtaista opinto-ohjelmaasi.

Olisko se syynä? Muuten kätilönä ehdottomasti en suosittele alan vaihtoa juurikin kolmivuorotyön takia. Sehän tarkoittaa myös sitä, että olet joulut, uudet vuodet, vaput ja juhannukset töissä. Ja kesäloma voi olla toukokuun alusta syyskuun loppuun välisellä ajalla. Perhe kärsii aina. Muutenhan kätilö työ on kyllä ehkä parasta mitä tiedän, mutta tulosi todella laskevat ja joudut luopumaan paljosta työaikojen vuoksi.

läsnäolopakko...



Itse olen valmistunut -06, perheellinen ja tehnyt töitä samaan aikaan kuin opiskellut nuorten päiväopintoja. Kielissä sai olla 1/5 poissa, muuten suurimmassa osassa luennoilla olo oli kyllä ihan vapaaehtoista, tentti oli kaikille sama ja läsnäoloa harvalla luennolla tarkistettiin.

Oma moka jos missasi hyviä tippejä tentteihin tai hyviä luentoja.



Itselle koulu oli helppo, mutta mulla ne vahvuudet onkin etiikassa&hoitotieteellisissä jutuissa ylipäätään.



Ne lääkelaskut, niitä oli koko koulun aikana ehkä 5h, ihan lukion lyhyellä matikalla lukematta läpi, enkä todella ole mikään nero matikassa ;) siis laskut aina ekalla läpi virheittä.



Nöyryyttä tällä alalla tarvitaan ja jos kuvittelet osaavasi kaiken, olet kyllä kävelevä potilasturvallisuusriski.

Hoitoalalla voi kyllä jäädä hoitamaan sairasta lasta kolmeksi päiväksi pelkällä puhelinsoitolla. Olen ollut sh:n töissä 13 vuotta, josta osan aikaa sellaisessa työssä, jossa sain itse määritellä ja suunnitella työpäivieni aikataulun ja hyvin pitkälti vaikuttaa työni sisältöön. Kesälomaa en ole koskaan joutunut pitämään touko-tai syyskuussa. Ja yhtään juhlapyhää en ole joutunut olemaan töissä, jos en ole itse halunnut. Haluan siis sanoa, että hoitoalallakin on hyvin erilaisia töitä ja työpaikkoja. Tällä hetkellä olen kolmivuorotyössä, jossa palkka n. 3200-3400 e/kk eli ei insinöörin palkka puoleen putoa, jos on valmis vuorotyöhön. Itse vaihdoin säännöllisestä päivätyöstä takaisin vuorotyöhön, koska se sopii mulle paljon paremmin ja pidän siitä paljon enemmän.

Ehkä vika on enemmänkin työpaikassasi, työtehtävissä ja ilmapiirissä?



Kyllä lähes mistä tahansa työstä pystyy tekemään mielekästä ja kaikella rehellisellä työllä on yhtä lailla merkitystä, hoitotyö ei ole ainoa vaihtoehto. Diplomi-insinööreillekin löytyy hienoja työtehtäviä, joilla on paljon merkitystä koko yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta.



10

sh: n työn ja koulutuksen sisältävän.



Odotan mielenkiinnolla. Itse olen sh ja opiskellut 3,5 vuotta amk: ssa ja sinä ajattelet, että tiedät ja osaat kaiken sama mitä minäkin ihan vain jotain akuuttia katsomalla?



Sh: n työ on pääosin helvetin rankkaa, jos ei fyysisesti niin ainakin henkisesti. Otat vastaan henkilökuhtaisia loukkauksia, ehkä fyysistä välivaltaa, siivoat paskaa, kusta ja oksennusta. Kuulet mitätöintä ja vittuilua ja potilaat kuvittelevat osaavansa työnsä sinua paremmin. Henkilökuntaa on liian vähän, kesälomasijaisia ei saada, rahaa pitäisi säästää jne. Vastuu on suuri ja kiireessä tapahtuu paljon virheitä (tilastollisesti).



Kuvitteletko tosiaan, että pääsisit sh: n työssä jotenkin helpommalla kuin nyt, varsinkin suhteutettuna palkkaan? Ei tämä mikään kutsumusammatti, eikä yksikään meistä tee tätä sen vuoksi, että on kiva tehdä jotain merkityksellistä ja tärkeää. Suurin osa meistä on väsyneitä, tällä alalla on paljon sairaslomia ja päihteiden käyttöä, kertonee jotain siitä hohdokkuudesta ja työn helppoudesta.

Sh: n työ on pääosin helvetin rankkaa, jos ei fyysisesti niin ainakin henkisesti. Otat vastaan henkilökuhtaisia loukkauksia, ehkä fyysistä välivaltaa, siivoat paskaa, kusta ja oksennusta. Kuulet mitätöintä ja vittuilua ja potilaat kuvittelevat osaavansa työnsä sinua paremmin. Henkilökuntaa on liian vähän, kesälomasijaisia ei saada, rahaa pitäisi säästää jne. Vastuu on suuri ja kiireessä tapahtuu paljon virheitä (tilastollisesti).

Jokainen vastaa itse tekemästään työstä ja siitä ollaan samaa mieltä, että vastuu ON suuri.

Olen itse töissä erikoissairaanhoidon akuuttivuodeosastolla, enkä viimeisen vuoden aikana ole kuullut henk koht loukkauksia kuin kerran yövuorossa todella sairaalta ihmiseltä-

Vaippoja vaihdan ehkä kaksi per vuorom eipä toi nyt niin kummoista ole, oksennuksia en siivoa, sen tekee laitoshuoltaja meillä, virtsaa vaipoissa on, mutta yleensä potilailla on kestokatetrit.

Sitä mitätöintiä ja vittuilua ei kuule, meillä on pääosin tosi kivat (joskus aggressiiviset ja sekavat) potilaat ja ymmärtäväiset, asialliset omaiset, kiitosta työstäni saan päivittäin.

Tykkään työstäni aidosti mutta edelleen sanoisin, että se vaatii nöyryyttä ja sen tajuamista, että ei todellakaan osaa ja tiedä kaikkea.

se sitä on vihoviimeinen ammatti.



Tuntipalkka 13.75, lisäksi henk.koht. lisät ja syrjäseutulisä.



Sairaanhoitajat potkii päähän, omaiset haukkuvat, potilaat haistattelevat ja käyvät päälle, av.lla haukutaan ja yleinen mielipide on, että lähäri on ihan paska ja surkein ja tyhmin maan matonen.



T.lähäri, joka on työskennellyt kehitysvamma-alalla, päiväkodissa, päihdehuollossa ja nyt mielenterveyspuolella.