Lue keskustelun säännöt.
Kuuluuko kätkytkuolemaa pahoitella pitkähkön ajan päästä?
28.04.2010 |
Tutun tuttuni, jonka juuri ja juuri tunsin, lapsi kuoli pian syntymän jälkeen. Kuulin asiasta tutultani. Nyt tapahtumasta on yli vuosi ja työpaikanvaihtoni myötä näen tuota kuolleen vauvan äitiä melko usein. Kunnolla en ole hänen kanssaan vielä puhunut mistään.
Kuuluuko minun hyvien tapojen mukaan esittää osanottoni asiasta nyt? Vai onko kohteliaampaa vain olla puhumatta koko asiasta. Varmasti tuo kuolleen vauvan äiti tietää minun tietävän vauvan kuolemasta.
Itse haluaisin ottaa asian puheeksi, koska se pyörii koko ajan mielessäni tuon naisen nähdessäni. Työpaikalla luonnollisesti asiasta tiedetään kun hän palasi äitiyslomalta melko nopeasti takaisin töihin. Minä en silloin vielä ollut firmassa töissä.
Asia on niin surullinen että en yhtään tiedä miten toimia toisen mieltä turhaan pahoittamatta, mutta kuitenkin niin että asiasta ei tule minun syystäni tabu jos työkaveri haluaisikin siitä puhua. En halua että hän joutuisi varomaan minun tunteitani, ei niillä ole tässä asiassa väliä.
En yhtään tiedä miten työkaveri suhtautuisi surunvalitteluihini kesken työpäivää. Itse varmasti parkuisin jo puolessa väliä lausetta, enkä halua että minua tarvitsisi lohdutella.
Jos jollakulla on jotain vinkkiä tai kommenttia niin kertokaahan. :(
Niin ja tiedän että reilu vuosi ei ole pitkä aika vauvan kuoleman karmeuteen nähden, mutta tilanne olisi surunvalittelujen suhteen selvempi jos tapahtuneesta olisi vain pari kuukautta.
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nainen puhuu asiasta, ja silloin voit kertoa pahoittelusi.
ennen kuin nainen itse siitä alkaa puhua. Silloin on hyvä hetki ottaa osaa ja myötäelää.
Ihanaa, että löytyy ihmisiä, joilla olisi rohkeutta puhua asiasta, jos vain kehtaisi!
Jos olet tutun tuttu, mutta nykyisin työkaveri, niin voisit vaikka sanoa, että tiedät hänen kuolleesta lapsestaan ja sano, että se tapauksena on koskettanut sinua kovasti, vaikka et (toivottavasti!!!) aivan tarkkaan osaa kuvitella hänen taakkaansa etkä osaa lohduttaa.
Jos uskot tunteiden nousevan pintaan, niin valitse hetki, jolloin voitte rauhassa keskustella, mutta vain lyhyesti, vaikka työpäivän päätteeksi.
Tietenkin voi olla, että henkilö ei pysty puhumaan asiasta, joko johtuen itsestään tai sinun "vieraudestasi". Hän saattaa olla jopa vihamielinen, kun tulet iholle. Älä loukkaannu tästä, vaan anna asian olla. Sinä olet osoittanut välittäväsi, se on tärkeintä.
Silloin voit sanoa, että "joo, kuulin tuosta XXX:ltä ja otan todella sydämestäni osaa, se oli varmasti kauheaa aikaa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
älä kaivele asiaa. Kyllä hän siitä puhuu, jos haluaa puhua. Jos mulle olisi käynyt noin, ainakaan mun mielestäni ei ole kaikkien tarpeen sitä retostella, jos en itse ota asiaa puheeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
älä kaivele asiaa. Kyllä hän siitä puhuu, jos haluaa puhua. Jos mulle olisi käynyt noin, ainakaan mun mielestäni ei ole kaikkien tarpeen sitä retostella, jos en itse ota asiaa puheeksi.
Itseltäni on lapsi kuollut, ja asiasta on helpottavaa puhua, sen sijaan että aina yrittää salata asian, ettei muille tule paha mieli.
ettekä ole tavanneet pitkään aikaan.