Miksi vappuna syödään nakkeja? Yök...

Jo muutama nakki ja puolisen litraa kaupan tiivistemehusta tehtyä janojuomaa ylittävät lasten terveydelle haitallisten lisäaineiden turvarajat. Lapset saavat elintarvikkeista lisäaineita eniten 2-4 vuoden ikäisinä. Elintarvikeviraston mukaan leikki-ikäisten saaman lisäaineiden määrän ja laadun jatkuva seuraaminen on tärkeämpää kuin aikuisten lisäainetasojen vahtiminen.



Elintarvikeviraston ja Turun yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan 13kk - 6v vanhat suomalaislapset eivät keskimäärin saa ruoastaan lisäaineita huolestuttavan runsaasti. Itse asiassa keskiarvoja tarkasteltaessa lasten lisäaineiden saanti on Suomessa kohtuullisella ja turvallisella tasolla.



Tästä huolimatta tutkimustulokset kertovat, että osa lapsista saa muutamia lisäaineita enemmän kuin on turvallista. Tällaisia lisäaineita ovat tiivistemehujen ja hillojen sisältämä bentsoehappo ja nitriitti, jota käytetään lihaleikkeleiden ja makkaroiden säilöntäaineena.



Lapsi, joka painaa 15 kiloa, voi syödä korkeintaan yhden nakin ja juoda enintään 3 desiä mehujuomaa, jotta nitriitin ja bentsoehapon suurin turvalliseksi määritelty saantitaso eli ADI-arvo ei ylittyisi. Toinen nakki ja mehulasi ylittäisivät turvallisena pidetyn rajan.



Hillojen ja mehujuomien säilöntäaineena käytettyä bentsoehappoa löytyy luonnostaan karpalossa, puolukassa ja lakassa. Lisäaineena bentsoehappo saattaa aiheuttaa yliherkkyys- ja astmaoireita.



Suomalaiset saavat lähes kaiken nitriittinsä lihatuotteista. Nitriitti voi muodostaa haitallisia nitrosoamiineja joko elintarvikkeissa tai mahalaukussa ja suolistossa reagoidessaan amiinien kanssa. Liika nitriitti saattaa aiheuttaa syöpää.



Nitriitin saantia voi vähentää leikkaamalla lihaleikkeleiden ja makkaroiden osuutta ruokavaliossa. Elintarvikevirasto toivoo, että lihateollisuus harkitsisi nitriittipitoisuuksien alentamista tuotteissaan.



© Medixine Oy