ADHD ja erilainen käytös ilman lääkettä

Meillä alkaa koko kesän tauko sunnuntaina. Jospa vaihdetaan täällä kuulumisia?



T: Ap

miksi taukoja yleensä pitäisi pitää, ainakaan pitkiä? Tuleeko lääkkeeseen resistenssi? Kannattaa kysyä lapseltakin olisiko hänestä parempi ottaa lääke joka päivä, vai tuntuuko lapsesta että mikään ei suju iman lääkettä. Lapset ovat jo aika pienenäkin hyviä huomioimaan omaa oloaan, harvoin vaan todella kuunnellaan ja otetaan mielipidettä huomioon.

Usein tulee kasvupyrähdys kun lääke tauolla parisen kuukautta. Minulla ei vielä tietoa, kasvaako lääkkeeseen toleranssi.



Lapsi pienikokoinen, tosin pituus kontrolleissa on omalla käyrällään.



Toki asiat käydään läpi lääkärin kanssa.

Hei,



Meillä oli ihan sama tilanne. päätettiin ottaa loman ja viikonlopunkin aikana, jotta suhteet veljiin ja kavreihin jaksaisivat kantaa. Ilman lääkettä oli kokoajan yhteenottoja ja kokoajan piti olla silmät selässä.



Eka loma menikin aivan toisella tavoin ja pojat leikkivät hienosti yhdessä ensimmäisen kerran.



T. 8 v:n äiti

<a href="http://articles.latimes.com/2008/jan/28/health/he-adhd28" alt="http://articles.latimes.com/2008/jan/28/health/he-adhd28">http://articles.latimes.com/2008/jan/28/health/he-adhd28</a&gt; Tuolla kuvatussa suomalais-usalaisessa tutkimuksessa (jonka nimi valitettavasti jätetään kertomatta, mutta voipi koittaa googlailla tekijöiden nimillä, jotka mainitaan) kerrotaan, että kun on vertailtu lääkkeillä hoidettuja ja lääkkeetöntä kuntoutusta saaneita adhd-lapsia, niin lääkkeellä hoidetuilla menee usein varhaisnuoruudessa paremmin, mutta lopulta teini-iän päättyessä ja aikuisuuessa erot tasoittuvat taas. Ja tästä ehkä mahdollisesti saattaisi vetää johtopäätöksen, ettei se lääke kannatakaan. SIinä myös kerrotaan että parhaiten menee aikuisena niillä, joiden oirekuva on pelkkää ylivilkkautta, mtuta sitten jos siihen liittyy unelmointia ja/tai impulsiivisuutta niin ennuste on että ongelmat jatkuu aikuisenakin riippumatta siitä, kumpaa sorttia hoitoa on saanut. Tosi kiva. Olisin mieluummin halunnut kuulla, että JOLLAIN hoidolla voisi auttaa sittenkin...

Mutta älkää olko epätoivoisia; ei ADHD-aikuisena olo ole niin kamalaa.

selviytymään lukiosta ja suorittamaan akateemisen loppututkinnon?

vastaan silti.

selviytymään lukiosta ja suorittamaan akateemisen loppututkinnon?

Tässä on varmaan aste-eroja ja kuinka lääkket ja/ tai terapiat auttaa. Ja missä vaiheessa adhd on todettu. Voi kertoa omasta kokemuksestani. Minulla on add (sama hässäkkä kuin adhd:lla päässä, mutta ei impulsiivisuutta -jopa päinvastoin, toimintaan ryhtyminen äärimmäisen vaativaa). Sain diagnoosin vasta vuosi sitten.

Olen pyristellyt siis siihen asti ilman diagnoosia, lääkitystä tai terapiaa. Olen aina menestynyt koulussa hyvin kaaoksesta huolimatta (kirjat kadoksissa, läksyt tekemättä, aina viimetipassa tehtävät jos silloinkaan, ei mitään järjestystä missään ja jatkuvien tekosyiden kehittelyä...). Lukiosta pääsin yli 9 keskiarvolla -älykkyydessä ei siis vikaa... Yliopisto sujui aluksi hyvin, mutta parin vuoden päästä alkoivat työt kasaantumaan (kaikki itsenäisesti tehtävät kirjalliset työt varsinkin). Aloitin muutaman kerran uudet opinnot ja tein tötäkin välissä, mutta mitään opintoja en ole saanut saatettua loppuun.

Työelämäkin on mennyt vähän niin ja näin. Missään en ole kauan pysynyt, ja jos olen yrittänyt niin siitä on seurannut loppuunpalaminen (jo 2 takana). Nyt yritän toimia yksityisyrittäjänä, koska kapasiteettia löytyisi vaikka mihin, mutta en sopeudu 'normaaleihin' työpaikkoihin. Ei tämäkään ole helppoa, mutta pyristelen eteenpäin.

Koko elämäni on ollut pinnistelyä, stressaamista ja pyristelyä, eikä tämä tule muuttumaan, vaikka lääkitys auttaa paikkapaikoin paljonkin (tiskaus ja siivous sujuu lääkkeillä ihanan helposti, samoin postin avaus yms...).