Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi lähipiirin hyvät uutiset ahdistavat?

Vierailija
24.04.2010 |

Siis juuri vauva uutiset ja kihlaukset?



Itse sairastan masennusta ja ajattelen etten koskaan saa rakkautta tai löydä sitä. Vaikka mies ja kaksi lasta.

Mies ei ole koskaan kosinut minua ja enään 11v jälkeen ei oikein nappaisi mennä naimisiin alussa sitä odotinkin.

Ja edelleenkin tunne ettei mies ehkä ole oikea.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
24.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä nämä uutiset masentavat sinua siksi, että kaipaat itsekin jotain suurta ja positiivista elämääsi. Tunteesi taitavat olla masennuksen vuoksi kaikenkaikkiaan aika "jäähyllä", erityisesti positiiviset tunteet.



Nainen voi kosia siinä kuin mieskin, jos ylipäätään naimisiin haluat. Turhaan sitä nyt odottaa miehen kosintaa. Tietäisit ainakin, mikä tilanne on, ettet asiaa turhaan miettisi. Nyt vaikuttaa siltä, ettet itsekään halua naimisiin.



Tunne siitä, että mies ei ehkä olekaan sinulle se oikea, katoaa tuskin koskaan. Sinä joko tyydyt tilanteeseen, odotat mitä tuleman pitää tai eroat ja olet valmis uuteen, parempaan suhteeseen.



Mä kyllä luulen, että on paljon ihmisiä, jotka eivät ensi-ihastuksen jälkeen koe ikinä varsinaista syvää rakastamisen tunnetta. Ei elämä olekaan sellaista kuin rakkauselokuvissa/-kirjoissa.



Jatkuva "paremman elämän" tavoittelu ja toivominen rasittaa hemmetisti. Mä realistina yritän tehdä arjesta niin hyvää, kuin mahdollista. Hyväksyä realiteetit ja olla armollinen sekä itselle että muille.

Vierailija
2/7 |
24.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

2nen löysi ehkä juuri oikeat sanat... itse ajattelen juuri noin, mutten kuuna päivänä osaisi kirjoittaa asiaa paperille noin selkeästi.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
24.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

asiaa ei auta että oma äitini sanonut että saisin paremman ja myös veljen vaimo oli ihmetellyt äitilleni miksi olen mieheni kanssa.

en ole koskaan elänyt prinsessa elämää ja naiivina otin ekan miehen ja rakastuin ja sitten alkoi ongelmat ja niistä nyt 10v ja edelleen yhdessä. Näitä samoja asioita kelaan, että miksi en katsellut pidempään miehiä ja asiaa ei auta että olen pettänyt useasti miestäni ja ihastunut näihin toisiin miehiin tietämättä heistä juuri muuta kuin statuksen.

Minulla koulukiusaus tausta ja miehellä huono itsetunto joten se meidät epävarmoina ajoi yhteen. Molemmat takertui toiseen alussa.

Pelkään katkeruutta ja sitä että masennun enemmän kaikesta. Vaikka periaatteessa taloudellisesti tällä hetkellä ihan hyvin kaikki ja asunto jne. mutta rakkaus puuttuu ja seksiä meillä oli viimeksi syksyllä.

Vierailija
4/7 |
24.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan sulla keskusteluapua, terapiaa ja lääkitys?



Läheltä katsoneena tiedän, että vertaistuki auttaa masentuneita tosi paljon.



Googleta Mieli Maasta ry ja katso toimiiko asuinpaikkakunnallasi tai siellä lähellä vertaistukiryhmä. Reippaasti vaan mukaan!

Vierailija
5/7 |
24.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta en tiedä auttaako kun ei ratkaisua ole mihinkään ja mitä asioiden vatvominen auttaa?

Vierailija
6/7 |
24.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siellä kukin voi puhua haluamistaan asioista/tai olla puhumatta. Sovittaessa tai pyydettäessä voi kommentoida toisten asioita tai sitten vain kuunnella.



Kuulostat ennakkoluuloiselta. Mene katsomaan, et siinä mitään häviä.



Jos jo etukäteen ajattelet, ettei mihinkään ole ratkaisua, vaikuttaa siltä kuin olisit jo luovuttanut kaiken suhteen. Sitäkö haluat? Vai haluatko vielä yrittää tehdä jotain tilanteesi parantamiseksi? Siihen vaaditaan vaivannäköä. Ei nämä asiat korjaannu tyyliin "kuin Manulle illallinen". Sun pitää itse tehdä töitä tilanteesi selvittämiseksi, sitä ei kukaan voi puolestasi tehdä, auttaa ja tukea kylläkin.



Mieli Maasta ry:n vertaistukiryhmien säännöt löytyvät yhdistyksen kotisivuilta, käy lukaisemassa.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
24.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

siis käyn ryhmäterapiassa jossa eri-ikäisiä naisia. Tuntuu vain omat ongelmat turhilta muiden pahoinpitelyiden ym. asioiden takia. Mutta silti olen tyytymätön. Tosin en ole vielä montaa kertaa ollut. Tulee tunne itselleni että olen itse se pahis ja se ahdistaa. Huomaan ennakkoluuloni ihmisten suhteen nousevan pintaan. Miten kiusattu voi olla se pahis?

En uskalla sanoa mielipiteitäni ihmisistä koska en halua loukata. Olen pinnallinen ja turha ihminen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yksi neljä