Lue keskustelun säännöt.
Mitä muuten tarkoittaa "alhainen koulutustaso"?
23.04.2010 |
Pelkkää peruskoulua?
Itse en pitäisi alhaisena koulutustatasona ammattikoulun käymistä jos sillä ammatilla kuitenkin pystyy itsensä ja perheensä elättämään. En siis pidä keittäjiä, lähihoitajia, leipureita, muurareita, maalareita jne. alhaisesti koulutettuina.
Kommentit (30)
Jtokut varmaan laskee mukaan myös max vuoden pituiset ammattiopinnot.
Ja riippuu tietty mihin vertaa: jos itsellä on tohtorintutkinto niin joku 2 vuoden ammattikoulututkinto tuntuu aika vähäiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä niitä tarkoiteta kun virallisissa yhteyksissä puhutaan alhaisesta koulutustasosta.
Sinä tietysti voit olla ihan mitä mieltä vain :)
No tietysti perustutkinnot, ammattitutkinnot & AMK! Etenkin AMK-porukka kuuluu tuohon matalasti kouluttautuneiden ryhmään yhä enenevässä määrin. Myös kandin tutkinto on mielestäni vielä tätä samaa alhaista koulutustasoa.
Jtokut varmaan laskee mukaan myös max vuoden pituiset ammattiopinnot.
Ja riippuu tietty mihin vertaa: jos itsellä on tohtorintutkinto niin joku 2 vuoden ammattikoulututkinto tuntuu aika vähäiseltä.
mutta mua rupesi hämäämään, että oikeastiko pidetään työläisammatteja niin riskaabeleina, että lapsia uhkaa rikollisuuden mahdollisuus. Päihteet ja työläisammatit ei nyt ihan käsikädessä kuitenkaan kulje. Kännäävät bussikuskit nyt ainakin saisivat aika pian kenkää enkä usko, että päissään hekotteleva kaupan kassakaan saisi kovin pitkään jatkaa työssä.
eli matala koulutustaso korreloi tiettyjen ongelmien kanssa. Jos koulut ovat esim. jääneet peruskouluun, tilastojen valossa on suurempi riski syrjäytyä tms. Mutta tietenkään kaikille ei niin käy.
No tietysti
Jtokut varmaan laskee mukaan myös max vuoden pituiset ammattiopinnot. Ja riippuu tietty mihin vertaa: jos itsellä on tohtorintutkinto niin joku 2 vuoden ammattikoulututkinto tuntuu aika vähäiseltä.
mutta mua rupesi hämäämään, että oikeastiko pidetään työläisammatteja niin riskaabeleina, että lapsia uhkaa rikollisuuden mahdollisuus. Päihteet ja työläisammatit ei nyt ihan käsikädessä kuitenkaan kulje. Kännäävät bussikuskit nyt ainakin saisivat aika pian kenkää enkä usko, että päissään hekotteleva kaupan kassakaan saisi kovin pitkään jatkaa työssä.
joten siinä valossa tilastot joihin vedotaan voivat olla hyvinkin suppeita ja puutteellisia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllähän ne tiettyä "osviittaa" antavat esim. siitä, millaiset ihmiset ovat vaarassa ajautua niin sanottuun yhteiskunnan marginaaliin
ehkei kaikkea ole tilastoitu mitä pitäisi, jotta voitaisiin vedota tilastoihin joten siinä valossa tilastot joihin vedotaan voivat olla hyvinkin suppeita ja puutteellisia
Jos kaveripiiristä ei ole havaintoa tutkitusta ilmiöstä, se mitätöi tieteellisen havainnon.
Nähtävissä esim:
-Äiti ja mummo poltti kun odottivat lapsia ja kaikki on tosi terveitä
-Mä tunnen kyllä yhden lääkärin lapsen, joka on narkomaani
jne jne.
kyllähän ne tiettyä "osviittaa" antavat esim. siitä, millaiset ihmiset ovat vaarassa ajautua niin sanottuun yhteiskunnan marginaaliin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja perusaste on siis peruskoulu. Ja ehkä lukio? En oikein osaa tulkita tuota tilastokeskuksen luokitusta. (Tässä sen näkee, mitä korkeakoulututkinnosta on hyötyä... varmaan tulee minunkin lapsista kriminaaleja). auts.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutustaso
Väestön koulutusrakenne -tilastossa väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti.
Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen.
Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi että monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken. Koulutustasomittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia.
Vuoden 1997 loppuun asti väestön koulutustaso laskettiin 15 vuotta täyttäneen väestön suorittamien tutkintojen koulutusasteista.
Koulutustasoluku voi vaihdella 150 ja 800 välillä. Mitä suurempi mittainluku oli, sitä korkeampi oli koulutustaso.
Ryhmässä, jonka koulutustaso oli 150, kaikki olivat suorittaneet ainoastan kansa-, keski- tai peruskoulun. Kun taas ryhmässä, jonka koulutustaso oli 800, kaikki olivat suorittaneet lisensiaatti- tai tohtorintasoisen tutkinnon.
Koulutustaso
Väestön koulutusrakenne -tilastossa väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti.
Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen.
Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi että monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken. Koulutustasomittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia.
Vuoden 1997 loppuun asti väestön koulutustaso laskettiin 15 vuotta täyttäneen väestön suorittamien tutkintojen koulutusasteista.
Koulutustasoluku voi vaihdella 150 ja 800 välillä. Mitä suurempi mittainluku oli, sitä korkeampi oli koulutustaso.
Ryhmässä, jonka koulutustaso oli 150, kaikki olivat suorittaneet ainoastan kansa-, keski- tai peruskoulun. Kun taas ryhmässä, jonka koulutustaso oli 800, kaikki olivat suorittaneet lisensiaatti- tai tohtorintasoisen tutkinnon.
Eli jos jollakin alueella asuu eniten ammattikoulun käyneitä, rikollisuus alueella pitäisi olla keskimääräistä suurempaa? Käsitinkö mä nyt oikein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
matalasti koulutettuja ovat ne, jotka ovat joko jättäneet peruskoulun kesken tai suorittaneet vain peruskoulun.
..lukiolaiset olisi matalasti koulutettuja? Aika moni näytti lukion tänne listanneen ton matalan kuolutuksen puolelle... /Arvata saattaakin, että olen itse lukion käynyt, ja siksi tietty näreissäni tästä. :D ) Ei lukio ole sen huonompi koulu kuin amiskaan! Eihän sieltä ammattia saa, mutta paljon muuta. Nyt itellä on jo AMK:kin takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ammattitutkinnot, opistoasteen tutkinnot (nykyinen AMK huom.) tai lukio.
ei liity mitenkään sihen, millainen toimeentulo on koulutuksen jälkeen. Puurot ja vellit kannattaa pitää erillään. Eli vaikka pelkän peruskoulun tai ammattikoulun käynyt ihminen tienaisi 10.000 e/ kk hänen koulutustasonsa on silti alhainen. Eikä tohtorintutkinto takaa korkeita tuloja, ei edes turvattua toimeentuloa!
Ap taitaa puhua eri ammattien arvostukseta?
hyvät tulot korreloi, mutta tilastollisesti kylläkin! Eli jos verrataan kaikkien ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tuloja kaikkien ammattitutkinnon suorittaineiden tuloihin, ero tulotasossa on merkittävä.
Alhainen koulutustaso ei liity mitenkään sihen, millainen toimeentulo on koulutuksen jälkeen. Puurot ja vellit kannattaa pitää erillään. Eli vaikka pelkän peruskoulun tai ammattikoulun käynyt ihminen tienaisi 10.000 e/ kk hänen koulutustasonsa on silti alhainen. Eikä tohtorintutkinto takaa korkeita tuloja, ei edes turvattua toimeentuloa! Ap taitaa puhua eri ammattien arvostukseta?
Mielestäni pelkän peruskoulun ja lukion käyneet ovat täysin kouluttamattomia, koska heillä ei ole ammatillista koulutusta. Matalan koulutustason ammatteja ovat sellaiset, joissa koulutustasona on ammattikoulu tai vastaava.
on kyllä ALEMPI korkeakoulututkinto. Ilmeisesti näiltä muun väittäjiltä itseltään puuttuu yleissivistystä. Näin se vaan on määritelty virallisesti, olittepa itse mitä mieltä tahansa.
Matalalla koulutustasolla tarkoitetaan lähinnä kouluttamattomia, tai lyhyen koulutuksen saaneita vrt. tilastokeskuksen kommentti.
"Ammattikorkeakoulututkinto on käytännönläheinen ja ammattiin suuntaava korkeakoulututkinto, joka valmistaa erilaisiin asiantuntija-, suunnittelu-, kehittämis- ja esimiestehtäviin. Ammattikorkeakoulututkinnot on kirjattu lainsäädäntöön korkeakoulututkintoina, ja ne ovat Suomen lain mukaisia, virallisia korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinto antaa pätevyyden hakea sellaisia kuntien ja valtion virkoja sekä julkisia tehtäviä, joihin on säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto.
Ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on koulutusohjelmasta riippuen 210, 240 tai 270 opintopistettä. Kokopäiväisesti opiskellen opiskeluaika on 3,5–4,5 vuotta. Saman alan aikaisemmat opinnot tai työkokemus voivat lyhentää opiskeluaikaa. Tutkinto muodostuu perusopinnoista, ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, työharjoittelusta sekä opinnäytetyöstä."
että näin.
on eriasia, kuin aikaisempi opistotason tutkinto. Ja kuten Suomen laki sanoo, virallinen korkeakoulututkinto.
perustutkinnot, ammattitutkinnot & AMK! Etenkin AMK-porukka kuuluu tuohon matalasti kouluttautuneiden ryhmään yhä enenevässä määrin. Myös kandin tutkinto on mielestäni vielä tätä samaa alhaista koulutustasoa.