Naisopet ahdistuvat ulkonäön kommentoinnista.

Itsetunnoltaan terveet eivät moisista seikoista piittaa pätkääkään.

Itsetunnoltaan terveet eivät moisista seikoista piittaa pätkääkään.

Olen itse toiminut yläasteella sijaisena useita vuosia ja olen ylipainoinen, mutta koskaan en ole kuullut yhtään kommenttia ulkonäöstäni. JOs kuulisin, osaisin kyllä laskea toisesta korvasta ulos sen, mikä toisesta korvasta sisään menisi. Mitäs tuota keskenkasvuisten kommentointia kuuntelemaan, senhän voi aina kuitata huumorilla! Aika epätoivoista olla opena, jos ottaa kaiken itseensä, mitä keskenkasvuiset ipanat hölöttää. Ja jos vielä menee niin pitkälle, että ihan kauneusleikkauksiin menisi, niin huhhuh! Ammatinvaihdos pikemminkin olisi tarpeen tuollaisille opeille. Paras kommentti, mitä minulle on sanottu, on:

" Vitsi sä oot outo!" Vieläkin naurattaa, kun tuota muistelen.

eikä ahdista pätkääkään.

Joten toivottavasti olette kasvattaneet lapsenne niin, että heillä on antaa opettajalle fiksumpaa palautetta kuin ulkonäköä koskevaa. Kukaan ei sairaalassa kommentoi, että tuo lihava punatukkainen hoitaja toi minut tähän ja... tai kaupankassalla, odota Nico-Petteri, äiti maksaa ensin ne karkit tuolle isoperseiselle kassalle... Koulumaailma on ihan hirvittävän raadollinen työpaikka, missä täytyy miettiä jokaikinen asia tuhanteen kertaan ennenkuin luokan eteen astuu.

Lueskelin yksiä nettisivuja karppauksesta ja jännityksellä odotan, koska tuttavapiiristä pongahtaa eka esiin. Mitä tarjota karppaajalle kahvi"pullana"? Entä ruokatarjoilut? Viettekö aina itse tarjoilut mukananne?

yleensä kukaan ei muista nimiä

Kukaan ei sairaalassa kommentoi, että tuo lihava punatukkainen hoitaja toi minut tähän ja... .

ennen vakituista virkaa tein muutaman vuoden sijaisuuksia (yläkoulu ja lukio) ja koskaan en ole kuullut yhtään kommenttia ulkonäöstä (ylipainoakin löytyy ja varmasti olen välillä seinästä reväistyn näköinen jos aamulla tulee kiire =)



Mutta jos joku jotain kommentoisi niin entä sitten? Ei se minua hetkauttaisi. Aika huono itsetunto saa olla jos oppilaiden sanomisista ahdistuisi.



Mutta niinhän se on, että jos oppilaat huomaavat kommentin vaikuttavan niin se ei jää viimeiseksi kommentiksi.

Ettekö tosiaan opeta lapsianne, ettei toisen ulkonäköä, kokoa, pukeutumista, puhetyyliä arvostella? Vai onko teistä ok, että toiset lapset tulevat aukomaan päätään oman lapsenne ulkonäöstä? Kyllä tämän pitäisi olla selvää, ettei niin tehdä. Kasvattakaa lapsianne.

että sinuna katsoisin peiliin ja olisin hiljaa niin johan hiljenisivät.

Totta kai on huonoa käytöstä että arvostelee toisen ulkonäköä, mutta kyllä täytyy myös itsensä tuntea ja omat vikansa ja ne hyväksyä.



Ja kyllä meidänkin osastolla saa kuulla olevansa lihava/laiha tai mitä milloinkin, viimeksi eilinen potilas sanoi minulle että kun sinä olet tuollainen lihava ja vielä päin naamaa. Olisiko siinä sitten pitänyt itkien juosta osastonhoitajan luo kun niin ahdisti? Ainoa mikä ahdisti oli liian pienet työhousut, iteppä olen possuksi itseni syönyt.

ja voin sanoa, että kommenttia tulee kyllä jatkuvasti. Enimmäkseen postiivista (ja olen kyllä kohtuullisen tyytyväinen ulkonäkööni), mutta täytyy myöntää, että kyllä se välillä pistää hiukan ahdistamaankin, kun keskenkasvuiset pojankoltiaiset kyttäävät takapuoltani, kommentoivat rintojani tai pahimmassa tapauksessa käyvät jopa käsiksi.

mutta kyllä sitä pitää miettiä, minkälaisissa vaatteissa töihin sopii mennä ja kuinka hiuksensa laittaa. Kommenttia tulee niin tytöitä kuin pojilta - vaatteista, kampauksista jne. Opettajuus on esillä olemista.



Yläkoulun ope siis minäkin.

että oppilaat kommentoivat ulkonäköä ja vanhempien pitäisi opettaa sen olevan sopimatonta. On väärällä alalla, ellei selviä edes teini-ikäisen tai lapsen kommenteista itse. -ope

Minä en ole saanut ulkonäkökommentteja, mutta muita kehuja kyllä. Tosin myös haukkuja tasapuolisuuden vuoksi. Sinänsä yritn kyllä laittautua mahdollisimman nätiksikin, se tuo minulle itsevarmuutta kun en itse koe itseäni seinästä reväistyn näköiseksi.



Yläkoulun sijaisope

Mulle ei ole suoraan päin naamaa kommentoitu, muuta kuin huomioita tyyliin "Onko sulla uusi paita?", "Sä oot värjänny hiukset!" jne. mutta selän takana varmaan arvostelevat enemmän.



Aina jos mulla on ollut joku sijainen, oppilaat kommentoivat hänenkin ulkonäköään minulle "Se oli ihan tosi lyhyt" tai muuta sellaista. Joistain vakkariopeistakin ovat kommentoineet esim ylipainoa (tosi harvalla muuten on, johtuuko juuri näistä ulkonäköpaineista??) rumasti. Joka kerta puutun näihin kommentteihin ja kiellän arvostelemasta toisten ulkonäköä. Olen myös kysynyt, miltäs se tuntuisi, jos me opettajatkin alettais teidän (oppilaiden) ulkonäköä arvostelemaan..

kommentoi rumasti hoitajan ulkonäköä. Se tuskin viettää kolmea vuotta siellä sairaalassa joka päivä, kuten yläkoulun oppilaat opettajiensa kanssa. Opettaja kuulee nimenomaan paljon kommenttia toisten opettajien ulkonäöstä, sillä onneksi harvempi kuitenkaan ihan päinnaamaa niitä sanoo. Ja silloin sitä voi salaa mielessään miettiä, että milläköhän nimityksellä he minua kutsuvat. Kun sitä kuuntelee vuodesta toiseen, en yhtään ihmettele, että se alkaa rasittaa.



Meidän opettajien pitäisi olla kollegoillemme työssä tukena eikä arvostelijoina. Joten on kovin lapsellista todeta, että se joka ei kestä, on väärässä paikassa. Pakkohan se on kestää, mutta saa silti kysyttäessä todeta, että se harmittaa. Ihan oikeasti meistä ihmisistä todella harva kestää ASIATTOMAN JATKUVAN arvostelun. Ja nekin jotka muka kestävät, syvällä sisimmissään ovat ehkä toista mieltä. Kaikki puuttuminen opetustyön kannalta epäolennaisiin seikkoihin on väärin, oli se sitten ulkonäön arvostelua, opettajan perheen ruotimista jne. Meistä jokaisesta löytyy heikko kohta, johon joku tarvittaessa osaa iskeä ja silloin todella toivon, että minun vieressäni opettajahuoneen pöydän ääressä istuu sellainen opettajakollega, joka osaa sanoa jonkun viisaan ja rohkaisevan lauseen.



Terveisin vielä yksi yläkoulun ope.

että koska me emme tee mitään verrattuna kouluavustajiin ja siivoojiin, niin pitää sen eteen sitten jaksaa kuunnellakin oppilaiden epäasiallista arvostelua... No, itse olen kyllä antanut mahdollisten kommenttien (en oikeasti muista) mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos tai sitten näpäyttänyt jotain nasevaa (ei ulkonäköä tai persoonaa arvostelevaa) takaisin.

Harva opettaja tarvitsee vanhempia apuun oppituntitilanteisiin. Silloin meidän opettajien on toimittava kasvattajina ja opetettava itse tilanteessa, miten on sopivaa käyttäytyä. -15

Saan inhottavia kommentteja jopa hampaideni väristä.



Oottekos muuten käyneet lukemassa sitä aborttiblogia



Käykääpäs.



Osoite



abortti.blogspot.com

sama ongelma kuin monessa muussa ammatissa. Ehkä kannattaisi keskustella samantyyppisten ongelmien painivien kanssa. Moniin ammatteihin ei nykyään huolita jos ei ole sitä ulkonäköä jo valmiiksi esim. myyntihommat yms. Ehkä niitä tenavia pitäisi silloin tällöin muistutella että opettajia palkataan että oppilailla olisi muutakin korvien välissä kuin ulkonäköongelmat.