Häirikkö/kiusaajalapsen vanhempi : "opeta lapsesi jämäkämmäksi"
mitä jos SINÄ olisit tehnyt kasvatustyösi kunnolla ja opettanut lapsesi arvostamaan toisia ihmisiä, heidän koskemattomuuttaan, ja opettanut heitä ivan, piikittelyn, väkivallan sijaan hyväksymään toiset ja rakastamaan lähimmäistään?!
Joskus on aika katsoa peiliin.
"opeta lapsesi jämäkämmäksi" vs. "opeta lapsesi käyttäytymään"
ja kyllä arvasit oikein, mun lapset on niin epä-jämäköitä kuin olla voi eivät lällätä, kiusaa, ryysi, töni, tuupi, mollaa, kailota, vähättele, irvistele, syljeksi, uhmaa, haistattele, vittuile.
Olen tehnyt työtäkin sen eteen.
Kommentit (81)
Lyömällä kurittamaan/kasvattamaan kiusaajaa kunnolliseksi kansalaiseksi?
Ehkä jos kurittamisesta saisi extraa?
Millaisia perehdyttämiskursseja järjestettäisiin näille opettajille, että oppivat kurittamaan sopivalla teholla?
Tosi vähän vanhemmat puuttuu pienten lasten kiusaamiseen (alle kouluikäisten). Monta kertaa mukulat on haukkuneet toisiaan tosi rumasti ja joku tahallaan aina haastaa riitaa. Usein olen ainoa aikuinen joka tähän puuttuu. Yksi äiti tuli sitten sanomaan lukeneensa jostain, että nämä asiat pitäis lasten saada itse selvittää, että oppivat.
Ei jumankauta! Joo, pitää saada setviä itse, mutta silloin kun se menee lyömiseksi ja perkeleen huutamiseksi, niin vois aikuiset nostaa persuksensa penkistä ja mennä opettaamaan oikeita tapoja erimielisyyksien ratkomiseen. Sama juttu, jos lapsi saa vanhemmilleen puhua rumasti, niin miten se muka yhtäkkiä koulussa loppuisi? Ja sitten lapsen huonosta käytöksestä syytetään koulua ja sitä, kun ruumiillinen kuritus on kielletty. Vanhemmuus tässä maassa on hukassa, se on suurin ongelma!
Jos näkee tämän tönivän ja puhuvan toiselle rumasti, niin pitää heti oikaista ja käskeä pyytää anteeksi. Näin minäkin menettelen pienempien lasteni kanssa, jotka vasta opettevat yhteisiä pelisääntöjä.
niin toisia ei kiusata. Piste. Ainoa, kenen pitää katsoa aina peiliin, on kiusaaja ja hänen perheensä.
Ja äidin ei pidä olla nynny, vaan puolustaa lastaan.
Ei todellakaan voida sanoa, että kaikki kiusaamistapaukset johtuisivat siitä, että vanhemmat eivät ole opettaneet käytöstapoja, rajoje tms. Käsi sydämelle, ettekö koskaan itse kouluaikoina kiusanneet ketään, ja tarkoitan nyt pientäkin kiusantekoa? Minä ainakin myönnän, eikä asialla ollut mitään tekemistä kotona asetettujen rajojen kanssa. Pahin kiusaaja omassa koulussani oli muuten tiukkis-uskovaisesta perheestä, jossa oli todella tiukat säännöt.
Kiusaajan vanhemman pitäisi laittaa lapsensa ruotuun. Jos näkee tämän tönivän ja puhuvan toiselle rumasti, niin pitää heti oikaista ja käskeä pyytää anteeksi. Näin minäkin menettelen pienempien lasteni kanssa, jotka vasta opettevat yhteisiä pelisääntöjä.
että kiusattu ei pidä puoliaan. Hitostako te tiedättä pitääkö puoliaan vai ei. Mua ainakin kiusattiin niin, ettei aikuiset nähneet. Pidin puoliani, huusin ja tappelin, mutta ei se ylivoimaa vastaan auta. Mua kiusattiin 9 vuotta joka saakelin koulupäivä, ja lintsasin siksi paljon. Sairastuin anoreksiaan 17 - vuotiaana ja kärsin masennuksesta. Kukaan aikuinen ei ottanut mua vakavasti ja kiusaajia puolusteltiin. Myöhemmin sain itseni järjestykseen, nykyään olen terve ja tasapainoinen kahden lapsen äiti. Kiusaajien paapominen saa minut kuitenkin yhä näkemään punaista.
Onko teistä ok, että lapset aiheuttavat toisilleen tahallaan kärsimystä?
48 jolla on kuitenkin nynny äiti ja siksi lapsikin on sosiaalisissa tilanteissa nynny. Näin äiti itse kuvasi.
(ja sekin on suhteellista). En tiedä tuon viestini 48 häirikkölapsen kiusaaman pojan äidistä yhtikäs mitään. Häirikön kiusaama lapsi on kuitenkin kiva ja suosittu, eli aina ei päde se että kiusattu olisi jokin surkimus.
että kiusattu ei pidä puoliaan. Hitostako te tiedättä pitääkö puoliaan vai ei. Mua ainakin kiusattiin niin, ettei aikuiset nähneet. Pidin puoliani, huusin ja tappelin, mutta ei se ylivoimaa vastaan auta. Mua kiusattiin 9 vuotta joka saakelin koulupäivä, ja lintsasin siksi paljon. Sairastuin anoreksiaan 17 - vuotiaana ja kärsin masennuksesta. Kukaan aikuinen ei ottanut mua vakavasti ja kiusaajia puolusteltiin. Myöhemmin sain itseni järjestykseen, nykyään olen terve ja tasapainoinen kahden lapsen äiti. Kiusaajien paapominen saa minut kuitenkin yhä näkemään punaista.
Onko teistä ok, että lapset aiheuttavat toisilleen tahallaan kärsimystä?
että syy on aina kiusaajan. Kiusattujen joukossa esim. viime vuonna ei ollut yhtään hiljaista ja yksinäistä, vaan luokan suosituin. Mikä ei vie pois sitä tosiasiaa, että hiljaistakaan ei saa kiusata. Ketään ei saa kiusata. Sitä vastuuta ei sysätä kiusatun hartioille koskaan. Juuri tätä asennetta näkee kiusaajien vanhemmissa!
että tähän ketjuun alkaa tulla asiaakin!
joka tuutista tulee asiaa, kuinka ihmisen pitää pärjätä itsellään ja omillaan, olla kova ja vahva jne. Ei ihme jos se alkaa jo muovata joidenkin käsitystä siitä, että lapsen pitäisi pystyä olemaan "jämäkkä" ja puolustamaan itseään. Surullista mutta totta.
Vaan olen oikeasti kuullut, kun mammat valittaa, että kouluissa pitäs sallia se yhä, niin lapset olis kiltimpiä...
kiusatun vanhemmallakin vastuunsa!
Minua ärsytti suunnattomasti sen toisen ketjun ap, joka pokkana selitti, että hän ei halua joutua silmätikuksi jne.
Hänhän se ei ottanut mitään vastuuta, vaan sysäsi kaiken sille lapselleen.
Ja ikävä kyllä tässäkin ketjussa näkee niitä asenteita, joihin koulussakin törmään. (Ei meidän Reino ketään kiusannut, tönäisi hiukan seinään, mitäs oli se Pekka taas ison perseensä kanssa tiellä) Pekkaa siis tönitty päivittäin Reinon toimesta, Reino ei näe ongelmaa, eikä Reinon vanhemmat. Huokaus. Reino erotettiin 4 kk koulusta lopulta.
Opettaja
miettimään, että millaisiksi lapset pitäisi kasvattaa, että he jaksaisivat tätä oravanpyörää, oppisivat sanomaan ei ja olemaan tiukkoja, vetämään ne omat rajansa? Pörssiyhtiöissä kun työnantajalle ei mikään riitä.. En halua lapsiani tähän saman rääkkiin, toivottavasti vaihtoehtoja on.
Mutta huomaatteko millainen maailam meillä on? joka tuutista tulee asiaa, kuinka ihmisen pitää pärjätä itsellään ja omillaan, olla kova ja vahva jne. Ei ihme jos se alkaa jo muovata joidenkin käsitystä siitä, että lapsen pitäisi pystyä olemaan "jämäkkä" ja puolustamaan itseään. Surullista mutta totta.
Oikein reipas, suosittu poika aloitti koulun. Olkoot hän Risto. Riston luokalle tuli myös Veijo. Veijo oli aina yksin ja kiusasi kaikkia, etenkin Ristoa, joka sanoi suoraan Veijolle, Risto oli siis "vahva", mitä joku mamma peräänkuulutti. Veijo alkoi lyömään Ristoa koulumatkoilla nyrkeillä. Riston vanhemmat ottivat yhteyttä kouluun, ei auttanut, vaikka Veijo oli puhuttelussa. Lopulta Riston vanhemmat menivät Veijon luo, tulos: Vanhemmat ympäripäissään. Lopulta kiusaaminen loppui sillä, kun Riston isä piti puhuttelun Veijolle.
kiusatun vanhemmallakin vastuunsa! Minua ärsytti suunnattomasti sen toisen ketjun ap, joka pokkana selitti, että hän ei halua joutua silmätikuksi jne. Hänhän se ei ottanut mitään vastuuta, vaan sysäsi kaiken sille lapselleen.
Kylläpä nyt taas tulkitset mitä haluan ja mitä en. Minä olen se ap. Mistä ihmeen silmätikuksi joutumista oikein puhut? Sen olet kyllä ihan itse keksinyt. Kirjoitin että en tykkää jos tullaan siihen että pitää ruveta masinoimaan koneistoa kiusaamisen lopettamiseksi. Ja kyllä, osaksi siksi että en henk. koht. tunnen itseäni luontevaksi sellaisessa tilanteessa, mutta paljon suurempi syy on siinä, että jos siihen joudutaan, sitä ennen on tapahtunut jo paljon ja ikäviä asioita lapseni kannalta. Hän on jo joutunut kokemaan häirikön silmätikuksi joutumisen ja sen prosessin joka johtaa asiaan puuttumiseen. Aloitukseni pointti oli se, miten voitaisiin ehkäistä se tilanne ja koettaa keksiä keinoja millä lapsi pärjäisi hankalan tyypin kanssa alunperinkin. Tottakai sitten JOS lapseni tulisi kiusatuksi, ottaisin yhteyttä opeen ja häirikön vanhempiin jne.
T. toisen ketjun ap
Kyllä sitä maalaillaan.
Miksi se pitää olla jotain masinointia ja miksi ihmeessä annat lapsesi kitua loputtomiin ennen kuin reagoit???
"kiusaajalapsista", ongelmavanhemmista ja vaikka mistä. Jonain päivänä yllätyksenä voi tulla, että se omakin kullanmuru on voinut osallistua kiusaamiseen, niistä kodin opetuksista huolimatta. Ei kannata kuvitella, että kiusaajat ovat vain ns. moniongelmaisista perheistä tai perheistä, joissa ei ole ollut rajoja.
59, niinpä. Ja ikävä kyllä tässäkin ketjussa näkee niitä asenteita, joihin koulussakin törmään. (Ei meidän Reino ketään kiusannut, tönäisi hiukan seinään, mitäs oli se Pekka taas ison perseensä kanssa tiellä) Pekkaa siis tönitty päivittäin Reinon toimesta, Reino ei näe ongelmaa, eikä Reinon vanhemmat. Huokaus. Reino erotettiin 4 kk koulusta lopulta. Opettaja
oli sillä KIUSATUN VANHEMMILLA.
Selvittivät sitkeästi ja pelkäämättä ja asiallisesti.
ja siksi lapsikin on sosiaalisissa tilanteissa nynny. Näin äiti itse kuvasi.