Lue keskustelun säännöt.
Oi kuinka oli huojentava tieto! (tutista ja vierottamisesta)
14.04.2010 |
Satuin tänään töllön ääreen kun sieltä tuli se Vanessa ja pikkuväki (?). Jäin sitten katsomaan, kun lupasivat että tulee "ongelmanurkkauksessa" tai mikä se nyt onkaan, asiaa 2-vuotiaasta pojasta joka syö edelleen paljon tuttia.
Meillä siis myös 2-vuotias poika, jolle tutti on todella tärkeä, varsinkin nukahtaessa.
No, siellä sitten oli sellainen kasvatusasiantutija-mies, joka tokaisikin, että ei tutin syömisessä ole mitään ongelmaa, lähinnä ongelmana ovat ihmisten asenteet.
Että ei tutin syönnistä tule mitään nököhampaita eikä siitä ole muutenkaan haittaa tuon ikäisellä vielä. Että antaa syödä vaan, kyllä se sitten vähenee ja jää ajan kanssa itsellään pois.
IHANAA!
Kommentit (17)
Vähän samaa mieltä oltiin veljeni potattomuudesta. Hän teki tarpeensa housuun vielä ensimmäisellä luokalla.
Häntä ei oltu kasvatettu sisäsiistiksi. Oman äitini pelihimot veivät huomion pois veljestä. Onneksi minä sain hyvän kasvatuksen.
Veli sai koko kouluvuosiksi nimilisän paska*****.
Hän oppi pöntölle vasta 3 luokalla ollessaan 9 vanha.
Myöhemmin murrosiässä teki itsemurhan.
En nyt sano että housuun paskomisella oli osuutta itsetuhoiseen käyttäytymiseen, mutta ei sitä voida kieltääkään.
Kyllähän siitä koitui pitkälti paljon sosiaalisia haittoja veljeni elämään.
Uskon että häntä olisi kiusattu myös tutista jos olisi pureksinut tuttia vielä kouluikäisenä. Poikkeuksellinen käytös aiheuttaa huomiota ja kommentteja yhteisössä, jota ilman emme voi elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos tuttia tarvitsee nukkuessa!!
kunhan nyt ei koko ajan sitä ime!
Kyllä tutin syöminen aiheuttaa avopurentaa. Siksi sitä kannattaa alkaa viimeistään parivuotiaalla hiljalleen vähentää ja rajoittaa nukahtamis- ja harmitustilanteisiin. Ei siis anneta lapsen kulkea koko aikaa lupu suussa.
Ei asiasta kuitenkaan stressiä kannata ottaa vaan edetä hiljakseen!
edes 3-vuotiaalla tutti ei tee purentavikoja tai nököhampaita, jollei sitä nyt koko ajan syö - ja että parempi tutti kuin peukalo.
Enkä ole kyllä koskaan kuullut lapsesta, joka ei ihan opettamattakin luopuisi tutista tai alkaisi käydä pöntöllä siinä 3-4 vanhana.
esikoinen ei suostunut tuttia syömään IKINÄ, päivääkään. Hän on nyt 7-vuotias ja ollaan jo aloiteltu hampaiden oikomista, on jo ollut yhdet muotit suussa öisin ja joutuu varmaan ainakin kahdet eri raudat saamaan lähiaikoina, lisäksi poistetaan hampaita.
Toka muksu söi tuttia pitkään ja hartaasti, ja hänellä jostain kumman syystä on ihan luonnostaan hyvä hammasrivi, ei tarvitse tehdä mitään.
Eka peri hampaansa minulta ja toka isältään.. ei siihen tutti vaikuttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ainakin luovuin tutista kun sain heittää sen "vauvakaloille" ruotsinlaivan partaan yli - muistan tämän vieläkin vaikka olin silloin alle 3-vuotias. Eli kannattaa kokeilla jotain tälläistä jänskää aikuistumisrituaalia (vaikka nykyisenä roskaamisvalveutuneena aikana en voi suoraan suositella tuota tutin mereen heittämistä).
Kumpikohan asettuu tärkeysjärjestyksessä ylemmäs: Psyyke, vai hampaat?
Mä olin nuori äiti esikoiselle, ja vieroitin rassukan tutista yksi vuotiaana:( Kaduttaa vieläkin.
Toinen lapsi joikin sitten pullosta 2,5 vuotiaaksi. Tästä olen tyytyväinen, että pidin pääni. Pph piti hommaa kovin kovin ongelmallisena..
Esikoisella raudat. Kuopuksella ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai tutti liian pitkään ja jatkuvasti aiheuttaa avopurentaa, mutta ei varmasti tule mitään ongelmia, jos sitä syö vaikka just nukahtamistilanteessa. Samoin tuttipullo: siitä voi mainiosti 2-vuotiaskin juoda välillä vai väitättekö, että 10-15 minuuttia tuttipulloa päivässä aiheuttaa purentavirheen?
Miksi ihmeessä tästäkin pitää tehdä ongelma? Jos lapsi kaipaa nukahtaessa hetkeksi tuttia vaikka 5-vuotiaana, niin sitten sen tutin voi antaa. Oma lapseni hukkasi (siis viimeinen tutti meni oikeasti hukkaan) tutin lopullisesti joskus 2-vuotiaana ja se jäi siihen. Ei meillä silti mitään vieroitussysteemiä edes mietitty. Eipä tuo sitä jatkuvasti lussuttanut vaan muutaman minuutin nukahtaessa.
Pitkään tuttia pureksineet jäävät useammin koukkuun myös tupakointiin. Ihan tutkittu juttu. Pätee myös muihin riippuvuuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkään tuttia pureksineet jäävät useammin koukkuun myös tupakointiin. Ihan tutkittu juttu. Pätee myös muihin riippuvuuksiin.
lapsia pitäisi väen väkisin pitää vauvana... Tuitui meidän pikku Eerika syö vielä viisvuotiaankin tuttia, tuitui..... Argh. Ja pullostakin juotetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkään tuttia pureksineet jäävät useammin koukkuun myös tupakointiin. Ihan tutkittu juttu. Pätee myös muihin riippuvuuksiin.
Jos on näin, niin ei se tutti kuitenkaan liene syy siihen että asioihin jää helpommin koukkuun. Sehän voi olla totta, että sama ihminen jää lapsena helposti koukkuun tuttiin (ja on vaikea vieroittaa) ja isompana jää helposti kiinni tupakkaan tai alkoon. Tutti ei kuitenkaan ole se syy.
Mulle on aivan sama, kuinka kauan joku antaa muksunsa syödä tuttia! Se on täysin yhdentekevää ja pääasia on, että lasta rakastetaan.
Mä taas luulen, että "pehmeä" kasvatus juuri ehkäisee päihderiippuvuutta. Usein päihdeongelmien takana on myös lapsuus, jossa ei ole välitetty turvallisuuden tunteesta. Jotkut ovat varmaan syöneet tuttia suunnilleen 6-vuotiaaksi, mutta ihan vaan sen takia, ettei vanhemmat välitä. Sitten taas toiset syö tuttia, koska vanhemmat eivät halua viedä lapselta tärkeää välinettä, jolloin ei voida ajatella vanhempien olevan välinpitämättömiä lapsen tunteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tähän asti luullut, että nimenomaan tutista.
Ja tämän tasaisempia hampaita ei ole olemassakaan!
Mistäs ne avopurennat sitten oikein johtuvat? Olen tähän asti luullut, että nimenomaan tutista.
Meillä poika söi tuttia 1v10kk, kunnes sitten vieroitimme (ja teki äidille tiukkaa). Hammaslääkärillä kun kävimme, niin piti sitäkin liian myöhäisenä vieroittamisena ja korosti, että pitäisi jo ennen 1 v vieroittaa. Mutta ei siis löytänyt mitään vikaa poikamme purukalustosta kuitenkaan. :)