noloa - mä purskahdin ITKUUN!
töissä selvittelin yhtä asiaa tosi hankalan työkaverin kanssa ja tämä arvosteli koko työpaikkaa ja meidän tapaa toimia todella monin ja inhottavin sanakääntein - yleensä ei tunnu missään, mutta nyt jotenkin nappas ja mä tirahdin, onneksi kuitenkin säilytin malttini enkä alkanut riitelemään vaan sain sanottua asiani
miksi ihminen roikkuu työpaikassa, josta ei pidä ja jossa ei viihdy ja jonka arvoihin ei ole valmis sitoutumaan?
Kommentit (2)
ja ymmärrän tuon, että jos olisi kyse suuresta uudistajasta tai edes pienestä visionääristä, mutta tämä meidän jäärä ei halua uudistaa mitään, ei kehittää mitään, ei osallistua mihinkään, ei tehdä edes perushommaansa ja silti löytyy valittamista
sellaista epämääräistä "täällä on kaikki niin huonosti" - hä, mitkä kaikki?
rasittavaa
harmi että tuollainen roikkuu mukana.
Toisaalta musta tuntuu monesti, että joskus työpaikalla on vain yksi tai kaksi, jotka hahmottavat työpaikan paremmin kuin muut. Ne muut kun vain tekevät työnsä ja sillä siisti. Näillä muutamila tai harvoilla olisi varmasti kova hinku päästä toteuttamaan itseään ja tulla kuulluiksi.
Heitä ehkä kannattaisikin kuulla.
Toisaalta heidän tappelunsa voi kyllä olla tappelua tuulimyllyjä vastaan.