Kohta ½-vuotias ei nuku vieläkään täysiä öitä. Miten teillä?

Meillä esikoinen nukkui ekan kerran täyden yön joskus likellä 2 v. ikää, ja toinen noin vuoden iässä.

nyt kaksoset 3,5v valvottavat aika rankasti edelleen (kaiken näköiset allergiat ja veriarvotkin tutkittu, eikä syitä löydy). Eli 6,5 vuotta on heräilty pitkin öitä eikä loppua näy, kun neljättäkin pukkaa.

jotenkin sitä vain ajattelee että loppupeleissä se on vanhemmista ja iltarutiineista jne. kiinni.



Esikoinen nukkui niin hyvin, kuvittelin että tämä toinenkin...



Niin ja päivällä meillä nukutaan 3 X 30 min.



-ap

tunnin välein, 9-16 kuukauden iässä 40min- 1 tunnin välein ja nelivuotiaana alkoi nukkua täysiä öitä.



Joka toinen lapsi herättää ainakin 1-2 kertaa yössä vielä yhden-kahden vuoden iässä, joten lapsesi vaikuttaa aivan normaalilta.

Esikoinen nukkui tuossa iässä täydet yöt (oikeastaan jo muutaman viikon ikäisestä) ja kakkonen heräilee vieläkin kovasti. Hän täyttää pian 9kk.

kiinni tuo heräileminen läheskään kaikissa tapauksissa. Lapsen temperamentilla esimerkiksi on vaikutusta. Noin 5% lapsista heräilee aina unijaksojen vaihtuessa, eli siis useita kertoja yössä, tai joskin muun vuoksi mille ei voi yhtään mitään - paitsi odottaa, että lapsi kasvaa ja alkaa nukkua yhtenäisesti. Jos hyvin käy.

yöt vasta paljon vanhempana.



Esikoinen nukkui ensimmäisen 8h yhtenäisen pätkän 1,5 v iässä (yöruokinta oli lopetettu 8 kk iässä). Kuopus taisi heräillä pidempään. Kumpikin alkoi joskus 3 vuoden iässä nukkua useimmiten yön heräämättä.



Nyt lapset ovat 5 ja 9, ja useimpina öinä eivät herätä.

Ensimmäinen vuosi on herätty 10-30kertaa jokaisen lapsen kanssa, tuon jälkeen 2-8kertaa kunnes ovat alkaneet nukkua yöt. Minulla on laaja tuttavapiiri ja suurimmalla osalla lapset ei ole nukkunut yötä kokonaan ennen 1v ikää. Joillain yksi tai kaks lapsista nukkunut yöt heräämättä jo kuukauden tai kahden ikäisestä ja sitten on tuolta väliltä.

jotenkin sitä vain ajattelee että loppupeleissä se on vanhemmista ja iltarutiineista jne. kiinni. ap

kuin vaikka se, missä iässä lapsi oppii yökuivaksi.



Heräilykin tuntuu muuten olevan perinnöllistä.

syönyt myöskään kiinteitä tuossa iässä. Meillä eletään lapsen tarpeiden mukaisesti- ei äidin.

mistä johtuu, mutta meidän lapset (3kpl) on kaikki nukkuneet yönsä heräilemättä viimeistään 3kk iästä lähtien.

ja on elämässään ehkä kolme yötä nukkunut heräämättä.. Vuoden ikäiseksi heräsi tunnin välein. Esikoinen ihan samanlainen.

Toisten lapset nukkuu hyvin aina. Toisten ei.

Meillä on niitä huonosti nukkuvia lapsia, yöt vaihtelee tosi paljon, kohta 5 v poikakin välillä uneksii öisin paljon ja kyllähän siihen herää...

Ja lapsillahan yöheräilyt kuuluvat kastiin "uniongelmat". No, meidän lapset todistavat ainakin sen teorian puolesta, että uniongelmat periytyisivät. Heidän isänsä on todella levoton nukkuja, ollut aina - kuorsaa, puhuu unissaan, pyörii, heiluu ja ihan heräileekin monta kertaa yössä. Koko viisivuotisen avioliittomme aikana en ole nukkunut koskaan niin hyvin kuin nyt, kun nukumme eri huoneissa (tähän ratkaisuun on päädytty tosin lasten uniongelmien vuoksi, ei miehen). Minä olen toisaalta kuitenkin aika hyväuninen, en käsittääkseni herää herkästi mihinkään häiriöihin, mutta huomaan kuitenkin, että on tainnut unenlaatuun vaikuttaa tuo mieheni yöllinen meuhkaaminen.



Esikoisemme on kohta 5-vuotias, eikä ole nukkunut yhtään kokonaista yötä. Hän herää herkästi noissa unisyklien siirtymävaiheissa, se on selvä, mutta hän herää usein myös kesken REM -unen (käsittääkseni se on se unennäkövaihe), kesken unen, eikä aina tunnu tajuavan, onko hereillä vai unessa, saattaa luulla unen olevan todellisuutta tai päinvastoin. On siis oikeasti tosi sekaisin silloin. Lisäksi hän myös puhuu ja kävelee unissaan. Tämän kävelyn vuoksi minä nukun tällä hetkellä esikoisen kanssa samassa huoneessa, ja mieheni nukkuu kuopuksen kanssa toisessa huoneessa.



Kuopus on sitten ehkä perinyt parempia unilahjoja minulta, koska hän ei tunnu heräilevän juurikaan isänsä "yöelämään". Kuopus on pian 1-vuotias, ja toistaiseksi hänen yöheräilynsä viittaisivat lähinnä normaaliin vauvan/pikkulapsen yöheräilyihin, joten toivomme niiden jäävän pois jossakin vaiheessa. Esikoisen yöheräilyt olivat jo vauva-aikana aivan erilaisia.



Minä olen myös aikani syyllistänyt itseäni siitä, ettei lapseni nuku kokonaisia öitä. Olen kuullut rutosti myös syyllistystä joka taholta, mistä asiaan on yritetty apuja ja ratkaisuja löytää. No, lopulta, sen jälkeen kun olen etsinyt tietoa lasten uniongelmista, keskustellut useiden eri ihmisten, niin tavallisten äitien kuin ihan uniasiantuntijoiden kanssa, olen tullut siihen lopputulokseen, että vaikka seisoisin päivät pitkät käsilläni ja ruoskisin itseäni miten, ei esikoiseni uniongelmat siitä ratkea. Vaikka ne ovat kestäneet jo näin monta vuotta, on todennäköistä, että ne lientyvät siedettävälle tasolle ajan kuluessa. Hän ei ehkä koskaan nuku kokonaisia öitä, mutta ennen pitkää loppuu unissakävely, ja ennen kaikkea jonakin päivänä hän on sen verran "iso", että herättyäänkin yksinkertaisesti vetää peiton päälleen ja jatkaa unia. Nykyään etenkin silloin, kun hän herää sekavana, hän ei "osaa" rauhoittua itse takaisin unille, ei saa peittoa päälleen ja sen sellaista. No, miten onnistuisikaan, kun on oikeasti aivan sekaisin.

lapsi alkoi nukkumaan täysiä öitä 3-vuotiaana.



Musta tosi hyvin sillä harvoin itekään nukun täysiä öitä vaan ainakin kerran kaksi herään. Enkä mä herää nälkään vaan onhan sitä vaikka mitä muita syitä johon herään. Yksi syy voi olla vaikka liian iso iltapala ja yöllä ei nuku kunnolla sen takia. Miksei vauvallakin voi olla sama syy? Tai että yöllä joku paikka puutuu tms.

puolivuotiaat kaksoseni vielä syömään kerran yössä. Ja varsinkin toinen on ihan hurjan nälkäinen, kun saa tuttipullon suuhunsa. En osaisi antaa nukkua aamuun asti vielä.

ja herää kahdesti yössä syömään. Meillä yleensä lähempänä 2 vuotta lapset nukkuneet yön läpeensä.

Normaalit lapset heräilee ja just tossa vaiheessa alkaa liikkumaan opettelu häiritsemään unia. Meillä kolme lasta ja kaikki ovat ruvenneet nukkumaan öitänsä kokonaan vasta 2-vuotiaina.

ja niin nukkuu edelleenkin. Perinnöllisyys pitää ainakin paikkaansa, toiselta perinyt nopean nukahtamisen ja toiselta hyvät unenlahjat.