Lue keskustelun säännöt.
Mite oppia rentoutumaan? (Seksistä kyse)
10.04.2010 |
Eli ongelma on, et en osaa rentoutua seksin aikana. En vain pysty heittäytymään hetkeen ja tuntemusten vietäväksi. Tästähän siis seuraa se, et vain odotan et mies on valmis ja jään itse aina ilman.
Nuorempana olin hyvin ujo, epävarma ja hieman huono itseluottamuskin ulkoisista seikoista. Nyt vanhemmiten olen muilla elämän osa-alueilla päässyt näistä eroon, mutta en seksin suhteen enkö täysin ulkonäön. Olen edelleen sängyssä lähes puupökkelö ja seksi alkaa olla pakkopullaa :-( Harvassa on ne kerrat, että nauttisin edes hieman siitä.
Onko kohtalotovereita? Ja onko joku saanut jostakin apua tähän ongelmaan?
Kommentit (7)
heti syyttäisi miestä :-)
Kivasti on jaksanut yrittää mua huomioida, mut ongelma on varmaan mun epävarmuus itseni ja/tai seksin suhteen. Eli tietenkään musta ei tunnu miehen hyväilyt käsin tai suulla hyvältä, kun olen kuin perseessä olisi halko enkä rentoudu. Ja ikää mulla on jo 30 ja kaksi lastakin. Oon vaan jotenkin niin lukossa tämän asian kanssa enkä tiedä miten saisin sen auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
heti syyttäisi miestä :-) Kivasti on jaksanut yrittää mua huomioida, mut ongelma on varmaan mun epävarmuus itseni ja/tai seksin suhteen. Eli tietenkään musta ei tunnu miehen hyväilyt käsin tai suulla hyvältä, kun olen kuin perseessä olisi halko enkä rentoudu. Ja ikää mulla on jo 30 ja kaksi lastakin. Oon vaan jotenkin niin lukossa tämän asian kanssa enkä tiedä miten saisin sen auki.
Tarkoitin tuolla edellisellä vaan sitä, että kun löytyi se oikea, niin kaikki vaan loksahti kohdalleen. Kemiat kohtasivat. En niinkään ehdottanut, ettei miehesi olisi yrittänyt...
Auttasiko, jos yrittäisit olla vähän tuhma? Eli kokeilisit jotain, mikä sinusta on vähän tuhmaa.
Aikoinaan, kun mieheni kanssa tapasin, meidän seksielämä oli kyllä hyvää, sain jopa elämäni ensimmäiset orgasmit mieheni kanssa.
Sittemmin olen synnyttänyt kaksi lasta, joiden myötä mulla on kyllä tuntuma ja tuntoaisti kyllä parantunut, mutta muista syistä johtuen en enää pysty seksiin heittäytymään, joten orgasmia on vaikea saada. Luontoäiti ei kohdellut mua kovin helläkätisesti, kun piirteli raskausarpia, siinä on yksi syy. Lisää syitä on sitten joissakin miehen kommenteissa, jotka ovat aiheuttaneet mussa epävarmuutta. Mutta mun ongelmahan tämä on, en vain tiedä, mitä sille tekisi. Sängyssä mietin liikaa sitä, miltä näytän ja tuntuuko miehestä miltään, ja jos edes vahingossa huomaan, että miehellä on silmät kiinni, valun tuohon tilanteeseen, jossa vain odotan, että homma olisi ohi, ja mietin, mitä/ketähän se mies oikein ajattelee, kun ei voi edes katsoa minua. Tai sitten rupean miettimään esim. omia ilmeitäni, ja mietin, mahtaako mies jälkikäteen naureskella mun ilmeilleni vaikka kavereidensa kanssa (esikoisen synnytyksen jälkeen oli naureskellut mun ilmeitäni ja ääntelyitäni synnytystilanteessa kavereidensa kanssa).
Helpoiten saan orgasmin, kun mies ei näe mua, koska ei tarvitse miettiä miltä näytän tai millainen ilme on tai muutakaan. Sidon siis mieheltä silmät, tai sitten seksiä harrastetaan takaapäin. Varmaan sitä voisi myös jollekin terapeutille mennä, muttei minulla ole aikaa sellaiseen ainakaan toistaiseksi.
Tarkoitin tuolla edellisellä vaan sitä, että kun löytyi se oikea, niin kaikki vaan loksahti kohdalleen. Kemiat kohtasivat. En niinkään ehdottanut, ettei miehesi olisi yrittänyt... Auttasiko, jos yrittäisit olla vähän tuhma? Eli kokeilisit jotain, mikä sinusta on vähän tuhmaa.
tuota tuhman kokeilemista tai jotain roolia. Taitaa perimmäinen syy vain olla oma epävarmuus ja se ettei kuitenkaan luota itseensä täysin. eli ei uskalla heittäytyä ja antautua toiselle, haluaa pitää kontrollin. Unelmissa olenkin sitten ihan erilainen, juuri tuhma tai roolissa. Ehkä joku päivä uskallan...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mullakin oli tämän miehen kanssa nuoruudessa hetki, jolloin uskalsin heittäytyä enemmän tilanteeseen. Ihan rennoksi ja orgasmiin asti en päässyt, mutta en niin miettinyt noita asioita, joita sinäkin siis mietit.
Mullakin on omat traumani vartalon suhteen. Ei tullut raskausarpia, mutta ikinä en ole ollut sinut vartaloni kanssa. Rinnat on olemattomat (ollut aina), mikä on minulle se suurin juttu. Mies tosin jaksaa aina muistuttaa, että hän on kyllä enemmän peppumiehiä ja onkin kyllä ahterissa kiinni päivittäin, jopa kotitöitä tehdessäni. Mutta kun itse ei ole sinut itsensä kanssa. Terapeutille meno on kyllä mullakin käynyt mielessä.
Ehkä täytyy kokeilla tuota miehen silmien sidontaa :-)
Sitten pikkuhiljaa kokeilin kaikkea uutta.