Harrastatko kotona lapsen ollessa hereillä?

Luin joskus, että yksi yhdistävä piirre kirjailijoiden lapsuudessa on ollut usein isän lukemisharrastus. Ensimmäinen reaktio oli, että miksei äidin, ja sitten tajusin (ehkä): isät ovat ainakin ennen harrastaneet kotona omia juttujaan lasten pyöriessä jaloissa, mutta mitä äidit ovat tehneet? Kotitöitä. Jos äidit ovat harrastaneet, se on ollut ruoanlaittoa ja leipomista (perheen hyväksi) tai käsitöitä (usein perheen hyväksi). Missä on ollut lukeva, kirjeitä kirjoittava, postimerkkejä lajitteleva äiti? Jos äiti harrastaa jotain ns. itsekkäästi, hän tekee sen lasten mentyä nukkumaan tai lähtemällä pois kotoa esim. jumppaan.



Anna Wahlgren muistaakseni on kirjoittanut, että äidin pitäisi joka päivä ottaa hetki omiin juttuihinsa siten, että lapsi on hereillä ja voi touhuta vieressä, mutta ei saa sotkea äidin tekemisiä. Tätä voi olla vaikea toteuttaa, mutta ehkä siinä on oma oivalluksensa. Äiti ei olekaan mikään yleiskone vaan ihminen. Eikä ihminen, joka välillä keskittyy omaan kiinnostuksenkohteeseensa, ehkä olekaan paha ja välinpitämätön äiti. Itse pidän kovasti lukemisesta, mutta aika harvoin tulee luettua lasten ollessa hereillä, vaikka aikaa hetkonen olisikin. Mutta ehkä tämä av on nykyisin äitien itsekkyyden huipentuma ;)