Mitkä olivat teidän talonrakennuksen suurimmat vastoinkäymiset?
Tuli nyt mieleen tällainen kysymys, kun meillä on tässä peräkkäin ensin ollut vialliset kodinhoitohuoneen laatat ja nyt takka on eri kokoinen kuin mitä tilausvahvistuksessa lukee.
Pieniä juttuja, jotka ei oo oma vika, joten tavarantoimittajien asiaksi jää noiden korjaaminen. Mutta aina niistä tulee stressiä, ja kun nuo nyt olivat osittain samaan aikaan. Ja vielä tapettimies söhläsi tapetin kuvion kanssa, niin tuossa alkuviikolla meni jo stressin puolelle.
No nyt on korjaukset työn alla, joten loppu hyvin, kaikki hyvin.
Alussa oli rakennusluvan kanssa hässäkkää, kun rakennustarkastaja ei itsekään tiennyt mitä lupaan vaaditaan, joten luvan saaminen kesti 3 kk, vaikka piti olla ihan selvä tapaus. Mutta samaan aikaan yksillä tutuilla (toisessa kaupungissa) kesti 8 kk, joten eipä tuo meidän sitten niin paha ollutkaan.
Ja sokkelielementit tuli kesällä väärän mittaisina. Siinäkin vika oli tehtaan, olivat lukeneet piirustuksia huolimattomasti. Siitäkin pomppasi kyllä stressipiikki tappiin, mutta lopulta elementit korjattiin samana päivänä, joten työtkään eivät paljon seisoneet.
Pieniä juttuja kaikki, joista meille ei ole juurikaan tullut kuluja. Joten hyvin ollaan selvitty.
Kommentit (55)
vasta suunnitteluasteella, joten ongelmia ei vielä ole ollut. Kuulisin mielelläni jo rakentaneiden kommentteja myös.
Miten ap, oliko teillä avaimet käteen talopaketti vai mikä? Haluaisitko kertoa teidän projektista enemmän?
sen verran lähellä sydäntä tää homma just nyt on.
Meille tuli talopaketti, jonka valmiusaste oli vesikattoasennus. Kannustalolta tuli paketti, ja se tehtiin mun luonnostelman pohjalta, joka ei perustunut mihinkään valmiiseen malliin.
Sen jälkeen meillä on ollut kahden hengen kirvesmiestiimi töissä, ja kaikkea muuta väkeähän siellä rakennuksella on tietty piipahdellut: putkimiehet, sähkömiehet, laatoittaja, maalari-tapettimies, jne.
Itse ollaan myös osallistuttu paljon. Mies on tehnyt töitä vain minimaalisesti, eli käytännössä on ollut kokoaikarakentaja ja töitä vain puolitehoisesti. Tää ei tietenkään tavallisessa palkkatyössä onnistu, mutta on ollut meille hyvä juttu, sillä ihan joka päivä siellä rakennuksella on jotain päätettävää ja pähkäiltävää, nikkarointia, tavarantoimitusta ja siivoilua.
Minä oon lasten kanssa kotona, mutta tässä samalla oon tehnyt kaikki suunnitelmat ja hankkinut sisustustarvikkeet.
Loppusuoralla ollaan nyt, ja tässä on ollut vähän kiirettä, kun yhtäkkiä tarvitsisi olla kaikki laatat, maalit, tapetit, kiintokalusteet, parketit, katot, ym. valittuna. Joten mitä paremmin kaikki on etukäteen suunniteltuna sitä paremmin välttää paniikkitilanteet.
Kysele vaan lisää. Palaan kohta vastaamaan, nyt lapset kärttää huomiota.
ap
Oliko talopaketin toimituksessa ongelmaa vai sujuiko sen pystytys ongelmitta?
Kuinka kauan teidän rakennusprojekti on kestänyt talopaketin saapumisesta muuttoon? (siis jos tiedätte jo milloin pääsette muuttamaan)
Missä vaiheessa teille asennettiin takka? Mistä sen otitte?
Kysymyksiä riittää... Meille tulee Kannustalopaketti ensi viikolla... jänskättää!
kyllä syvimmän ja synkimmän muiston jättivät kaksi murtovarkautta. Niistä tuli niin paljon aineellista vahinkoa, rahallista menetystä, aikaavievää selvittelyä ja mielipahaa. Vieläkin muistan sen oksettavan tunteen kun menin ekaa kertaa käymään raksalla sen toisen keikan jälkeen.
Laittakaa vakuutukset kuntoon, sekä kiinteistön että irtaimiston!
alkuvaiheessa tohon rakennukseen osallistuta vaan porukka on hommissa. Loppuvaiheen maalauksia ja kiintokalusteiden laittamista meinataan sitten itse värkätä.
Varsinaisesti meillä ei ole mitään aikataulua muuton suhteen, mutta olis kiva tietää Kannustalo-rakentajien aikatauluista...
t. se talopakettia odotteleva
tuli ongelmia ja sen oikeudenkäynti kesti 6 vuotta, toisessa talossa tilasimme Espanjasta 5x5 lasimosaiikkia mutta saatiin 2x2. Oli tosipaska asentaa! Ei tullut oikein hyvää jälkeä mutta emme jaksaneet enää loppumetreillä palauttaa mosaiikkeja joita olimme jo kerran odottaneet 3kk.
Lupien kanssa ajat vaihtelee, meillä eka kerta kesti 2 vkoa ja toinen 6kk. Samassa taajamassa.
Rahallisesti ei ole takkiin tullut koskaan, ei ole ollut mitään isompia ongelmia.
Kuukautta ennen kuin talopaketti tuli huomasin olevani raskaana.
Mieheni piti pitää vapaata että voi rakentaa muttei onnistunutkaan pikemminkin painoi ylitöitä koko rakennusajan.
Isäni piti olla rakentamassa mutta loukkasi itsensä pahasti.
Pystytysporukka haukkasi liian ison palan, eivät olleet näin vaativaa taloa pystyttäneet.
Eivät osanneet tehdä ja aikataulut paukkui, rakennusporukan vetäjä masentui ja jouduimme vaihtamaan porukan. Uuden porukan toiselle osapuolelle syntyi esikoinen ja vaimo oli ihan kädetön kotona, mies joutui joka päivä lähtemään kesken päivän kotiin kun vaimo ei pärjännyt vauvan ja koiran kanssa, meillä taas aikataulu venyi.
Lattian valaja lähti lomalle ja rakastui siellä, loma hieman venähti, piti vaihtaa valajaa. Uudella tuli pieni mittavirhe ja valoi liian paksun laatan ja vinoon, piti hioa.
putkimiehen vaimo varasi loman ja ilmoitti että tulee avioero jos mies ei kentälle ilmesty, meillä venyi taas aikataulu.
Sähkömiehellä oli liian monta taloa yhtäaikaa työn alla ja taas aikataulut venyi.
Keittiökaappien toimittaja päätti antaa fudut koko henkilökunnalle ja eipä sitten osannut yksin tilaustamme toimittaa.
Koko rakennusajan tavarat oli tulossa aina kotiosoitteeseemme eikä osoitteen muutos onnistunut mitenkään.
Toimituksista ilmoitettiin suurin piirtein silloin kun auto oli jo tonttimme liittymässä eikä toimitusviikot pitäneet paikkaansa tulivat etuajassa.
Alkuperäinen pystytysporukka oli päästänyt elementit kastumaan, niitä piti kuivattaa viikko tolkulla.
Alkuperäisesti sisustustöihin palkkaamamme timpuri ei enää joutanut meille töihin kun viimein talo oli sillä mallin että töihin olisi päässyt, teki hommia meille viikonloppuisin.
5kk myöhästyi muutto alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna.
Koko komeuden kruunasi ettei muuttotarkastukseen ilmaantunut yhtään viranomaista, aika oli sovittu hyvissä ajoin mutta kuitenkin koko porukka oli jossain koulutuksessa toisella paikkakunnalla.
Nämä ja miljoona muuta kommellusta sattui, nyt jo naurattaa mutta ei ikinä uudelleen enää rakenneta.
ennen kuin talopaketti on tullut tontille? Onko muuten budjetti pitänyt? Onko ollut henkisesti stressaavaa aikaa? Tietysti toi varkausjuttu mutta muuten?
Kun mies oman työpäivänsä päälle menee raksalle niin ei paljon kerkiä lapsia näkemään ja tosi väsynyt on. Sitten iskee työuupumus ja alkaa vieraat naiset kiinnostaa. Vaimo nääntyy pienten lasten kanssa kun pitää vastata kaikesta yksin, lapset sairastaa ja mies pitää peliä toisten naisten kanssa. Keskusteluapua jodutaan hakemaan ammattilaiselta joka helpottaa hetkeksi.
Sitten se rakennuspuoli. Elementeissä vikoja joista joudutaan kolmeen kertaan reklamoimaan. Sälekaihtimet ovat unohtuneet tilauksesta mutta ne saadaan sitten jälkikäteen. Työmiehiä saa kerjätä, eivät vastaa puhelimeen ja hommat odottaa kun joku ei ilmesty paikalle tekemään omaa osaansa. Sitten kun hommat pitäis olla tehtynä niin jälki onkin niin peetä että joudutaan alkamaan toisten jälkiä korjailemaan että päästään joskus seuraavaan työvaiheeseen. Aikataulut kusee pahemman kerran ja vuokra-asunnon vuokrasopimus menee jo umpeen ja joudutaan etsimään uusi tilapäinen asunto. Kaikki hommat kestää kauemmin kun luulisi etukäteen. Mitään maatajärisyttäävä ei ole siis käynyt. Kaikenlaista reklamaatiota on joutunut tekemään. Loppu hyvin kaikki hyvin. Elämä hymyilee, olemme uuden ihanan omakotitalon onnellisia omistajia. Ai juu ja budjettikin meni yli, mitenköhän lainasta selvitään?
eikä lähdetty rakentamaan, vaikka se oli alkuperäinen suunnitelma.
Aika monelta stressiltä näköjään vältyttiin.
Meidän talopaketin toimitus sujui kyllä hyvin. Tehtaalla ne jopa järkkäili meidän talotoimitukselle viikon lykkäystä, kun perustusten aikataulu petti, kun perustuselementtitehtaalla oli kuukauden kesäseisokki laman vuoksi.
Ja pystyttäjätiimi oli paikallinen Kouvolasta, ei talotehtaan, ja ne tietenkin osas hommansa ja suhtautuivat muutenkin hyvin asiallisesti kaikkeen, jos oli jotain. Eikä siis mitään isoa ollut, mutta jossain oli joku kahden sentin heitto, jonka ne kävi oikaisemassa ihan mutinoitta.
Talo on 250 neliötä. Talopaketti tuli elokuussa ja nyt kesän alussa varmaan päästään muuttamaan. Silloin pitäisi olla sisältä täysin valmista, ulkoa voi jotain terassia puuttua ja ulkomaalaus pitää tehdä kesällä. Eli n. 9 - 10 kk paketin tulosta on muutto.
Takka asennettiin maaliskuun lopulla. Sille oli kyllä kaikki valmista jo about tammikuussa, mutta kun oikeanlaista takkaa ei tahtonut löytyä, niin en vain ehtinyt tilaamaan sitä aiemmin. Takka on nyt Takkacenteristä, niiltä löytyi vähän enemmän joustoa ratkaisuihin kuin monella muulla. Ja vaikka sieltä tosiaan tuli väärän korkuinen takka, niin kyllä ne sen lupasi korjata ihan kiltisti. Mielenkiinnolla odotetaan millainen projekti se takan korjaus on.
eikä ihmettele miksi ei kiinnosta enää ikinä rakentaa.
Meillä on päinvastoin. Tää on ollut todella antoisaa aikaa. Vaikka väkisinkin jossain kohtaa meinaa stressiä työntää, niin sekään ei oo liikoja kasvanut, kun on vain laittanut asiat kiireellisyysjärjestykseen ja hoitanut sen mukaan.
Mutta tuosta ysin jutusta tulee mieleen yksi periaate, jota meillä on noudatettu: Meidän työmaalle pääsevät vain sellaiset työntekijät, joita joku on suositellut. Talomyyjästä alkaen on asioitu vain hyväksi koettujen ihmisten kanssa.
Tuota periaatetta on helppo noudattaa täällä maalla, sen myös tietää, ettei se onnistu pääkaupunkiseudulla, missä tekijöistä on suurempi pula ja hyvä on varattuja kolmeksi vuodeksi eteenpäin.
Mutta meidän pelastus on ollut se, että meidän kirvesmiestiimi on todella hyvä. Niiden tekemisistä on pelkkää hyvää sanottavaa, en keksi pienintäkään kritiikin aihetta. Ovat vieläpä ahkeria eivätkä edes kalleimmasta päästä.
Meillä ei myöskään ollut mitään selvää tavoiteaikataulua. Aloitettiin vaan alusta päin tekemään. Joten vaikka meilläkin kirvesmies sai esikoisen, ja sen vuoksi on tullut isyyslomia ja niitä kotiinlähtöjä kesken päivän, niin ei oo meitä yhtään haitannut.
Kaikenlaista pientä sattui koko ajan ja Monet yrittivät myös kusettaa. Isoin ongelma oli putkiurakoitsija, virheitä tuli enemmäin kuin sormet riittää laskemaan. Mm vesivahinkoja ja altaat ja pöntöt väärissä paikoissa. Meni koko pulju konkurssiin, ehtivät sentään melkein kaiken saada "valmiiksi". Ikinä ei enää rakenneta!!!
Meillä pohjatyöt teki arviolta 30 000 euroa.
Budjetti on pitänyt. Nyt lama-aikaan ei oo tarvinut maksaa mistään liikaa. Ja kun firmoissa ei oo ruuhkaa, niin asiakaspalvelu on hyvää ja tavarat toimitetaan aikataulussa.
Meillä on ilmeisesti oman työn osuus sen verran suurta ja valinnat maltillisia, ettei rahaa ole edes mennyt ihan niin paljon kuin pelättiin. Siis siltä nyt näyttää, vähän keskenhän tuo vielä on.
ap
oli kunnan rakennusviranomaisten unohtelu ja muu huolimattomuus. Lupaprosessi, jolla olisi ollut mahdollisuus mennä läpi kuukaudessa, kesti 4-5 kk, koska aina vain sovittuja juttuja unohtui tai muistettiin erilailla tai paperit olivat koko ajan kadoksissa kaupungintalolla. Ja lisäksi samasta asiasta sai ihan eri vastauksia riippuen keneltä kysyi, ja näin tuli koko ajan yllätyksiä eteen, vaikka yritti oman puolensa hoitaa hakemusasiassa mahdollisimman hyvin. Eikä sitä jaksettu koskaan edes pahoitella tms, ihan peruskuntameininkiä.
suosittelen kirjaa:"Mistä on omat talot tehty - harkkoa ja lautaa kahdella raksalla" kirj. Ulla Ahvenniemi ja Laura Lähteenmäki
Kertoo päiväkirjamaisesti kahden perheenäidin omakohtaisista kokemuksista talohaaveista alkaen aina muutttoon asti. Erittäin realistista kuvausta kahdelta raksalta eri puolelta Suomea.
Kun saa vähän realistista kuvaa hommasta, niin ne virheelliset tavarat ja huonosti tehdyt työt eivät saa suistumaan raiteilta, kun niitä on jo osannut odottaa.
Talon rakentaminen on sen verran suuri projekti, ettei pidä edes kuvitella, ettei mitään ikäviä yllätyksiä tule. Sillä eihän siinä tarvita kuin että itse sairastuu kuumeflunssaan, niin silloin langat alkaa putoilemaan käsistä.
osia odotettiin 5 kk,saatiin väärän väriset...känniset raksamiehet ym.ym.
Menet kesken työpäivää työmaalle odottamaan jotain "osaajaa" ja sitten heppua ei ilmestykään ja kännyyn ei vastaa. Näitä ohareita sitten riittää ja mikään sovittu ei pidä paikkaansa. Lisäksi tyypillistä on tulla työmaalle ja hoksata, että joku tarvike puuttuu... Sitten sitä lähdetäänkin hakemaan ja taas ei näy pitkään aikaan. Tuntitöinä ei tapahdu mitään, mutta urakatkin kusee. Jos yrittää olla jämäkkä, tyypit katoaa työmaalta ja saa alkaa etsiä uusia. Kukaanhan ei halua ottaa järkihintaan toisen keskeneräistä urakkaa eli ei kannata haastaa näiden herrojen kanssa riitaa vaan ymmärtää asiakkaana asemansa.
Sitten toinen ongelma oli urakoitsija, joka otti ison urakan ja alkoi tehdä sitä. Eteneminen oli hidasta ja maksuaikataulussa teimme ISON virheen eli maksoimme eriä väärin. Hän oli tehnyt vaikka tehtävän A "melkein" loppuun ja aloittanut B:tä, joten pyysi, että saisi nyt A:sta rahat, kun kerran toinenkin osuus on jo pitkällä, vaikka A:sta puuttuu vielä jotain. No, me ääliöt maksettiin... Niin, ei tehnyt mitään loppuun, koska silloin olisi virheet paljastuneet. Ainahan se "viimeinen rivi" paljastaa virheet. Lopulta olimme maksaneet kyseisestä 20 000 Euron urakasta 14 000 Euroa ja tajusimme lopettaa touhun. Tavarantarkastaja antoi lausunnon täysin väärin tehdystä ja hommasimme toisen firman, joka joutui purkamaan kaiken ja tekemään uusiksi. Alkuperäinen urakoitsija hävisi oikeudessa, mutta mistäs sitä konkurssikypsältä firmalta rahoja saa. Sinne meni kankkulan kaivoon rahat ja mielipaha oli valtava.
Kaksi rakennusporukkaa piti laittaa menemään, kun tunteja kertyi eikä tulosta tullut.
Osa kattoristikoista oli viallisia ja taipuivat heti. Kauheen tappelun jälkeen toimittaja korvas vahingon.
Ulko-ovien kanssa on vieläkin vääntöä valmistajan kanssa.