Kertokaa Bakuganeista.

nimenomaan pelaavat noilla palloilla.

Omilla viikkorahoilla ostettavat pallukat valitaan huolellisesti kaupassa, mietitään millä on suurin G-voima jne.



Meillä toimii lautapelin vastineena. Kerrankin joku roina jolla oikeasti on ollut käyttöä!



Bioniclet ja Legot ovat rock myös:)

kaksi poikaa, 6- ja 4-vuotiaat. Eivät ole koskaan leikkineet mitään taisteluleikkejä (siis ihan tosissaan). Vanhemmalle Legot ovat koko elämä, ja toki jotkut Star Wars alukset ampuvat jotain muovitikkuja. Mutta eivät ainakaan vielä ole kiinnostuneet aseista, sodasta, örkeistä ja taisteluleikeistä.



Nuoremmalle ostettiin Bakuganeja, koska hänellä oli vaikeuksia päästä päiväkodin "piireihin", ja kaikilla pojilla tuntui olevan noita muovipalloja olevan. Onhan niitä hauska katsella kun poksahtavat auki. Lähinnä pojat kai vertailevat niitä keskenään, en ole kuullut kenenkään niillä pelaavan minkään annettujen sääntöjen mukaan.

Sai juuri pari pyytämâÄnsÄ bakugania. Koulukaverilla (tytöllÄ) on niitä myös. Ideaksi nÄyttää riittävän niiden auki poksauttelu. Kukaan ei ole puhunut pisteistä tai korttien eroista, kunhan vaan poksuttelevat niitä palloja auki ja vertailevat erilaisia hahmoja niiden ulkonäön mukaan. Ei tunnu välittâvän taistelusta vähâäkâän. Eikä me muutenkaan rohkaista minkäänlaiseen tappelu/taisteluideoihin. Silti jos kaveripiirissÄ on joku tuollainen innostus, niin joskus on hyvä antaa sen verran periksikin, että lapsi voi osallistua omalla lelullaan. Me ei todellakaan osteta jatkuvasti muotileluja juuri siitä syystä, että ne ei kiinnosta ikinä kovin pitkään. Mutta ei se montaa euroa maksanut ostaa pari palloa ja ne tuntuvat riittävän. No, kyseessä onkin tyttö, voi olla, että pojat todellakin ovat innokkaampia ja lisÄävät automaattisesti hirviöön taistelemisen. Mutta toisaalta olihan ennen vanhaankin kaikenmaailman satuja ritareista ja lohikäärmeistä jne, joiden idea oli periaatteessa ihan sama, että hyvä voittaa pahan taistelussa. Että ehkä se taisteluelementti on sellainen, mitä ei voi kokonaan kasvattaa pois. Ajattelen kuitenkin, että vanhempien vastuulla on sitä ohjata niin ettei se kohdistu ihmishahmoihin. No, se onkin sitten seuraavan ikäkauden harmi tietokonepelien myötä...

se rakentaa pyssyn vaikka tikuista jollei muualta saa. Kyllä sen on todellakin tässä huomannut, että taisteleminen alkaa, vaikkei mitään ylkoisia yllykkeitä siihen tarjottais.

Mielikuvitusta peliin, eikä mitään sääntöjä.

Kivaa näpertelyä. Pallo on kiva aukaista ja laittaa kiinni. Pallo ei mene kiinni miten tahansa.

Hanki ainakin se musta eli pimeys. Se on katsos kaikkein vahvin.

Meillä pojat keksivät vuoropuhelut itse. Bagukan taistele ja kortti kortti ja ym.

Meillä pojat 6v. ja 8v.

Asiasta tietää enemmän kuopus ja hänen kaverinsa, joka on 6v.

Pojallani on myös bakugan reppu, pyyhe.

Meillä myös niitä isoja bakugan palloja ykköskaudelta.

Nyt menossa 2 kausi.

Eikä meillä isompi poika (7v) ole koskaan oikeastaan ollut kiinnostunutkaan niistä.



Nuorempi taas on alkanut haluamaan ties mitä mörkkejä, ja juuri noita Bakuganeja, ei ole mitenkään kovin raisu, ja ihan hillittyjä taisteluja niillä leikkii, lähinnä se on juuri sitä vertailua millä on eniten voimaa ja ties mitä taitoja jne..Yhdessä veljensä kanssa kyllä leikkivät paljon Bionicle ukoilla ja noillakin bakuganeilla jonkin verran.

Ei kylläkään sääntöjen mukaan tms. eikä meillä niitä edes ole kuin muutama, se niissä hienointa taitaa olla, miten ne aukeaa ja mikä on hurjimman näköinen.



Kylä sitä on tosiaan pitänyt alkaa joustaa, vaikka en itse mistään örkeistä ja taisteluista välitä, niin leikkii ne pojat niitä näköjään vaikka puutikuilla, jos sille alkaa tuntua :D

Ja toisaalta, ei se ole vaarallista, se vaan kuuluu niin monen pojan luonteeseen!



2v:kin meillä nypertää onnessaan niitä Bakugan palloja, ne on niin jänniä kun aukeaa, ja sitten pitää koettaa saada takaisin kiinni :D

osta vaan sellainen aloituspakkaus ja anna lapsen hoitaa loput...



Minua kanssa huvittaa tuo joidenkin vanhempien "ei meidän lapsi vaan..."



Meillä on myös varsin "idealistiseti" kasvatettu 5-v poika ja kummasti vajaa vuosi sitten alkoi koko aika kuulua "Taistellaan!!". Halusi taistella milloin kenenkin kanssa ja yritettiin tietysti mieluummin saada taistelemaan vaikka vanhempien kuin pahaa aavistamattomien sisarusten kanssa. Ei tiedä kavereiden kertomaa enempää Spidermaneistä, Batmaneistä (ja myös täällä monikossa..) ym. mutta kovasti leikkii. Olettaisin vaiheen kuuluvan ikään, toivottavasti ei jatku loputtomiin... :)

Mikäli ei kuulu, niin voisi miettiä mikä on vialla.

Onko kotona kasvamassa pieni homon poikanen?

Ihan peruskamaa on mm. "Turtlesit matkustavat Kanarialle" tai "Prätkähiiri menee kauppaan". Kyllä ne joskus taistelevat, mutta niin paljon muutakin. Meillä yksi pojista on ihan hulluna kaikenlaisiin taistelujuttuihin (4 v) ja sillä taistelevat kyllä dinosaurukset ja Duploukkelitkin, pitäisi vissiin sitten kaikki lelut kieltää :)

pilalle menevän muovilelun vuoksi. Meillä on kolme poikaa ja on jopa niitä kamalia miekkoja ja aseita, mutta fiksuja poikia noista on tullut siltikin; osaavat puhua asioista ja ottavat toisen huomioon jne.

minä olen sitten varmaan se homon poikasen äiti ;)) En aio kehua omia kasvatusmetodejani, mutta kohta 7-vuotias poikani ei ole kiinnostunut mistään tappojutuista. Mielestäni siinäkin on vähän eroa, onko poika fyysinen ja tykkää kilpailla tervehenkisesti, vaikka vähän taistellakin sääntöjen puitteissa kuin että puheet ovat luokkaa "mä ammun sun pään puhki" ja toimintakin riskialtista. Usein tuntuu, että kaikki taistelu ja tappaminen niputetaan samaan ryhmään. Monestihan just 6-vuotiaat kiinnostuvat sääntöleikeistä, ja meidän poikamme eskarissa ovat innostuneet painimaan siten, että tässä "taistelussa" on selvät säännöt. Vähän ongelmana meillä on, että poikamme inhoaa tällaista fyysistä kontaktia, vaikka muuten ihan touhukas tenava on. Mutta ei tuolla eskarissa taida mitään tappojuttuja olla!

minä olen sitten varmaan se homon poikasen äiti ;)) En aio kehua omia kasvatusmetodejani, mutta kohta 7-vuotias poikani ei ole kiinnostunut mistään tappojutuista. Mielestäni siinäkin on vähän eroa, onko poika fyysinen ja tykkää kilpailla tervehenkisesti, vaikka vähän taistellakin sääntöjen puitteissa kuin että puheet ovat luokkaa "mä ammun sun pään puhki" ja toimintakin riskialtista. Usein tuntuu, että kaikki taistelu ja tappaminen niputetaan samaan ryhmään. Monestihan just 6-vuotiaat kiinnostuvat sääntöleikeistä, ja meidän poikamme eskarissa ovat innostuneet painimaan siten, että tässä "taistelussa" on selvät säännöt. Vähän ongelmana meillä on, että poikamme inhoaa tällaista fyysistä kontaktia, vaikka muuten ihan touhukas tenava on. Mutta ei tuolla eskarissa taida mitään tappojuttuja olla!

puhumaan tappamisesta? Oletko hiukan yksinkertainen tms?

pojat leikkivät Baguganeilla enkä ole koskaan ymmärtänyt niiden ideaa. Päiväkodissa jää ulos leikeistä, jos ei oo Baguganeja... Tai no nykyisin kyllä taitavat olla "Gormitit" ohittamassa Baguganit. Niistäkäään en paljoa ymmärrä.

Leikkii niillä kyllä yleensä aivan muuta kuin taistelua. Tytön päiväkotiryhmässä tuntuu sekä tytöt että pojat leikkivän niin Bakukaneilla kuin Petshopeillakin:) Ne on onneksi edullisisia synttärilahjoja kavereillekin.



Mutta mitä tuohon taisteluun tulee, niin kyllä meillä poika on paljon fyysisempi ja jo jonkinlaista taistelujuttujakin on ilmentynyt, vaikka ikää vasta 2½vuotta. Meillä aika monena päivänä vihainen dinosaurus ajaa takaa:)

En usko, että kiinnostus taisteluleikkeihin tekee automaattisesti lapsesta väkivaltaisen. Toki vanhemmilla on se vastuu ja pitää osata rajoittaa, jos lapsella menee överiksi.

lapsi on väkivaltainen, katse kääntyy ihan muualle kuin bakuganeihin! Leikki ei tee kenestäkään aggressiivista, kyllä siellä täytyy olla syvempiä syitä taustalla.

Musta bakuganit on siitä hyviä leluja, että niillä voi leikkiä melkein mitä vaan. Joskus pojat taistelevat, joskus "tää tykkää sit tästä ja tää on ton isi"! Hauska seurata, miten lapsen mielikuvitus toimii vaikka muovipallon kanssa. ;)

keskustelu laajeni bakuganeista yleensäkin tappeluleikkeihin ja "tappamiseen". Miksi luulisin lapseni innostuvan tappamisesta bakuganin saatuaan, en ymmärrä. Vaikuttavat ihan ok leluilta.



#32

Kenties olet kilttien pikkutyttöjen äiti??

pienten enkä isompienkaan lasten leikeissä tasitelemista/tappelemista.Miksi lapsen pitäisi osta taistella7tapella??? #2

ja kyllä tietää, että nuo pyssy leikit jossain vaiheessa pojille tulee ja kuuluu niille ja saavat niitä sitten joskus leikkiä.Tiedän myöskin sen, että kun kouluun ja tarhaan joskus menevät leiki muuttuvat.



Meidän esikoisemmekaan ei pidä mistää fyysisitä leikeistä, eikä örkeistä, toteaa niden olevan isompien poikien leikkejä/leluja.Eli tietää itsekkin että sitten joskus kun on isompi voi niillä sitten ehkä leikkiä jos haluaa, mutta MIELESTÄNI 5v. on vielä pieni taistelu/tappelu leikkeihin.



Ei ollut mukavaa katseltavaa kun pari vuotta sitten 8v. velipuoli piti keppipyssyään 2v:n otsalla ja "lahtasi" leikissään velipuolensa pihalle ja huusi sun täytyy kuolla!



Olen myöskin aikoinani rauhanturvatehtävissä tavannut sodan läpikäyneitä lapsia, joka myöskin on vaikuttannut siihen, että meillä pyssyleikit saavat vielä odottaa.



Kasvatan sitten niitä homon alkuja, ihmisiä nekin ovat, mutta meillä ei taistelu/tappelu leikkejä vielä leikitä.



#2

5v. leikin olla taistelemista???

ne taistelee ja korteista saa pallon värin mukaan pisteitä. Ja kenellä enemmän pisteitä voittaa.