Miksi pienille lapsille täytyy kertoa vanhempien eron syy, ei ymmärrä?
Minun muutama ystäväni ovat eronneet puolisoistaan tässä viimeisen vuoden sisällä ja olen ihmetellyt, että miksi ovat kertoneet lapsille eronsa todellisen syyn, siis pettämisen. Kyseessä on siis 3-8-vuotiaat lapset. Me emme ole mieheni kanssa eronneet, mutta en kyllä tuon ikäisille kertoisi mitään pettämisestä. Näissä tapauksissa kun ei ole ollut edes niin, että suhde olisi jatkunut ja lapset eivät ole koskaan joutuneet tekemisiin syrjähypyn kanssa.
En ymmärrä miksi noin pienille pitää kertoa asioista, joista eivät vielä mitään ymmärrä eikä tarvitsisi edes tietää.
Kommentit (8)
lapsille on kerrottava totuus. Muuten he elävät salailun tai peittelyn ilmapiirissä. Lapsen ikä on tietysti otettava huomioon ja isän uusi elämäntilanne. Tai äidin, jos hän on se joka löytänyt uuden. Ja minusta eron syyt pitää kertoa lapsille yhdessä, ei niin, että tiedotus on vain toisen puolison varassa.
vanhempieni eron todellista syytä. Olin vanhempieni erotessa 5v ja minulle sanottiin, että vanhempani eivät enää voi elää yhdessä, koska riitelevät vain, mutta että rakastavat meitä lapsia silti ja ettei ero johdu meistä jne. Aikuisena ymmärsin vanhempieni eron syyn ja kysyessäni vanhemmilta he vahvistivat tämän (äitini petti). En kuitenkaan kokenut, että olisi ollut väärin, ettei minulle kerrottu totuutta sillon kun olin vielä lapsi.
lapsille on kerrottava totuus. Muuten he elävät salailun tai peittelyn ilmapiirissä. Lapsen ikä on tietysti otettava huomioon ja isän uusi elämäntilanne. Tai äidin, jos hän on se joka löytänyt uuden. Ja minusta eron syyt pitää kertoa lapsille yhdessä, ei niin, että tiedotus on vain toisen puolison varassa.
Ei lapsen pidä tietää noista asioista vielä pienenä mitään muuta kuin että isi ja äiti tykkäävät yhtä paljon lapsesta kuin ennenkin mutta eivät enää pysty asumaan yhdessä.
Ei lapsen pidä tietää noista asioista vielä pienenä mitään muuta kuin että isi ja äiti tykkäävät yhtä paljon lapsesta kuin ennenkin mutta eivät enää pysty asumaan yhdessä.
Äitini meinasi kyllä jutella vähän rumia exästäni lapseni kuullen. Lopetin tämänkin alkuunsa. Lapsen ei tarvitse kuunnella, kun hänen isäänsä solvataan melko alatyylisin ilmauksin. Ainoa, jolla on oikeus solvata exääni olen minä (jota on petettiin härskisti), enkä minäkään siihen ole lapsen kuullen sortunut, enkä sorru.
Olen miettinyt, että varmaan sitten joskus, kun lapsemme on vanhempi... ehkä joku 16-20vee, voin kertoa, JOS hän kysyy... tai sitten en.
Mä en kanssa voi siis ymmärtää, miksi ihan lapselle käydään kertomaan jostain pettämisestä...
Mutta on tärkeää kertoa lapselle niin, että hän varmasti ymmärtää, ettei ero johdu hänestä, vaan aikuisten asioista. Pieni lapsi (tai isompikin) kääntää päässään kaiken omaksi syykseen.
tuollaisia täytyy mennä noin pienille kertomaan!