Kuinka pian imetyksen voi lopettaa ja lapsen viedä hoitoon

symbioottisen suhteen kehittymiselle, joten silloinkaan ei olisi hyvä, että pääasiallinen hoitaja vaihtuu.



Lapsen kehitykselle ensimmäinen elinvuosi on se tärkein. Jos siinä tapahtuu jotain häiriöitä, niiden seuraukset ovat niitä vakavimpia mielenterveydenhäiriöitä ja vaikeimmin myöhemmin korjattavissa olevia.



Ehkä kannattaisi vielä miettiä tuo työkuvio uusiksi...imetyksestäkin on tietysti etua, mutta usein tuo lapsen psyykkisen kehityksen tukeminen ei saa tarvittavaa huomiota, kun mietitään näitä hoitoon viemisiä yms.

tämän kanssa, en itse uskaltanut sanoa näin suoraan kun ap vaikutti niin varmalta töihin lähdöstään.

t. 11

symbioottisen suhteen kehittymiselle, joten silloinkaan ei olisi hyvä, että pääasiallinen hoitaja vaihtuu.

Lapsen kehitykselle ensimmäinen elinvuosi on se tärkein. Jos siinä tapahtuu jotain häiriöitä, niiden seuraukset ovat niitä vakavimpia mielenterveydenhäiriöitä ja vaikeimmin myöhemmin korjattavissa olevia.

Ehkä kannattaisi vielä miettiä tuo työkuvio uusiksi...imetyksestäkin on tietysti etua, mutta usein tuo lapsen psyykkisen kehityksen tukeminen ei saa tarvittavaa huomiota, kun mietitään näitä hoitoon viemisiä yms.

Sain lapseni ollessani 22-vuotias. Raskaana kun olin, ajattelin, että juu, eipä tässä mitään, kun se syntyy, niin lähdetään miehen kanssa viettämään ainakin kerran kuussa iltaa ja viedään nökö mummolaan. VAAN KUINKAS KÄVIKÄÄN. Ajatusmaailma muuttuu, kun saa oman lapsen rinnoilleen. Lapsemme on nyt 8kk, olen täysimettänyt ja imetän edelleen (ja aion imettää ainakin vielä vuoden ikään asti!). Mummot ja papat olisivat enemmän kuin mielellään ottamassa nököä hoitoon, mutta toistaiseksi olemme käyneet miehen kanssa vain kaksi kertaa syömässä ja kahvittelemassa. En sano, että kaikkien pitäisi tehdä näin, pointtini on, että ajatuksesi voivat muuttua radikaalisti, kun koet äitiyden. Omalta kohdaltani voin sanoa, että tämä 8 kuukautta on hurahtanut hirmu äkkiä. Lapsi on pieni niin kauhean vähän aikaa, että kehotan nauttimaan siitä ohikiitävästä hetkestä, töitä ehdit tehdä koko lopun elämäsi. Kaikkea hyvää.

täällä ihan sama juttu!!!!!!! meidänkin aurinko on 8kk ja ei sitä malta jättää, ja imetys oli yllätyksekseni niin ihanaa ettei sitäkään malta jättää!

jos nyt mietit koska sen voi jättää kotiin isän hoiviin jne.? Ihan ystävälliseen sävyyn utelen.....

voi tehdä mitä haluat ja viedä lapsen hoitoon. Tai ei kai laki suoranaisesti määrää että on oltava kotona, mutta käytännössä työelämään paluu niin aikaisin on byrokraattisesti järkyttävän hankalaa. Eri juttu sitten on, ottavatko päiväkodit lasta hoitoon 4 kk:n ikäisenä. Useimmat eivät kai ota. Mutta toki voit äitiysrahakauden jälkeen jättää vauvan isän huomaan, mitään estettä ei ole. Ja jokainen imettää niin kauan kuin haluaa tai imettääkö ollenkaan, nehän on sun omia ratkaisuja.

Sitä ei vain mies voi pitää, joten rahat jää saamatta.



Ja yksityiseen hoitoon tietty voi 4-kuinen päästä, mutta päivähoitolaki ei koske noin nuoria eli mitään subjektiivista oikeutta päivähoitopaikkaan ei ole kuin vasta vanhempainloman jälkeen.

mutta olisi käsittääkseni hyvä, että hoitaja ei vaihtuisi "totaalisesti" tuossa 3 kk kohdalla. Vauva tarvitsee psyyken kehityksensä puolesta jatkuvuutta ihmissuhteissa. Eli olisi hyvä, jos isä olisi kotona yhtä aikaa sinun kanssasi ainakin osan tuosta 3 kuukaudesta ennen kuin hänestä tulisi pääasiallinen hoitaja.

Epäilen voiko pääasiallisen hoitajan vaihtuminen todella olla niin järkyttävää lapselle 3kk iässä, tai myöhemminkään, jos kumpikin vanhempi on kuitenkin joka päivä läsnä vaikkei koko ajan.

ap

on se käsitys, jonka myös neuvola- ja terveydenhoitojärjestelmämme jakaa. Siihen sisältyy käsitys lapsen ensisijaiseen hoitajaan rakentamasta symbioottisesta suhteesta, joka on se emotionaaliselle ja psyykkiselle kehitykselle tärkein suhde vauvalle, olkootkin, että vauva voi nykytiedon mukaan rakentaa kiintymyssuhdetta noin kolmeen ihmiseen ensimmäisen elinvuotensa aikana.



Miksi ihmeessä nyt puhutaan niin paljon äitiysloman jakamisesta tasan - vaikka olisihan se tietysti äidin työmarkkina-arvon kehitykselle edullista - kun kerran se vaikutukset vauvan emotionaaliselle kehitykselle voivat olla haitalliset?