Yritättekö tosiaan uskotella lapsillenne,

että tässä maailmassa on vain yksi oikea tapa elää, ja se on teidän oma? Että on vain yksi maailmankatsomus, ja se on teidän omanne?



Mä en kyllä ihan oikeati tajua teitä, joiden mielestä lähipiiri ei saisi elää omien tapojensa ja elämänkatsomuksensa mukaan, koska sehän voisi vallan hämmentää lasta, jos maailmasta löytyisikin erilaisia "totuuksia", kuin mamin oma.



Ja muutenkin, eikö elämä ole aika vaikeaa, jos yrittää koko ajan muuttaa ja hallita ympäristöään? Kun ainoa asia mitä voi hallita ja muuttaa on kuitenkin se oma itse. Ja ne lapsetkin tulevat tämän maailman moninaisuuden jossain vaiheessa kohtaamaan, helpomman tai vaikeamman kautta. Luulisin, että vaikeampi on se tapa, jossa vanhemmat ovat kovasti ja aggressiivisesti yrittäneet toitottaa maailmalle kuinka meidän Jenna-Petteriä kohdellaan ja mistä sille saa puhua ja mitä sille saa syöttää ja milloin ( allergiat esim. on tietysti on asia erikseen).