Kuinka kauan REALISTISESTI voisi asua kolmen pikkulapsen kanssa kaksiossa?
Siinäpä se kysymys,eli ajattelin ottaa lapsineni n.50 neliöisen kaksion,jossa olisi siis makkarissa joko kerrossänky tai kaksi sänkyä isommille lapsille (4 ja 5v) ja olkkarissa olisi sitten minulle 120cm sänky+pinnasänky vauvalle.Kun vauva alkaa nukkumaan yön yli heräämättä,siirtyisi isompien lasten kanssa nukkumaan.Lapset ovat eri sukupuolta.
Kommentit (12)
Mutta oikeesti en hetkeäkään asuisi noin pienessä, noin monen kanssa. Asuttiin 2 lasta ja minä hetken 45 neliön kaksiossa ja ei koskaan enää, oli ahdasta.
Mutta tämä onkin mun tilaan tottuneen mielipide. Mä en kestäis tuota ahtautumista päivääkään. En.
Meillä on kolme lasta (5v, 3v ja 1,5v) ja tämä 250m2 avara ja kaikille omat huoneet + paljon oleskelutilaa sisältävä talokin tuntuu aina joskus naftilta.
Mutta kukin tyylillään. Ja sopuhan sijaa antaa, sanoo ne, jotka siellä kaksiossa sitten toisiaan väistelee.
ja olemme varmaan paljon ulkona yms.ja ensi syksynä "eskari" ja "viskari" lienevät päiväkodissa 9-15.Mutta on tässä vielä 1,5v ennenkuin vanhin menee kouluun
50 neliön kaksio on todella pieni esim. neljän hengen pyykkien kuivatukseen, vaatteiden (etenkin ulkovaatteiden ja kenkien) säilytykseen jne. Kotia on lähes mahdoton pitää siistinä juuri noiden pyykkien ja kaikkien muiden paikkaa vailla olevien tavaroiden takia.
pyykinkuivaustelineitä parikin kappaletta.Myös kylppäriin mahtuu.Kenkiä/ulkovaatteita meillä ei niin paljon ole ettei ne mahdu eteiseen
Laatikostoja, kaappeja ja kylppärissä kuivausrumpu. Eikä mitään ylimääräistä krääsää, vaatetta tms. Kaikki turha ja väärän kokoiset vaatteet kellariin/kiertoon.
ja mua ahdistaa nimenomaan säilytystilan puute. Ja välillä äidin ikioman tilan puute ;)
me ollaan asuttu 6 henkeä 65 neliön kolmiossa... ja hyvin sovittiin asumaan :)
Tuo kaavailemasi järjestely kuullostaa ihan järkevältä.. mutta kuten moni jo kirjoittikin, säilytystilat, ja asunnon pohjaratkaisu ovat aika ratkaisevia tekijöitä. Meillä aikanaan pelasti iso vaatehuone, ja toisen makkarin isot komerot. Eteinen toisaalta oli ahdas, samoin vessa ja pyykikoneelle ei ollut tilaa. Taloyhtiön pyykkitupa oli eri rakennuksessa..
Pääsee kai tuosta sitten pois, jos tuntuu ettei teille sovikaan ja seinät kaatuu päälle. Toisaalta, kun lapset kasvaa ja murkkuikä alkaa kolkuttelemaan ovella, on varmaan pakkorako hakea hiukan väljempää.
tänne mahtuisi kolme lasta vaatteineen ja tavaroineen lisäkseni. Makuuhuoneeseen ei mahdu kerros- ja pinnasängyn lisäksi mitään muuta eli leikille ei ole tilaa siellä. Äidin sänky lohkaisee olohuoneesta melkoisesti tilaa eli sielläkään ei mahdu leikkimään. Noissa neliöissä ei taida olla kunnon keittiötä eli ruokapöytäkin on siinä olohuoneessa.
Väliaikaisratkaisuna (muutama kuukausi) tuo menee, mutta ei oikein pidempään. Isommassa kaksiossa, jossa olisi hyvä huonekorkeus tuo voisi onnistuakin.
isompien kuin alle kouluikäisten kanssa!
Ja ei, en ole tilaan tottunut "maalainen". Asuimme itse 50 neliön kt-kaksiossa pari vuotta 3 henkilö, ja nyt asumme 65 neliön kolmiossa, eikä aikeita tai tarpeita muuttaa isompaan. - Tämä merenrantakolmio on itse asiassa haaveittemme asunto, ja maksoikin yhden syrjäisemmän ok-talon verran. Itse en siis tarvitse tilaa palon, ja arvostan sijaintia enemmän kuin tilaa.
Mutta siis rajansa kaikella. Kun asuimme (kaksi aikuista ja yksi viskari-eskari) siellä kaksiossa, alkoi kyllä välillä ahdistaa. Lapsella oli oma pieni makuuhuone ja meillä parivuode isohkossa olkkarissa, mutta juuri se, että harrastustavaroita, pyykkejä, pyykinkuivaustelineitä ym. pyöri koko ajan nurkissa, oli aika raskasta. - Miten esim. kuivaat pyykkejä parvekkeella talviaikaan? Tai syksyn sateilla? Käytännössä siis olohuoneessa on sinun sänkysi, vauvan sänky ja vähintään yksi iso kuivausteline jatkuvasti leväällään. Ei sinne sitten paljon muuta mahdukaan. Sänkyjen vieressä kuivuvat pyykit tekevät huoneilmasta kostean ja niistä tulee nukkaa. Joudut imuroimaan jatkuvasti.
3 lapsen sisäleikit 50 neliössä voivat myös olla sadepäivinä, viikonloppuiltoina ja sairastellessa aika rasittavia! Sinulla ei siis käytännössä ole mitään omaa tilaa, jossa esim. keskittyä töihin tai ystävän kanssa seurusteluun. Ja entä, jos lapsesi haluavat tuoda kaverin kylään?
Kyllähän sitä toki väliaikaisesti tai pakon edessä taipuu vaikka mihin asumisjärjestelyihin, mutta kannattaisi kyllä tuossa kohden jo miettiä tarkkaan: miksi teidän täytyy asua noin ahtaasti? Jos olet pienituloinen, saat kyllä kaupungilta asumistukea noin ison porukan asuttamiseen!
entisaikaan perheet ovat asuneet juuri tuon kokoisissa. Neliöitä tarvitaan siihen jos on rojua, ihmiset eivät tilaa vie. Pientä kivaa taloutta voi pitää noin, meillä on 65 neliötä ja 2 aikuista ja 2 lasta ja vähemmälläkin neliömäärällä pärjättäisiin. Junttia ja epäekologista olla jossain 250 neliön talossa. Lapsethan haluaa olla vanhempiensa lähellä, meilläkin koko perhe on yleensä aina siinä keittiön lähellä muutaman neliön alueella. Mutta muista että älä osta yhtään ylimääräistä tavaraa muuten sotku on kauhea!
Asuttiin ensin 30,5 neliöisessä yksiössä, ensin kahdestaan miehen + 2 kissan kanssa, sitten kahden lapsen + 2 kissan kanssa. Meillä oli alkovi, missä oli lasten sängyt + meillä oli parvi lasten sänkyjen päällä.
Muutettiin tuosta puolet isompaan kaksioon, kun lapset olivat 2v ja 4v ja meille oli tulossa vauva.
Tuossa 60,5 neliöisessä kaksiossa asuttiin sitten 4 lapsen, 2 kissan + koiran ja 2 pupun kanssa 5 vuotta ja sitten muutetiin omaan kotiin, joka valmistui viime syksynä.
Lapset asuivat makkarissa (3 poikaa ja tyttö), meillä oli parvi olkkarissa. Oli kyllä todella loistavan kokoinen. Ja asuttaisiin varmaankin vielä tuolla (oli loistavalla paikallakin, koulut, päikkärit, kauppa, posti ja terkka-asema oli vastapäätä/melkein naapurissa), mutta..