Lue keskustelun säännöt.
Jos joku pyöreä/lihava sanoo olevansa tyytyväinen kehoonsa, mitä ajatuksia se herättää?
07.04.2010 |
Epäiletkö? Vai suututko ("pitäisihän sen laihduttaa") vai mitä?
Raatorehellisiä vastauksia, kiitos.
Kommentit (21)
Voiko tosiaan olla?
Syy ajatuksiini on, että itse en ole ollenkaan tyytyväinen omaan ulkomuotooni vaikka en ole ylipainoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta maailmassa ei voi olla liikaa ihmisiä, jotka on tyytyväisiä vartaloonsa. Ei pyöreys ole automaattisesti mikään terveysriski.
hieman epäileväinen. Itse olen aina ollut hieman ylipainoinen enkä ole tyytyväinen omaan kroppaani.
vain iloinen asiasta. Tässä maailmassa on tarpeeksi ihmisiä, jotka eivät ole tyytyväisiä ja se johtaa erilaisiin sairauksiin kuten bulimia ja anoreksia, masennuksesta puhumattakaan.
syy on siinä, että kun itsellä on ongelmia toisinaan kehoni hyväksymisessä (vaikka nyt opettelenkin sitä, olen ottanut sen tämän vuoden "tehtäväkseni") niin mikäli joku ei-nykyisen-kauneusihanteen-mukainen pystyy olemaan tyytyväinen kehoonsa, se luo uskoa että minäkin siihen pystyn! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli lihavana.
Ihaillen mietin, että pystyisinkö itse samaan? Mua ei nimittäin itseä niin edes haittaa liikakiloni (en ole mitenkään älyttömän iso) mutta ulkopuolelta tulevat paineet on niiiiin kovat.
Minä ihailen niitä, jotka voi olla oma itsensä!
en epäile, enkä suutu.
Olen itse reippaasti ylipainoinen, mutta tyytyväinen kroppaani.
Kiloni ovat tulleet aikuisiällä tasaiseen tahtiin, joten olen tottunut elämään ja olemaan niiden kanssa.
Elän onnellisessa parisuhteessa (avioliitossa), ja mieheni mielestä olen kaunis ja ihana.
Olen kuullut muittenkin miesten suista imartelevia kommentteja ulkomuodostani, vaikka yleinen naisihanne on laiha nainen.
Ja mikä monen mielestä ehkä kauneinta on sisäinen kauneus, plus se, että olen aidosti sitä mitä olen.
Olen sinut itseni ja kroppani kanssa, enkä pyri olemaan mitään muuta.
Uskon, että ihminen voi olla tyytyväinen itseensä ja vartaloonsa, olipa sitten lihava tai laiha, jos elämässä muutoin kaikki ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
laiska, ja selittää itelle jotakin ihan muuta!
sama kun kysy tupakoitsijalta, haluatko elää ilman tupakkaa, ja jos joku vastaa että en niin paskaa puhuu!
laiska, ja selittää itelle jotakin ihan muuta!
sama kun kysy tupakoitsijalta, haluatko elää ilman tupakkaa, ja jos joku vastaa että en niin paskaa puhuu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai jos joku on vähän vain pyöreä niin sen kyllä uskon, mutta jos on selvästi ylipainoa, niin se sumuttaa itseään vain hokemalla että olen tyytyväinen kehooni.. Ja sillä saa selitettyä liian syömisen jne. Eli en oikeesti usko.
Itse olen ollut ennen vähän pyöreä ja aina halusin olla hoikempi. Nyt olen sitten hoikka, ja olen oikeasti tyytyväinen kehooni, ja vaikka on joku paikka vähän pyöristymään päin, niin en ole suruissani koska tiedän etten ole silti vielä pyöreä. Sitä vain haluaa olla sopusuhtainen. Ja muu on sumutusta. Uskon että jos ihan jokainen sais päättää niin kyllähän sitä haluaisi olla hyvännäköinen hoikka nainen! Tuskin kukaan sanoo että mä haluun olla pyöreä/lihava!
Minun käsitykseni mukaan, melkein kaikki naiset tyytymättömiä vartaloonsa, myös siis laihat. Myös heillä ongelmakohtia mitä vihaavat.
Eli tosi hienoa jos joku tyytyväinen ja iloinen kehostaan. Uskon kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen sijaan, jos lihava sanoo noin, niin en ehkä ihan uskoisi. Tai ainakin ajattelisin, että kyllä nyt kuitenkin kannattaisi laihduttaa.
eikä mitään vaatteita löydy ikinä mistään, niin epäilisin. Jos ylipaino on vain kauneusihanteen ylittävää, en todellakaan epäile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli lihavuudesta ei aiheudu hänelle haittaa. Itse olen lihava ja minulla on astma, joten en todellakaan ole tyytyväinen kehooni. Yritän ja yritän laittaa ruokavaliota remonttiin mutta aikaa se ottaa.
niin sitä voi aina halutessaan pudottaa.
On vaikea uskoa, että kukaan 200-kiloinen on tyytyväinen vartaloonsa. Ehkä joku, jolla on niin vahva fetissi, että muu on samantekevää.
Ihan toinen asia on hyväksyä itsensä. En minäkään ole tyytyväinen riiopputisseihini, mutta hyväksyn ne, enkä edes mieti tilanteen korjauttamista. Ylipainon pudottamisella tietysti on muutakin kuin ulkonäöllistä vaikutusta, siinä mielessä joku tissit tai ruma nenä on eri asia.
Syynä se, että itsekin viihdyn kropassani tällä hetkellä< vajaa nelikymppisenä BMI 27 painoisena huomattavasti paremmin kuin nuorena laiheliinina. Edelleen liikun paljon ja olen hyvässä kunnossa, ei terveysongelmia.
Toki syy on varmaankin pikemminkin korvien välissä ja elämänkokemukseessa kuin ulkoisessa olemuksessani, mutta näin todellakin on omalla kohdallani. En olisi uskonut tämän olevan mahdollista, jos joskus parikymppisenä joku olisi tullut moisen asian esittämään.
Mutta meitä on toki "moneen junaan" ja erilaisissa tilanteissa, varmasti niitäkin on, jotka sanovat olevansa tyytyväisiä vaikka eivät oikeasti olekaan.
että on tyytyväinen itseensä, ja se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on vähän eri asioita.
Mä en ole mitenkään erityisen tyytyväinen ylipainoiseen ruhooni, mutta yväksyn sen, enkä anna sen rajoittaa itseäni mitenkään. Menen bikineissä rannalle jos siltä tuntuu, menen aerobic-tunnilla eturiviin, pukeudun kuten tykkään, en suostu rajoittamaan elämääni tämän ylipainon takia, vaan nautin siitä kiloista huolimatta.
Ja mulla on siis toooodella pitkä syömishäiriötausta, joka kummittelee koko ajan taustalla. Siksi mun on lähinnä tärkeintä oppia vaan elämään elämääni keskittyen muihin asioihin kuin laihduttamiseen, koska kaikki laihdutusyritykset päättyy aina samalla tavalla, ei hyvin.
Epäily johtuu siitä, että tunnen useammankin lihavan jotka ovat kovaan ääneen kuuluttaneet olevansa tyytyväisiä kroppaansa ja olevansa sitä mieltä että naisella kuuluu olla MUOTOJA - mutta ovatkin laihtuneet ja sen jälkeen tunnustaneet että se tyytyväisyys oli vaan teeskentelyä. Ja minä en siis koskaan kommentoi negatiivisesti (tai katso päästä varpaisiin arvostellen) muiden ulkonäköä että ei pitäisi siitä johtua niiden "rakastan kilojani"-kommenttien.
ap