Kummius ja kirkosta eroaminen
Olenko nyt huonon huono kummi?
Mulla sylikummilapsi 1,2kk ja kummilapsi 8kk. Eroin nyt kirkosta.
Miten suhtautuisitte te vanhemmat?
(Meillä aikoinaan lapset kastettu ja heillä kummit on. Minulle ei kuitenkaan väliä vaikka kummit eroaisivat kirkosta. Kummius säilyisi silti.)
Kommentit (9)
ei kai kummius nykyään enää ole kristinuskon välittämistä. Ostetaan lahjoja ja ollaan lapsen kanssa, sitä kai se enemmänkin on. Minut on kutsuttu kahdesti kummiksi, mutta ei enää haltiakummiksi sen jälkeen kun erosin kirkosta. (Hyvä niin! Voin keskittyä jo oleviin kummilapsiin ja omiin lapsiini...)
Mun nuorimmaisen pojan kummi sanoi kerran että eihän se kummius oikeasti velvoita mihinkään eikö tarkoita mitään. Tuli tosi paha mieli koska mulle se on tärkeä asia. No tämä kyseinen ihminen möläytteli kaikenlaista muutakin eikä olla enää yhteyksissä eikä hän pidä yhteyttä lainkaan kummilapseensa.
Kummius on juuri kristinuskon välittämistä. Muuten mokomalla ei ole mitään virkaa. Uskoton kummi on sama kuin lapsen kaveri. Ei muuta.
ainoastaan fundamentalistiuskovaisten mielestä kirkosta eronneet kummit pitäisi hävittää kirkonkirjoista.
Kummius on juuri kristinuskon välittämistä. Muuten mokomalla ei ole mitään virkaa. Uskoton kummi on sama kuin lapsen kaveri. Ei muuta.
Kuinka moni oikeasti ajattelee näin? Edes ristiäisissä ei yleensä puhuta mitään uskonnosta sen jälkeen, kun pappi on puheensa pitänyt. Luulenpa, että suuri osa kummeista ei puhu koskaan kummilapsensa kanssa yhtään mitään uskonasioista. Kirkkoon kuuluvissa on paljon niitä, jotka eivät usko kolmiyhteiseen Jumalaan ja muihin kirkon oppeihin. Silti heillä on oikeus kuulua kirkkoon (tai olla kuulumatta) ja olla kummeja.
Suurelle osalle meistä kummin ehdottomasti tärkein tehtävä on toimia lapsen aikuisena ystävänä. Siihen ei uskontoa tarvita.
jos lasten vanhemmille uskonto on erityisen tärkeä asia. Uskovat ihmiset varmasti selvittävät etukäteen, että kummeillakin on "aito usko".
Turha siis murehtia. Toki parhaiten asia selviää, jos juttelet vanhempien kanssa :) Virallisestihan kummiutta ei voi perua edes kirkosta eroamisen vuoksi.
Kirkosta eronnut kummi ei mitenkään välttämättä ole ateisti. Monet uskovat eroavat kirkosta, koska pitävät sitä liian maallistuneena.. Itsekin erosin kirkosta em. syystä ja löysin sitä elävää uskoa herätysliikkeiden piiristä. Minulla tosin ei ole kummilapsia, enkä sellaiseksi enää virallisesti kelpaa, vaikka mielellään rukoilisin pienen ihmisen puolesta (joka mm. on kummin tehtävä).
ei kai kummius nykyään enää ole kristinuskon välittämistä. Ostetaan lahjoja ja ollaan lapsen kanssa, sitä kai se enemmänkin on.
Minut on kutsuttu kahdesti kummiksi, mutta ei enää haltiakummiksi sen jälkeen kun erosin kirkosta. (Hyvä niin! Voin keskittyä jo oleviin kummilapsiin ja omiin lapsiini...)