Lue keskustelun säännöt.
Ekaluokkalaisen kiusaamisesta...
07.04.2010 |
Vähän mietityttää, kun kotona tyttöni on alkanut sanoa, että hänen kaverinsa kiusaavat häntä. Kuulemma sanovat, että tyttö nauraa joka asialle. Ja käyttää liikaa mekkoja (hän on talven ajan pitänyt tunikoita & legginssejä) koska ovat minusta kätevämmät toppahousujen alla. Eivät aina ota välitunnilla mukaan. Kiusoittelevat siitä, kun tyttö uskoo satuhahmihin.
En oikein tiedä, miten tähän suhtautuisin: normaalia lasten välistä pikku kahinaa vai pitäisikö puuttua?
Kommentit (7)
tuo ei kuulosta vielä pahalta. Kannattaa myös muistaa, että kerran tapahtunut voi lapsen puheissa muuttua "aina".Toisekseen koulussa puhutaan niin paljon kiusaamisesta, että moni lapsi luulee normaalien juttujen olevan kiusaamista.
Monelle lapselle ekaluokka on sosiaalisten suhteiden opettelua ja toisten käytös saattaa tuntua kiusaamiselta.Itse olen huomannut, että nykyään osa lapsista ei kestä minkäänlaista "arvostelua" tai vastaansanomista se on lapsen mielestä heti kiusaamista. En nyt tarkoita tyttöäsi, mutta voisin hyvin kuvitella, että hyväntahtoisesti sanottu "sä naurat joka asialle" voi jostain tuntua arvostelulta ja jopa kiusaamiselta.
Mitä tuo "joka asialle" tarkoitta? Onko tyttösi nauranut tilanteessa, jossa se ei ole soveliasta?
Kuten sanottu: seuraa tilannetta.
Jos lapsi toistuvasti puhuu näistä niin sitten ota yhteyttä opettajaan ja kysy, onko hän huomannut mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän voisi alkaa kiinnittämään asiaan huomiota ja seuraamaan tilannetta.
Meillä poika on joutunut vähän samantapaisen kiusaamisen kohteeksi ja koska opettaja tietää sen. Hän puuttuu herkästi poikaan kohdistuviin kiusaamis tapauksiin ja nykyään poika käy paremmalla mielin koulua.
Muutenkin opettaja voisi tunnilla ottaa puheeksi noin yleisellä tasoiolla kiusaamisen. Voisivat yhdessä oppilaat pohtia mikä on kiusaamista.
Tyttäreni luokkatoveri oli alkanut kommentoida tyttäremme puhumisia negatiiviseen sävyyn jo melko pitkään. Lopulta tyttö kertoi asiasta itkien. Kerroin opettajalle asiasta. Hän jutteli lasten kanssa. Poika ei vaan ollut ymärtänyt puheidensa loukkaavan ja pyysi anteeksi ja asia selvisi. Pojalla oli paljon useampi veli ja tuo puhetapa oli vaan tuttu kotoa. Tämän jälkeen kaikki on ollut hyvin.
Kannattaa selvittää asiat heti ennen kuin ne paisuvat. Saattaa aikuisesta kuulostaa pieneltä, mutta voi lapselle olla iso asia. Todennäköisesti, kun asiasta jutellaan, kiusaajat vasta tajuavat mitä tekevät.
silloin se ON kiusaamista ja sen on loputtava.
Tyttöjen kiusaaminen on vielä niin "kieroa", ettei sitä ulkopuolinen heti edes havaitse.
Mutta tärkeintä on nyt se, että tyttösi tuntee olonsa kurjaksi, joten asialle täytyy tehdä jotain.
En aloittaisi suoraan sanomalla "tyttöäni kiusataan koulussa", vaan kyselisin opettajan havaintoja lasten suhteista. Ja toki kertoisin, että lapseni on kokenut joitain kommentteja kiusaamisena, mutta en siis "paisuttelisi" asiaa. Toivoisin opettajan tarkkailevan lasten käytöstä ja tietysti puuttuvan siihen, jos aihetta. Mutta ennen kaikkea haluaisin selvyyden, onko kyseessä todellakin jatkuva kiusaaminen tai eristäminen vai vaan pari huolimatonta kommenttia. Ekaluokkalaiset eivät kuitenkaan aina osaa arvata miltä joku tilanne toisesta tuntuu (esim. tuo jonkun mainitsema erilainen puhetyyli/rankempi vitsailu tms.)
Lisäksi juttelisin oman lapseni kanssa ja miettisin sopivia toimintamalleja erilaisiin tilanteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
silloin se ON kiusaamista ja sen on loputtava.
Tyttöjen kiusaaminen on vielä niin "kieroa", ettei sitä ulkopuolinen heti edes havaitse.
Mutta tärkeintä on nyt se, että tyttösi tuntee olonsa kurjaksi, joten asialle täytyy tehdä jotain.
Hei,
En ole ihan samaa mieltä siitä, että se että joku kokee jonkun asian kiusaamiseksi, niin sen on siksi loputtava.
Jokuhan voisi kokea kiusaamiseksi ihan mitä tahansa, ja muiden pitäisi muuttaa käytöstään tämän takia. (Tällaisia aikuisia on muuten paljon esim. työelämässä huomaan, että loukkaannutaan kaikesta ja vika on aina muissa)
En halua vähätellä ap:n tapausta, mutta tämä 7s kirjoitus pisti vastaamaan.
Minusta lapselle on hyvä myös opettaa sitä, että ITSE voi myös tehdä asialle jotain ja miettiä ap:nkin tapauksessa sitä, että mistä oikeasti on kysymys. Mikä on tulkintaa jne.
Onko se kiusaamista, että toiset lapset sanovat jotain vaatteista? Se voi tuntua ikävältä, ihan varmasti, mutta tärkeätä olisi opettaa lapselle sitä, miten tuollaisiin huomautuksiin kannattaa suhtautua. Eihän elämässä voi välttyä muiden ikäviltä kommenteilta kuitenkaan, joten tärkeintä on oppia suhtautumaan muiden kommentteihin.
Osasinkohan kirjoittaa, mitä tarkoitin.
mutta itse pistäisin opettajalle viestin, ihan vaan tiedoksi. Jos tytöllä on fiksu opettaja, hän pystyy varmaan koulussa vähän järjestelemään tyttöjen sosiaalisia kuvioita ja mahdollisesti juttelemaan niille syrjijöille.