Abortti vai ero?
Meillä ei ole lapsia, koska mies ei halua. Olen 33-vuotias, mies 38. Nyt kävi niin, että olen raskaana. Ei, en ole huijannut miestä. Mies ei suostu keskustelemaan muusta kuin abortista.
Hyvät neuvot on nyt kalliit. Elämä on muuten mallillaan. Rakastan kuitenkin miestäni. En vain tiedä miten selviäisin abortista.
Kommentit (50)
Kyse on sinun elämästäsi, ei mies voi päättää siitä. Kadut ikuisesti jos teet abortin.
Jos itse haluat lasta niin mikäs siinä.
Kyllä hyvä parisuhde on tärkeää mutta oma halu lapseen on myös tärkeä.
Ehkä joskus myöhemmin et enään saisikaan lasta vaikka toivoisit.
Naisen hedelmällisyyshän laskee koko ajan iän karttuessa.
Kylä jokaisen aikuisen pitäisi tietää että jos seksiä harrastaa niin raskaaksi voi tulla vaikka olisi ehkäisy käytössä.
Pidät vauva jos vaan siltä tuntuu että jaksat itse sen hoitaa. Jos ajatus tuntuu mahdottomalta niin sitten abortti.
Onnnea vauvan odotukseen jos päätät hänet pitää!!
jos rakastat miestäsi ja ette kumpikaan ole halunneet lapsia, tekisin ilman muuta abortin, enkä lähtisi sille linjalle että omatunto soimaa. Tekisin siis abortin omasta tahdostani, koska en haluaisi lasta ja koska rakastaisin miestä.
Eri asia on sitten, jos ajattelet että haluat nimenomaan lapsen, silloin ei aborttia kannata tehdä toisen tahdosta, sellainen ajattelu katkeroittaisi sinun ja miehen välit.
Lopputuloksena: vain sinä itse voit tietää mikä on sinulle parasta.
Itse voisi kuvitella kykeväni siihen, joten valitsisin eron suosiolla.
liitossa. Ajan kuluessa mieleni muuttui, kun ympärillä ihmiset saivat lapsia. Tiedän, että katuisin aborttia, toisaalta en halua menettää miestä. Mies kyllä sanoi, että "pakkohan se olisi vastuu silloin kantaa, jos pidät lapsen, mutta mä en sitä halua!"
ap
kasin kanssa.. Luultavasti jäis niin pahat fiilikset abortista ja siitä että toinen siihen on siihen painostanut, että jäis kalvamaan ja ero tulisi jossain vaiheessa kuitenkin.. En pystyis suhtautumaan mieheen enää siis samalla tavalla, jos abortin joutuisin tekemään. Mielummin sit ero ja lapsi :)
Jos mies lähtee, niin sitten lähtee.
haluatko sinä oikeasti lapsia, vai oletko mennyt mukaan ystävien elämäntilanteisiin, tai ajattelet että "kuuluisi" olla lapsia? (Kysyn ystävällisesti, nämä ovat vaikeita asioita.)
Jos olisin sopinut rakastamani miehen kanssa lapsettomasta liitosta = minäkään en haluaisi silloin lapsia, niin en tulisi raskaaksi.
Mutta kun nyt noin on käynyt, niin luulen, että pitäisi lapsen. Mies joko sopeutuisi isyyteen, muuttaisi omaan kotiin ja jatkaisimme suhdettamme erillään asuen tai eroaisimme.
liitossa. Ajan kuluessa mieleni muuttui, kun ympärillä ihmiset saivat lapsia. Tiedän, että katuisin aborttia, toisaalta en halua menettää miestä. Mies kyllä sanoi, että "pakkohan se olisi vastuu silloin kantaa, jos pidät lapsen, mutta mä en sitä halua!" ap
et voi vaan tehdä aborttia ja jatkaa siitä mihin jäitte ennen raskautta. tilanne on peruuttamattomasti muuttunut. joko teet lapsen ja tilanne muuttuu sitä kautta, tai teet abortin ja katkeroidut ja alat vihata miestäsi tämän takia. paluuta entiseen ei ole. et saisi aborttia koskaan mielestäsi. joten ainoa oikea vaihtoehto on pitää lapsi. se on sitten sivuseikka, lähteekö mies tämän takia vai ei.
Entä miksi sinä haluat pitää lapsen? Oletteko naimisissa ( vaikka ei sillä sinänsä ole mitään tekemistä asian kanssa)? Oletko valmis kasvattamaan lapsen yksin?
Vaikea tilanne, mutta jos et halua aborttia niin sitten ero. Yhteen voi vielä palata myöhemmin, mutta aborttia ei voi perua.
Yksinhuoltajuus vaan pelottaa. Tiedän, että mies lähtisi lätkimään, jos tämän pidän. Onneksi mulla on vielä aikaa miettiä.
ap
koska ei koe olevansa valmis. Hän on myös sitä mieltä, että ihmisiä on jo muutenkin liikaa.
ap
koska täällä on äitejä ja lisäksi ilmeisesti erittäin paljon hulluja abortinvastustajia. Ihan sama kuin kyselisit jostain vegaanifoorumilta että kannattaako ruveta kasvissyöjäksi vai lihansyöjäksi. Minusta abortti on ihan järkevä ratkaisu jos äiti ei lasta halua, mutta jos haluat, niin kyllä varmaankin kannattaisi antaa miehen mennä. Minusta ikäisesi naisen elämän suurimmat onnentunteet tulevat äitiydestä eikä parisuhteesta. Yksinhuoltajanakin moni pärjää.
mutta, jos haluat lapsen pitää, pidä se, äläkä anna miehen vaikuttaa. Jos hän sinua aidosti rakastaa ei vaadi sinua tekemään sellaista mitä et itse halua. Asia on minulla kyllä tunnetasolla aika suuri kun juuri menetimme vauvamme kohtukuolemassa sitä ennen monen keskenmenon jälkeen. Nyt kun joku puhuu abortista vain sen takia ettei halua lasta, tuntuu tosi pahalta. Mutta luulisin että sinua kaduttaisi jos vähänkään olet lasta halunnut ja nyt tekisit abortin. onnea mitä sitten päätätkin!
Et pääsisi siitä koskaan yli ja se jo itsessään tuhoaisi suhteenne.Alkaisit lopulta vihaamaan miestäsi.Jokainen raskaana ollut tietää sen tunteen,halun suojella sisällään kasvavaa elämää..
Pidä lapsi,sitä et tule koskaan katumaan,miehesi vaatii sinulta nyt aivan liikaa,onko hän sen arvoinen,onko kukaan?kyse on sinun lapsestasi,sinun elämästäsi.Voimia!
Neuvon sua miettimään asiaa pari päivää, ilman että otat miehesi kantaa huomioon. Vaan nimenomaan mietit mitä sinä itse haluat! Miehesi pitää vain sopeutua sinun päätökseesi.
osata kantaa vastuunsa. Jos olet taas tullut raskaaksi iahn pyhästä hengestä, niin asia on eri juttu. Mutta. Mietit itse abortti vai ero. Jos sinä todella haluaisit abortin, niin sinä vain tekisit sen, etkä miettisi. Jatkaisit sitten miehen kanssa samaan malliin. Jos teet abortin, niin kannat miehelle kaunaa loppusuhteenne ajan. Ystävättäreni oli samassa tilanteessa ja teki abortin. Jaksoi vuoden vielä suhteessa ja mies oli ihan ihmeissään kun erosivat.
jos pitää noista valita.
Voin sanoa että lapsiani en ole katunut miesvalintoja kyllä.
Lapsi on osa sinua ja sukuasi. Jätä tuollainen luuserimies. Kadut myöhemmin jos teet abortin ja äitiys jää kokematta. Ei ole varmaa tuletko enää tämän jälkeen edes raskaaksi.
Monet liitot päättyvät eroon ja mikään liitto ei satavarmasti kestä puolisoiden kuolemaan asti. Vanhuudessasi on seuraa kun sinulla on lapsi ja myöhemmin lapsenlapsia.
kolmen äiti ja yhden mummo
vai oletko suostunut lapsettomuuteen miehesi vuoksi? Oletko varma, ettei miehesi ajan myötä tottuisi ajatukseen lapsesta?
Itse pitäisin lapsen, eron uhallakin. Abortti ei mielestäni ole teidän tilanteessa vaihtoehto. Olette aikuisia ja elämä vaikuttaisi olevan muutenkin mallillaan.