SYYSUNELMAT vko 14

kun en nähnyt uudempaa..



Omaa napaa vähän että rv 12+3 mulla oli eka lekurinvola ja sykekin löytyi huimat 170 ja viikko sitten kävin kuunteluttamassa sydänääniä kun oli vaan jotenkin outo tunne ja itkuhan siinä pääsi kun kaikki oli kunnossa.

Olin toissavkolla 3pvänä tiputuksessa kun laattaaminen ei ottanut laantuakseen ja painoa putosi 6kg ja nyt on alkanut helpottamaan ja pystynyt vähän syömään jo lämmintäkin ruokaa.



Nvolan täti kerto mulle et täälläkin on tullut säästöjä ja rv 16-17 käynnit jää pois paitsi mun tapauksessa ei jää vaan meen normisti rv 17 mun rajun pahoinvoinnin takia.



Lapsille ollaan kerrottu vauvasta ja 4v tyttö nimesi vauvan helinä-keijuksi ja kysyy et millo se syntyy johon mä et täytyy kasvattaa ekana masua niin tyttö siihen että kasvata äkkiä ;-)

poika2v ja tyttö halivat masua ja pussailevat helinää..söpöä..



Mutta ei tässä tän enempää voimia ja jaksuja kaikille ja mahan kasvattelua :-)



t.Nia rv 15 ja jotain..

Heippa kaikille!



Lähden nyt vasta mukaan syyskuisten porukkaan. Olen jo pitkään lueskellut viestejä täältä, mutta nyt vasta innostuin itsekin kirjoittelemaan. Olen itse 24 vuotta ja ensimmäistä vauvaa odotan. La on 21.9. Nyt taitaa viikkoja olla jo 15+6 jos oon pysynyt laskuissa mukana...



Koko raskauden ajan on ollu tosi epäuskoinen olo. Neuvolakäyntien ja ultran jälkeen rauhoitun aina vähäksi aikaa, mutta sitten alan taas miettimään, että entäs jos vauva ei enää olekaan elossa tuolla masussa. Tarkkailen oloani koko ajan, ja jos menee pidempään, ettei ole mitään oireita, niin alkaa hermostuttamaan entistä enemmmän. Tälläiset tuntemukset taitaa olla aika tavallisia? Toivon vaan niin niin kovasti, että kaikki menisi hyvin!



Pahoinvoinnista kärsin aika paljon viikoilla 9-14, nyt alkaa olemaan jo parempi olo. Pystyn syömään kaikkea, ei närästä, mahan turvottelukin on vähentynyt. Välillä jaksaa jo vähän urheillakin, vaikka kyllä sänky ja päiväunet vielä kutsuu hyvin usein. :)



Jokos olette kertoneet kaikille läheisille? Mun mies on kertonut tosi monelle ja saattaa kaupassakin kertoa jollekin puolitutulle tai myyjälle, että meille tulee vauva :) Itse oon edelleen tosi varovainen, lähimmän perheen lisäks vasta muutama kaveri tietää. Töissä oon kertonu pomolle ja parille muulle. Pianhan ne tajuaa siellä töissä kertomattakin. :)



Iloista odotusta kaikille ja koitetaan olla stressaamaatta turhia!

Pitkästä aikaa taas tulin vähän kirjoittelemaan, aika hiljaista näköjään on ollut muidenkin kirjoittelut =) Aika menee mun mielestä nyt paljon nopeammin kun ei koko ajan mieti raskautta ja monesko viikko on menossa kun ne alun jännitysviikot on takanapäin, alkaa pikkuhiljaa uskomaan että meille on oikeasti tulossa vauva syksyllä!



Oireita ei juurikaan ole, nälkä on melkein koko ajan ja vessahätä. Ensimmäiset liikkeet tunsin toissaviikolla ja sen jälkeen olen aina iltaisin nukkumaan mennessä yrittänyt kuulostella mutta ei läheskään joka ilta mitään tunnu, välillä tuntuu potkuja ja muljahduksia, on ne vaan niin ihania =)



Tervetuloa Tipu ja muutkin uudet! Meidän odotuksesta tietää kaikki lähisukulaiset ja kaikki ketkä ollaan nyt viime viikkoina nähty kun ei tätä mahaa enää peitellä kyllä millään =) Mä kyllä tykkään kun maha kasvaa, on jotenkin hehkeä olo ison mahan kanssa! Ihan loppuodotuksessakaan en muista että olisin kyllästynyt isoon mahaan, saa nähdä miten nyt käy.



Aurinkoista kevättä kaikille ja hyviä vointeja!

-henrietta ja masuvauva rv. 17+2

Huhtikuuta kaikille!



Täällä ei mitään uutta tai ihmeellistä kerrottavaa. Aika matelee kun odotellaan ultraa 23.4. ja kevään tuloa. Nopeaan on nuo lumet sulaneet, mutta tarvittais nyt vähän aurinkoa, että maa kuivuis ja pääsis vihdoin pihahommiin.



Flunssan kourissa ollaan oltu koko poppoo, mut norolta ainakin vielä säästytty *sormet ristissä*... Vähän ois synttärijärjestelyjä tehtävänä kun meidän perheessä puolentointa kuukauden sisällä on ollu 5 päivät ja sukulaisia pitäis kahvitella tulevana vkonloppuna. Onneks on lastenkutsut jo takana. Tsiisus mikä homma niissä :/



Liikkeitä tuntuu ain aika ajoin, mutku omasta mielestä pitäis jo tuntea enemmän... Plaah... No kohta tuntuu ja välillä liikaakin :D



Mukavaa viikkoa



-Mamma & muru 18+1

Uusi(akin) pinossa, tervetuloa! =)



AIka tuntuu tosiaan menevän siivillä. Meillä ollut remonttihommat koko pääsiäisen. Nyt olen kotona hoitamassa kuumeista esikoista. Toivottavasti itse säästyy tuolta räkätaudilta vaikka kurkussa kipristelee jo pahaenteisesti...



Torstain neuvolaa tässä odottelen ja kahden viikon päästä on sitten rakenneultra. Vauvan liikkeet hieman voimistumaan päin. Ja aktiivisimmillaan hän tuntuu olevan aamupäivisin! Tuleva isosisko jo malttamattoma odottaa, että vauva syntyisi. JA mä odotan jo äitiyslomaa.=)



Ihania odotuspäiviä kaikille! =)



meikku ja taimi 18+2

Hui miten äkkiä tämä aika menee. Kuukaudet vaan vilisevät silmissä :) Tervetuloa uusille ja aurinkoista kevättä kaikille!



Omaa napaa...minä olen hurahtanut maksalaatikkoon ja olen voinut syödä paketinkin päivässä ja viikossa kaksi pakettia. Nyt sitten aloin tutkimaan nykyisiä suosituksia, kun itse elin ajatuksessa, että sitä nykyään saisi vähän syödä (heh en kuitenkaan pakettia ajatellut, että sitä saa syödä), mutta suosituksissa sitä ei saisi syödä ollenkaan. No ehkäpä tässä on taas alettava rajoittamaan itseään. Aikaisemmissakin raskauksissa olen himoinnut maksalaatikkoa ja joutunut taistelemaan itseni kanssa etten joka päivä sitä söisi. Toisaalta enpä haluaisi ottaa riskejäkään...vaikka tosin tutkimuksia löytyy missä niihin sikiövaurioihin on tarvittu ihan A-vitamiiniä sisältäviä ravintolisiä...pelkällä ruualla niitä ei ole saatu aikaiseksi, mutta riskihän tuokin on!



Olo muuten kehno kevät flunssan takia, mutta eiköhän tämäkin jossain vaiheessa helpota!



Joko olette alkaneet haalimaan tavaroita, vaatteita yms. vauvalle kasaan? Itse kun löydän itseni surffaamasta joka päivä asioita mitä vauvalle haluaisin :)

Tipu, mulla on ihan samanlaiset fiilikset ollut kuin sulla, että epäilyttää onko raskaana vai ei. Ehkä alkuraskaudessa kun oireet oli sen verran voimakkaat, niin oli ihan varma raskaudestaan, mutta nyt kun oireet ovat hellittäneet mutta potkuja ei vielä tunnu, niin epäilyttää! Vaikka onhan sitä iltaisin sellainen pinkeä pallovatsa, että pakkohan sitä raskaana on olla. Siispä potkuja odotellessa...Me ollaan nyt kerrottu läheisille ja tuttaville sitä mukaa kuin heihin törmätään, eli ei ole enää mikään salaisuus. Se salassa pitäminen oli muutenkin tosi ahdistavaa aikaa..



Totta että aika kuluu nyt paljon nopeammin, siihen eihkä vaikuttaa oireettomuus ja toisaalta se että raskaus on ns. yleistä tietoa, ei tarvitse enää ajatella milloin kertoo ja kenelle.



Kiva odotella milloin vatsa alkaa näkymään jo aamusta ja saa nähdä kauanko mahtuu omat housut päälle. Uudet liivit melkein pitäisi jo hankkia, tai urheiluliivit ainakin.



Me ei olla vielä hankittu vauvatarvikkeita, ne tuntuu kuitenkin vielä niin kaukaisilta asioilta!



Rouva Myy 15 + risat

Hei vaan kaikki!!

Minä ensimmäistä kertaa uskallauduin myös tänne kirjottelemaan, vaikka olen lukijana olen viestejä seurannutkin..

Ihanaa löytää samoilla viikoilla olevia kavereita ja vaihtaa kuulumisia.

Mulla siis todellakin eka tulossa ja alun vaikeuksien jälkeen en milään pysty nauttimaan tästä olosta. pelkään, että vauva tulee ulos tai että siellä se kuolleena odottelee seuraavaa neuvolakäyntiä. Tosi kamalaa, mutta tieto lisää tuskaa. Itse lastenklinikalla työskentelevänä kuulee ja näkee niin paljon erilaisia tarinoita, et väkisinkin ajattelee että meillekin tapahtuu juuri niin tai vieläkin pahempaa.

La siis 8.9, seuraava neuvola ens viikolla ja sit rakenneultra sitä seuraavalla. Jos siellä vielä vauva on niin jokohna sitä vähän uskaltaisi hihkua??

Maha kyllä kasvaa ja paino nousee ja tuntuu et mä en kohta enää liiku tän mahan kanssa. Oon joutunu äitiyshousuja pitämään jo viikosta 10, taitaa olla sekin hieman epänormaalia??Muuten vointi hyvä..juoksulenkeistä on tarvinnut vähitellen hellittää, mutta kaikkea muuta liikuntaa pystyy edelleen tekemään. Ja ruoka maistuu vähän liiankin hyvin.

No se siitä, toison mukaan ette pidä muo pelkojeni kanssa ihan hulluna.



Jännittäviä ja rentouttavia odotuspäiviä kaikille..mulla siis toivon mukaan kahden viikon päästä jo levollisempi olo jos kaikki ois hyvin =)



Hanna ja masuvauva 18+1

Pakko oli heti kommentoida sinulle :) Ensinnäkin tervetuloa porukkaan ja toiseksi nyt kannattaa puhua ja hakeutua ystävien seuraan, jotka eivät ole "sairaiden" lasten parissa töissä! Nuo kohtalot joita töissäsi kohtaat ovat todella pieni osa ihmiskohtaloista ja niitä helposti rupeaa yleistämään kun itse kohtaa päivittäin. Itsekin olen ollut Lastenklinikalla töissä ja silloin tuntui että lasten sairaudet seurasi minua koko ajan. Näin koko ajan riskejä ja mielessäni tuomitsin ystäviäni/vanhempia kun eivät esim. varautuneet taloudellisesti riskiin jos lapsi vaikka sairastuukin ja joutuu jäämään lapsen kanssa kotiin häntä hoitamaan. Onneksi ystäväni jotka eivät olleet alalla tipauttivat minut takaisin maan pinnalle :)



Suurin osahan raskauksista menee hyvin ja vain murto-osa päätyy huonosti. Pahinta on turha pelätä ja toisekseen, jos jokin menee pieleen, niin sille ei yleensä ole mitään itse tehtävissä! Kannattaa siis hakeutua odottajien pariin, joilla odotukset sujuu hyvin ja on niitä terveitä lapsia jo elämää ilahduttamassa :) Nyt valoisat ajatukset kehiin ja nauti kasvavasta vatsasta :)

Ja vielä piti lisätä, että en todellakaan pidä sinua ajatuksinesi "hulluna". Nuo kuulostaa enemmän kuin normaalilta monen odottajan ajatuksilta...saatika jos omassa elämässä kohtaa niitä "huonompia" kohtaloita enemmän! Itselläkin pelko elää koko ajan omien kokemuksien kautta, mutta turha sitä on ajatuksia pelolla ruokkia :)



Ihanaa odotusta sinulle ja kaikille muillekin syyskuisille!

Tervetuloa 1vauva10! Ihan samanlaisia ajatuksia taitaa lähes jokaisella odottajalla olla. Ja tieto lisää tuskaa, kun ammattisi puolesta näet kaikenlaista. Mä pelkäsin esikoista odottaessani ja nyt tässä raskaudessa olen myös miettinyt ihan samoja asioita kuin sinä. Ei vaan saa antaa peloille valtaa! Itse olen yrittänyt asennoitua niin, että kaikki menee hyvin ja jos jotain sattuu niin sitä murehditaan sitten. Toivottavasti pääset pian nauttimaan raskaudestasi.



Tänään tosiaan oli neuvola. Paino nousi ekaa kertaa, tosin vain 200g. RR kohdallaan. Ja hb:kaan ei ole laskenut nyt. Vauvan sydänäänet vahvat ja kovasti tuo taas touhusi siinä kuunnellessa, lipesi dopplerin alta vähän väliä pois.=) Esikoinen oli mukana neuvolassa ja nyt on ihan tohkeissaan, kun kuuli pikkuisen sydänäänet. Seuraava neuvola sitten taas 4vkon päästä, silloin saan todistuksen raskauden kestosta ja voin sitten hakea äitiysrahaa. Toivottavasti siihen mennessä tulee KELAn sivuille kuvia uudesta pakkauksesta niin osaan päättää otanko vai en.



Rakenneultraa kovasti odottelen. HArmittaa vaan, kun mies ei taida töiden vuoksi päästä mukaan. Mutta ei voi mitään.



Flunssa iskenyt päälle ihan tosissaan. Onneksi viikonlopuksi ei ole mitään suunniteltuja menoja niin voi ihan rauhassa makoilla kotona.



Mukavaa loppuviikkoa! =)



meikku ja taimi 18+4

Kirjottelinkin aiemmin tonne syysunelmiin, mutta tuntuu olevan melkosen hiipunut palstake. :)

Mukava kuulla etten ole yksin "synkkine pelkojeni" kanssa. Kyllä sitä kaikennäköistä kerkee pohtimaan, vaikka loppupeleissä itse ajattelen sen siten, että jos myöhäinen keskenmeno tms. tulisi, niin se vaan tarkoittaisi ettei vauvaa oltu tarkoitettu selviämään. Pahaltahan tuo toki silti tuntuisi.

Onneksi kuitenkin pääasiassa pystyy keskittymään iloisiin asioihin.

Vaunut tuli jo ostettua meille, esikoisen jäljiltä kun on keretty kaikki hävittämään. Kyllä huomaa vaatteita katselevansa useasti koneella, mutta toistaiseksi ei ole tullut sen kummemmin shoppailtua. :)

Jännittää kyllä että miten sitä töissä tulee jaksamaan, kun etova olo jatkuu yhä vielä ja selkäkivut pahentuneet paljon. Viikon verran selkä valvottanut, kun aina asentoa vaihtaessa herää kipuun. Toki varmasti vaikuttaa se, että ajoin autolla kolarin kolmisen viikkoa sitten. Sairaslomallakin vajaa viikon silloin olin.

Ensi viikolla rakenneultra, kovasti sitä odottelemme ja siksipä pääsiäisen jälkeen aika on vain madellut. Onko moni jo miettinyt, että aikooko sukupuolen perään kysäistä?

Mukavat viikonloput kaikille, tämä mamma lähtee koittamaan nukkumista... :)



toivottelee:Harza ja mursu 18+0

Kiitos kaikille kannustuksesta ja mukavista sanoista. Itsekin joka toinen päivä jo miettii vaunuja ja ostaa pieniä vaatteita, mutta sit taas heikkona hetkenä miettii et mitäköhän siellä mahassa tapahtuu. Olen kyllä ajatellut että jos vauva sinne kohtuun menehtyy tai jotakin muuta äkillistä tapahatuu niin häntä ei ole tarkoitettu kasvavaksi tähän maailmaan...

Mutta sisin toive ja usko on kyllä että hän selviää. Haluaisin tietää sukupuolen etukäteen, koska olen niin hulluna lastenvaatteisiin ja huoneen sisustamiseen että silloin se olisi hieman helpompaa. Mutta jos sitä ei näe niin sit ootellaan loppuun asti. Ennen olin sitä mieltä että mitään ei saa etukäteen ostaa, mutta toisaalta olen todennut että pystyn nauttimaan tästä olotilasta kun saan jotakin alkua hänen huoneeseensa. Ja kaikki olen ostanut ale-hinnoilla, joten ei tuu sit siinä kohtaa niin kovaa lovea tilipussiin kun ostaa pikku hiljaa. Haluan kuitenkin ostaa lähes kaikki uutena, koska jos saan vain esim. tämän yhden lapsen niin haluan nauttia siitä täysillä. Säästän sitten jostakin muusta jos on tarvis=)

Nyt olen alkanut tämän painon noustessa ja mahan kasvaessa vaan ajattelemaan, että voi tulla aika tuskainen kesä jos on kuuma, eikä jaksa mitään tehdä..mutta päivä kerrallaan ni eiköhän selvitä!!

Miten te muut, jäättekö aiemmin jo kesälomalle ennen äitiyslomaa??..minä itse otan kaikki lomat rahana ja jään sitten aiemmin saikkarille jos on tarvis..mutta kun ei ole virkaa vielä siunaantunu niin ajattelin että rahasta tulevaisuuteen on enemmän hyötyä kun eletystä lomasta..

No siinä taas meikäläisen ajatuksia, toivon mukaan jaksoitte lukea..mun mielestä on ihana lukea kaikkien kuulumisia kun samoilla viikoilla mennään, koska ainakin mulle tämä on aivan uutta ja ihmeellistä.

Nyt lenkille jos yövuoron jälkeiset horroskset sais pyyhkäistyä pois..huomenna yksi ruhtinaallinen vapaa=)

Hauskaa viikonloppua kaikille!!

H+masuvauva18+2

Ihana kun saatu uusia mukaan, tervetuloa uudet!



Mun mielestänikin on ihan normaalia olla lapsesta ja hänen voinnista huolissaan jo tässä vaiheessa. Itse kuudetta lasta odotan ja taas pelko ja onnellisuus kulkee yhtälailla mukana.



omaa napaa: Liikkeitä olen tuntenut viime viikosta alkaen, vähän laisesti. Olen jo ehtinyt välillä huolestumaan, kun setten hän sieltä tuuppaa mammaan vauhtia. Edellisessä raskaudessa meni kävely kyky 5. kuulla(lantion lihakset ei jaksannu) ja nyt pelottaa jos sama toistuu. Vauhti on vielä pysynny kovana mitä nyt hengästyy helposti ja masu on tiellä jo kumarrellessa.

Nyt töihin kun niitä vielä on. Soppari loppuu kesäkuun lopussa joten jään syksyä odottamaan kotipuoleen.

Hankinnoista sen verran, et vaunut ja isommat/kalliimmat vermeet löytyy omasta takaa ja vaatepuolta rupeen haalimaan rakenne ultran jälkeen jos sukupuoli selviää, pojan vuorohan se olis, hih :)



Aurinkoista odotusta kaikille!

Meillä ei ole tehty vielä mitään hankitoja vauvaa varten. Ostettiin juuri omakotitalo, joten kamalasti on rahanmenoa nyt. Vauvan huoneeseen tapetit on kyllä jo valittu. :) Valittiin vihreän raidallista tapettia, koska se sopii sitten tytölle tai pojalle. En halua tietää sukupuolta etukäteen, koska en luota siihen täysin varmasti. Juuri yhdet tutut sai vauvan, josta sanottiin loppuun asti, että sieltä tulee tyttö. Lopulta sieltä tulikin poika! Samoin Vauva-lehden rauskaustestissä oli samanlainen juttu vähän aikaa sitten, vanhemmat oli jo ehtiny ostaa vaaleanpunaisia vaatteita ja poikahan sieltä sitten tulikin. :)



Maanantaina oli seuraava neuvola, ihanaa! On sitä taas odotettukin, että pääsee kuuntelemaan vauvan sydänääniä. Jännittää myös käydä neuvolassa vaakalla, luulen että painoa on tullut lisää turhankin paljon.



Onkos kellään muulla tullu raskauden myötä naama täyteen finnejä? Mulla on otsa samanlainen kuin oli joskus teininä! :D no en kyllä anna sen haitata mitenkään. :)



Hauskaa viikonloppua kaikille!



t.Tipu ja Murunen 16+4

Tipu kyseli finnejen perään. Minulle niitä ei raskauksissa tule niinkään kasvoihin, vaan selkään ja eipä tämäkään raskaus ole tehnyt poikkeusta.



Mitä ostoksiin tulee, niin itse olen rattaat hommannut ja aion kaikki isot tavarat hommata ennakkoon unisex värisenä selviää lapsen sukupuoli rakenneultrassa tahi ei. Sitterin suhteen olen miettinyt, että ostaisiko jonkun tavallisen BabyBjörnin vai pitäisikö taas varautua "koliikkiin" ja ostaa sitteri missä on hytkytys, täristys, keinutus yms toimintoja? Meillä esikoisen kanssa sellainen oli ihan ehdoton. Vauva kun ei ekan kolmen kuukauden aikana nukkunut sekuntiakaan ilman liikettä ja äiti alkoi olemaan kävelevä zombie. Päivälläkin kun rattaat liikkui, niin vauva nukkui, mutta heti kun rattaat pysätyi niin vauva heräsi. Aikamme sitten 24/7 yritimme nukuttaa vauvaa työntelemällä rattaissa, kantamalla sylissä yms. kunnes löysin tärisevän sitterin. Siinä sitterissä vauva sitten nukkui (joo asento ei ole paras, mutta lopen uupunut äiti taitaa olla vielä huonompi vaihtoehto) muutamia tunteja yössä ja äitikin sai unta parit tunnit.



Vaatteista en vielä tiedä. Kokemuksen mukaan tiedän, että en kamalasti vauvan syntymän jälkeen unisex vaatteita osaa käyttää, vaan haalin sitten poika/tyttö vaatteita. Luultavasti odotan rakenneultran ja jos saan siellä tietää luultavan sukupuolen, niin ostan sen mukaan pieniä vaatteita, jos en saa tietää, niin ostan ihan pieniä kokoja unisex värisinä ja loput sitten kun vauva on maailmassa ja tiedän varmasti sukupuolen :)



Tipu: oli juuri ostanut omakotitalon. Niin mekin ja nyt on armoton remontti päällä. Vauvalle ei toistaiseksi tule omaa huonetta, joten sellaista ei pidä sisustaa. Kahdelle muulle lapselle tulee omat huoneet, tai sitten leikkihuone ja makkari yhteisinä...en tiedä vielä. Vauva saa nukkua meidän makkarissa ekan vuoden ja sitten ihmetellään kuinka huoneita jaamme, vai lohkaisemmeko jostain isommasta tilasta yhden huoneen lisää...



Hyvää sunnuntaita kaikille syyskuisille!

Nyt on pakko kirjottaa jo pitkästä aikaa...Hyvä ystäväni on 7 viikkoa pidemmällä raskaudessa kun minä (eli nyt siis viikolla 28). Kaikki mennyt loistavasti ja oikein hehkui odotusta ja nautti siitä kun maha alkoi kunnolla kasvaa. Viime to:na heillä oli neuvola, jossa huomattiin että verenpaineet oli melko korkealla ja pissassa valkuaista. Lähete laitettiin äitiyspolille, jossa mahd. ultra tehtiin. Lähdin vapapäivänäni ystävän mukaan tuonne polille, kun hänen miehensä oli töissä. Istuttiin siellä 3,5h, jonka päätteeksi ystäväni lähti ambulanssilla KYS:iin. Eli raskausmyrkytys. Eilen käytiin siellä vierailulla ja vointi on tällä hetkellä hyvä. Yrittävät että pieni saisi kasvaa siellä kohdussa mahd. pitkään, joutuvat Kuopiossa olemaan ainakin 5 viikkoa. Se siitä yhteisestä iloisesta odotusajasta ja suunnitelmista. Eipä viiti itse pienistä selänjomotuksista paljoa valittaa :) Tsemppiä kaikille

tuonne joululahjoihin kuulun. Maarian ystävälle vain piti tulla toivottamaan voimia makoiluun ja lisäviikkoja. Toisaalta onneksi viikkoja on jo niin hyvin, että hengenhätää vauvelilla ei enää olisi sen puolesta. Itse olen synnyttänyt yhden keskosen ja maannut kaksi raskautta ja tiedän kyllä miten ahdistavaa ja pelottavaa aikaa se on. Jokainen uusi aamu yhtenä kappaleena on voitto. Sairaalassa kyllä on mahdollisimman hyvässä hoivassa, toivottavasti siellä joku ehtii myös kuunnella ja olla tukena, sitä siinä tilanteessa kaipaa.