Tähän pinoon väärinkirjoitettuja sanoja kuten enään ja viellä :)

"Viittä yli kolme" (kellonaika). EI NOIN, vaan Viisi yli", mutta "viittä vaille". Jotakin vaille, mutta jonkin verran yli.

Murresanoissa on ärsytyksen aiheita: jo mainittu "ketä", sitten "tavan" merkitysessä tavallinen ("se on ihan sellainen tavan ruskea koira")

Lihota EI OLE oikea sana vaan se sana on LIHOA.

Lihota on muuten oikein sekin, katso vaikka nettisanakirjoista. harvinaisempi kylläkin.

Se on VIIMEINEN!!

Ja ilmeisesti jossain puhutaan myös sellasseesta, tällasseesta.. Murrejuttuja.

Koittakaa nyt jo viimein uskoa, että järjestysluvun perässä on piste. Piste.

elämäNkerta, on siis elämäkerta.

kun tarkoitetaan kotoa. Todella ärsyttävää.

simmottist ja sellattist seikkaa

Ainakin kirjoittajia 22, 24 ja 26 tuntuu ärsyttävän, kun sanotaan:

Kaksi kertaa enemmän,kun tarkoitetaan kaksinkertaista.

Ennen minäkin jaksoin intoilla tätä ilmaisutapaa vastaan. Sitten luin artikkelin "Havaintoja kertaa-komparatiivista". Siinä annetaan ymmärtää, että ilmaus on

(1) Vanhaa perua. Kertaa-komparatiivia löytyy kirjallisista lähteistä 1600-luvulta saakka.

(2) Esiintyy täsmällisessä kielessä. Kertaa-komparatiivin käyttö ei rajoitu arkikieleen, vaan se on laajalti käytössä tieteellisessä, myös matemaattisessa, luonnontieteellisessä ja teknillisessä kielessä.

(3) Yhtenäinen merkitys. ...käytetään systemaattisesti samassa merkityksessä kaikissa tutkituissa kielimuodoissa: yleiskielessä (sanomalehdet), opinnäytteissä (väitöskirjat), populaaritieteessä, lakikielessä, yliopisto-opetuksessa ja tieteellisissä tutkimusjulkaisuissa.

(4) Merkityksen matemaattinen rakenne.

5 kertaa suurempi merkitsee 'viitosen kertoimella suurempaa' eli 'suurempaa siten, että kerroin on viisi', siis viisinkertaista.

(5) Löytyy sanakirjoista.

(6)-(8) Kouluopetuksen oikkuja.

1950-luvun paikkeilla koululaskuopeissa yritettiin muuttaa tämän vakiintuneen sanonnan merkitys. Koululaskuopeissa konstruoitu "additiivinen" merkitys ei koskaan tullut todella käytäntöön edes tieteellisessä kielenkäytössä, eikä sitä löydy suomen kielen sanakirjoista. Sen vaikutus näkyy lähinnä siten, että kertaa-komparatiivista kiistellään toistuvasti mm. yleisönosastoissa, ja vakiintunut merkitys (4) selitetään viime aikoina arkikieleen pesiytyneeksi, toisinaan sattuvaksi kömmähdykseksi. Selitys on pahassa ristiriidassa havaintojen (1)–(5) kanssa.

http://www.helsinki.fi/~kohonen/havaintoja.html

elämäNkerta, on siis elämäkerta.

se olisi paljon loogisempi jos sanottaisiin elämänkerta.

minua tarkoitat, niin tiedän kyllä sen. Mutta en ihmettele, miksi tuo sana kirjoitetaan joskus väärin.



t. se, jonka mielestä elämänkerta olisi sanana parempi, kuin elämäkerta

Suurin osa ei edes tiedä mitä keskiverto tarkoittaa. Mikä on siis keskivertoautoilija?

Tiä = Tie

Ps. = psalmi

PS = post scriptum

P.S. = post scriptum

Yllättävän moni kirjoittelee psalmeja jälkikirjoituksen sijaan!

Tätä en tiennytkään, vaan aina olen kirjoittanut Ps. ja luullut sen olevan oikein!

po. lasten

Missä sanotaan enään? Mihin murteeseen se kuuluu? Minulle se on sanottunakin vieras.

Entinen pomoni onnistui kirjoittamaan "Pieksänmäki" ja "Rovanniemi"...

tosi usein näkee kirjoitettavan nuo sanat yhteen... miksi ihmeessä?

Mun kaveri aina kirjoittaa ne noin, arghh!

3wee

miäs

persse

kaallikäärryle

saxet

bubbelipoika

panaani