Miksi minun pitäisi pysyä tässä avioliitossa vain lasten vuoksi ja yleisen paheksunnan?
Lapsia 3 ja kaikki alle kouluikäisiä, yhdessä oltu 14 vuotta ja ollaan vähän päälle kolmekymppisiä. Okt rakennettu ja muutenkin 'täydellinen' asetelma...
Mieheni on ollut mulle aina lähinnä kaveri, eikä se suuri rakkaus, elämänkumppani. Viimeiset 3 vuotta on ollut mua kohtaan lähinnä töykeä.
Rakastuin toiseen mieheen ja haluamme yhteen ja kokea suuren rakkauden ja elää miehenä ja naisena, puolisoina.
Ympäristö toki tuomitsee jos hajotan perheeni ja olen paha paha ihminen monen mielestä, mieheni syyttää vain minua eikä näe itsessään mitää vikaa, ainahan olen ollut sinänsä yksin kaikessa.
En enää jaksaisi tätä tilannetta, jossa koko ajan kaipaan jotain toista ja mieheni kanssa ei ole mitään kipinää eikä halua yrittää. Odotan vain tilannetta jossa saan kakistettua ulos että haluan eron. Hirveä sota siitä syttyy, mutta jos näin jatkan, minusta tulee muumio ja katkera....
Kokemuksia tai mielipiteitä????
Kommentit (17)
Nainen joka vihaa jokaista hetkeä perheensä kanssa, ei ole hyväksi kenellekään.
Mutta kun lähdet, älä kaada omia sotkujasi toisten niskaan! Älä siis erota isää ja lapsia, vaan anna heidän pysyä yhdessä ja jäädä asumaan kotiinsa ja lähde yksinäsi katsomaan kuinka vihreää se ruoho loppujen lopuksi siellä toisella puolella onkaan...
Itsellä sama tilanne, ei kannata jäädä odottamaan. terv. se muumioitunut
et kyllä ihan voi sanoa että olet vuosia miettinyt tätä asiaa...
ajan myötä kasvoin jotenkin tajuamaan tilanteen, ei elämä voi olla tätä....
Jos haluat lähteä, niin lähdet yksin. Anna lastesi jäädä isänsä kanssa asumaan tuttuun kotiin. Jos riistät heidät isältään ja kodistaan, kaadat vain omat ongelmasi heidän kontolleen. Sitä he tuskin ovat ansainneet?
lapsia käytännössä yksin. Mies ei 'jaksa' olla lasten kanssa edes muutamaa tuntia ja pelkää vastuuta, vaikka ns. kunnon mies onkin... Lisäksi hän on yleensä viikot pois työn vuoksi ja käytännössä olen yh... ei hän lapsia edes haluaisi kuin ehkä viikoksi kuukaudessa....
Lähde vaan, mutta älä lähde toisen miehen takia! Lähde nykyisen suhteesi huonouden takia. Älä aseta liian kovia tavoitteita uudelle suhteellesi. Voihan olla ettei uusi suhde toimikaan arjessa, ja sitten olet yksin ja ehkä kadut, että jätit perheesi.
Uusi suhde voi alkuun tuntua hyvinkin ihanalta ja oikealta rakkaudelta, mutta voi olla vain uutuudenviehätystä. Ehkä kannattaisi odottaa vielä, ja varmistua päätöksestäsi.
jätä lapset isälle ja lähde itse miehen matkaan kommentteja. Miksi lapsista pitäsi erota jos miehen kanssa ei enää halua jatkaa??!! Tämä lienee mammojen mielestä rangaistus kun perheen rikkoo, kun kivittääkään tässä maassa ei saa...
Eli erota ei saisi ilman että mies hakkaa tms.. tai me viedään sun lapset paha äiti... :o
Jos olet hautonut asiaa mielessäsi sanomatta sanaakaan miehelle, niin on mielestäni epäreilua vain yhtäkkiä ottaa ja lähteä.
Kerrot miltä sinusta tuntuu, ja mitä olet miettinyt. Onko miehellä halua jatkaa yhdessä ja alkaa tehdä töitä liittonne ja perheenne eteen.
Jos olette yhtä mieltä siitä, että ei ole syitä jatkaa eikä halua yrittää, niin eroatte.
Silti vielä miettisin, muuttaako suoraan yhteiseen pesään uuden miehen kanssa vai olla omillaan lasten kanssa. Käy rankaksi sekä lapsille ja itselle, jos pitemmän päälle uusi mies ei olekaan se oikea ja ero tulee taas.
Minusta se joka tahtoo erota, on nimen omaan se joka siitä perheestä lähtee. Ei niin, että esim. äiti päättää erottaa isän perheestä (eli äiti ottaa lapset ja lähtee). Jokainen saa erota, mutta se oikeus pitäisi koskea vain itseään, ei loppuperhettä!
Minusta se joka tahtoo erota, on nimen omaan se joka siitä perheestä lähtee. Ei niin, että esim. äiti päättää erottaa isän perheestä (eli äiti ottaa lapset ja lähtee). Jokainen saa erota, mutta se oikeus pitäisi koskea vain itseään, ei loppuperhettä!
ap sanoi, ettei mies jaksa olla lasten kanssa!
Kannattaa erota, jos on jo tarpeeksi yrittänyt. Mutta viisainta olisi elää hetki kuitenkin itsekseen, eikä heti sen uuden miehen kanssa, seurustella, mutta kuitenkin opetella pärjäämään omillaan.
Ja ottamaan heistä hoitovastuuta kanssasi? Onhan se ihan eri asia viettää silloin tällöin hekuman hetkiä rakkaansa kanssa kuin elää sitä kuluttavaa tylsää ja välillä rankkaakin arkea lasten kanssa. Miten kauan luulet ap että se rakkautenne kukoistaisi siellä tiskivuoren ja pyykkikasojen ja lasten lelujen seassa?
mä olisin niin paljon parempi mies kuin sun miehes.
T: 11cm mies
mutta eihän se nyt harvinaistakaan ole että ihmiset eroavat. Tosi iso osa ihmisistä tekee sen, no big deal.
Varmasti paheksujia aina löytyy, mutta mitä väliä niistä. Lapset ovat ainoa merkittävä mutta. Onko sinun tarpeesi saada yrittää uudelleen ihanan parisuhteen tavoittelua tärkeämpi kuin lasten tarve saada elää yhdessä oman isän ja äidin kanssa?
En tiedä onko, tämä siis ei ollut retorinen kysymys. Mutta lopeta nyt sen miettiminen mitä ulkopuoliset ajattelevat, niillä ei ole pennin vertaa väliä lapsiin verrattuna.
että teet niinkuin parhaalta tuntuu. muiden mielipiteistä tai paheksunnasta ei kannata välittää. Kyllä moni eroaa ja lasten takia ei ainakaan kannata huonoa avioliittoa jatkaa.
vakavat perusteet lasten maailman hajottamiselle. Uusi ihastus ei ole tarpeeksi hyvä.
Rakastaako lapsiaan ja hoitaako niitä?
Jos on isänä hyvä, mä en eroaisi.
Koska, sellaisia miehiä löytyy pilvin pimein joihin sä rakastuisit, mutta ei sellaisia jotka rakastaisivat sun lapsiasi.
Rakkauskin. Se on tuulesta temmattu juttu.
Vuoden kuluttua sä rakastat jo jotain muuta, kuin tota.
ajan myötä kasvoin jotenkin tajuamaan tilanteen, ei elämä voi olla tätä....