Olen yh ja asun vanhempieni naapurissa

ihan kuin vanhempasi olisivat kiukuttelevia lapsia:) Kerro, että sinulla ja lapsellasi on oikeus tilavampaan asumiseen ja sano, että olet pahoillasi jos tämä jotenkin haittaa teidän suhdettanne. Korosta, että he ovat tärkeitä ihmisiä teidän elämässänne. Ei kai muuttaminen ole kiinni vanhempien avusta? Palkkaa muuttofirma tai pyydä ystäviäsi apuun, esim lapsesi kummeja.

Mutta joka asia jonka otan puheeksi, saa heiltä aina negatiivisen vastaanoton. He eivät kuulemma enää auta minua jos muutan. Muuttaisin noin 10 kilometrin päähän!!!



Ahdistaa. Tottakai voisin pyytää ystäviltäni apua. Luulenpa,että täytyykin, en vaan ole tottunut vaivaamaan ystäviäni lapsen hoidon tai minkään muunkaan suhteen.

Lastenhoitoa? Taloudellista apua? Kuinka vanha lapsesi muuten on? Muistuta että jos lopettavat yhteydenpidon niin lapsi jää kyllä heitä kaipaamaan.

kun olen iltakoulussa. Eli kotona vielä vuoden lapsen kanssa. Kunnes menen töihin ja lapsi päiväkotiin.



Rahaa eivät anna mutta välillä tuovat ruokaa kassillisen jos tuntuu että menee liian tiukille.



Arvostan heidän apuaan hyvin suuresti. Mutta menee liiallisuuksiin kun tuntuu että vahtivat elämääni ...tiedän että tarkoittavat hyvää mutta haluaisin pientä etäisyyttä

Lapsiystävällinen ja kaunis alue. Lapsi saisi oman huoneenkin.

niin kauanko sinulla vielä kestäisi se iltakoulu? Selvitäisitkö siitä mitenkään ystävien avulla? Kannattaa kertoa ystävillesi suoraan tämä tilanne, sieltä saatta löytyä yllättävääkin apua. Minä ainakin auttaisin sinua kun tietäisin, että tilanne on tilapäinen ja opiskeluhan on aina kannattavaa, varsinkin yh:lle.

Jos vanhempasi ovat aika säännöllisesti hoitaneet lastasi, niin onhan se ihan asia, että tulevat teille 10km päähän kuin ihan naapuriin. Minusta sinulla on tottakai täysioikeus muuttaa, mutta sitten sinun on varauduttava myös heidän apunsa vähenemiseen ja varauduttava kuljettamaan (viemään ja hakemaan) lapsi heidän luoksensa.



Mieti kuinka tärkeää heidän hoitoapu on.

vielä, että jos tilanne menee ihan mahdottomaksi niin voisitko harkita kokeneen MLL:n hoitajan ottamista joiksikin illoiksi? Varmaan tekee tiukkaa taloudellisesti, mutta muista että tämä on investointi tulevaisuuteesi. Saisitkohan jostakin ihan tukea tätä varten?

erään tapauksen (siis yh) jolle säännöllisesi maksettiin lastenhoitaja 2-4 krt kuukaudessa, siis äidin iltavapaan mahdollistamiseksi. Kyseessä ei ollut mikään äidin rilluttelujuttu vaan ihan oikeasti äiditkin voivat paremmin kun saavat joskus jotain muuta mietittävää. Ehkä voisit kysäistä neuvolan kautta..?

Muuten harvemmin edes tarvitsen hoitoapua.

Mutta ottavat lapsen todella mielellään joka tilanteessa.



Eli lasta rakastavat todella paljon ja tiedän ettei monilla ole sitä..



Tuntuu kuitenkin siltä että kuristun tähän pieneen asuntoon,alueelle josta en pidä ja vielä vanhemmat jotka olettavat että kuuntelen heidän määräyksiään.



Mitään muuta moitittavaa ei olekaan kun se ,että määräävät elämääni liikaa. Tänään kun kerroin asuntotarjouksesta. Sota syttyi.

Jos olisit mun lapsi niin tulisin lapsenlastani hoitamaan ja auttaisin sut tämän koulun yli!! Toivoisin tyttärelleni ja hänen lapselleen parempaa tulvaisuutta jonka varmasti saat opiskelemalla. Olet sitkeä kun jaksat yh:na hankkia koulutusta, nostan hattua sulle. Olet itsenäinen aikuinen ja lapsesi äitinä sinulla on oikeus -suorastaan velvollisuus- tavoitella parempaa elämää sinulle ja lapsellesi. Siirry eteenpäin elämässäsi.

Ja eivät halua,että tapaan entistä poikaystävääni koska he eivät pidä hänestä. Minä taas ahdistun kun en saa itse päättää kuka tulee luokseni katsomaan vaikka elokuvaa!

että tämä entinen poikaystävä ei ole millään tavalla ollut ilkeä vanhemmilleni vaan aina mukava heitä kohtaan. Jostain syystä eivät vaan voineet sietää häntä. Ja se oli jopa ehkä osasyy eroomme.



En haluaisi enää mennä vanhempieni pillin mukaan...

Ehkä nyt kaipaisin vinkkejä, että "kapinoidako" vanhempiani vastaan...vai jäädä kiltisti naapuriin kököttämään...

että on ihan kohtuullista, jos vanhempasi voivat sen jälkeen auttaa vähemmän. Sehän tosiasiallisesti muuttuu heille rasittavammaksi ja vaikeammaksi. ja heidänhän ei ole pakko auttaa ollenkaan.



Eli tee vaan mitä haluat, mutta katso sitten että kestät myös sen seuraukset.

Hyvin sanottu :) Ap.

jos taas muutat, sun on pärjättävä itse myös lastenhoidossa ja taloudellisesti.



Se sun koulusi kestää vain vuoden. Järkevintä olis käydä se ensin loppuun ja muuttaa vasta sitten, kun voisit olla omillasi lastenhoidon suhteen ja epäilemättä taloudellisestikin paremmin. Et todellakaan voi vaatia vanhemmiltasi, että auttaisivat yhtä paljon kun se kuitenkin muuttee heille vaikeammaksi. Heillä on omakin elämä.



Tässä on vähä ntätä hetikaikki mulle nyt.

vanhempasi kuulostavat todella hallitsevilta ja kontrolloivilta, sinä taas tanssit heidän pillinsä mukaan.



Ymmärrän, että vanhemmat eivät olisi tulossa sinun luoksesi hoitamaan lapsia, mutta kieltäytyvätkö siitäkin, että tuot lapset heille hoitoon?

Eli heiltä ei voi vaatia, että auttaminen tulisi heille hankalammaksi, ts. vaatisi sinun luoksesi tulemista, mutta jos he uhkailevat, että lapsesi eivät pääse enää heille niin se on silkkaa kontrollointia ja kiristystä johon itse en suostuisi.



Napanuora olisi syytä katkaista nyt. Sinä teet sinun perhettäsi koskevat päätökset ja sinä tiedät parhaiten, mikä sinun lapsillesi on parasta.

Vanhempiesikin on syytä nyt oppia, etteivät voi määrärä sinu elämästäsi.

Muuttamisne myötä tilanne varmasti normalisoituisi edes osin, nyt tuo kuulostaa jo sairaalta (muuton, ystävien, kyläilyn, elämän kontrollointi vanhempien taholta)

Sitäpaitsi harva lapsi edes pitää muuttamisesta/uusista paioista. Jos sä haluut vaa luuhata jonkun vanhan poikaystävän kanssa ja siks hankit ton asunnon, ni aika kakaramaista on sun käytös.

[i

Ymmärrän, että vanhemmat eivät olisi tulossa sinun luoksesi hoitamaan lapsia, mutta kieltäytyvätkö siitäkin, että tuot lapset heille hoitoon?

Eli heiltä ei voi vaatia, että auttaminen tulisi heille hankalammaksi, ts. vaatisi sinun luoksesi tulemista, mutta jos he uhkailevat, että lapsesi eivät pääse enää heille niin se on silkkaa kontrollointia ja kiristystä johon itse en suostuisi.

[/quote]

Teettää sekin lisätyötä siihen nähden, jos lapset ovat nyt ollaan ap:n kotona ja vanhemmat käyneet siellä naapurissaan lapsia hoitamassa. yksikin kersa sotkee aika paljon ja on leluja ja vaatteita kerättävänä ja niin edelleen. Ei isovanhemmilla ole siihen mitään velvollisuutta.



Itse asiassa isovanhemmilla ei ole ylipäänsä mitään velvollisuutta yhtään mihinkään. JOS he haluavat auttaa, heillä on ihan täysi oikeus sanella sen oman apunsa ehtoja ja rajoja. Ap sitten päättää, että kumpaa tarvitsee enemmän, niiden rajojen ylitystä vai sitä apua.



Eli ap:llä on täysi oikeus muuttaa ja tehdä ihan niin kuin itseä huvittaa, mutta hänen täytyy hyväksyä se, että niin hänen vanhemmillaankin on. Jos nyt sitten joku haluaa toisen hyväksi jotain tehdä niin kompromissien täytyy olla molemminpuoleisia. Ap ei voi nyppiä rusinoita molemmista pullista...