Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minusta mummous ja isovanhemmuus on normaalia elämän kiertokulkua.
30.03.2010 |
En ole koskaan tajunnut näitä kauhistelijoita, joista olisi "kaameaa olla mummo siinä ja siinä iässä".
Minun äitini oli 40-vuotias kun esikoiseni syntyi, ja jos esikoiseni saa vauvan saman ikäisenä kuin minä aikanaan, olen mummo 38-vuotiaana.
Minua ei haittaa yhtään, (vaikka toivonkin että tytär opiskelisi mahdollisimman pitkälle ennen lasten hankintaa).
Ja minua saa sanoa mummuksi vaikka olisin alle 40.
Isovanhemmuus on yksi suurimpia unelmiani.
Tietenkin jos saa itse lapset vasta lähempänä neljääkymppiä (mikä tuntuu olevan nykytrendi), voi olla vaikeaa kuvitella isovanhemmuutta siinä iässä.
Minusta on kuitenkin luonnollisempaa olla nelikymppisenä mummu kuin pienen vauvan ÄITI.
Kommentit (9)
mitä ap meinaa, koska ainakin jos on lapsensa luomusti saanut, molemmat ovat ihan yhtä _luonnollisia_ asioita, oli sitten pienen lapsen äiti tai mummo 4-kymppisenä, tai peräti molempia... Mutta hyvähän se on jos nuori äitikin voi edes jollain päteä, monesti on varmaan kurjaa olla nuori äiti koska yhteiskunta ei aina suhtaudu heihin kovin kannustavasti... Ja toki vanhemmuus ja isovanhemmuus ovat varmasti vanhempienkin vanhempien unelmia, elämää ei voi aina vain kaikilta osin niin suunnitella tai kaikkea ei voi saada. Miten tekisit ap mielestäsi "vanhoista" vanhemmista nuorempia, vai millaista hyötyä ajattelet "kritiikistäsi" olevan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ehkäpä vuoden parhaasta truismista (otsikko)... ;-)
"Minusta mummous ja isovanhemmuus on normaalia elämän kiertokulkua."
Tuohon on ap paha sanoa mitään vastaan... XD
eli sain 19-vuotiaana esikoiseni. Vaikeaahan silloin oli -> yhteiskunnan ja ympäristön puolelta. Mutta hyvin kaikki meni.
Iltatähteni syntyi kun olin 38-vuotias. Nyt minulla on sitten 21-vuotias poika ja 2-vuotias tytär.
En tullut mummoksi alle nelikymppisenä ;) Oma äitini tuli tasan 40-vuotiaana.
että yhteiskunta katsoo minua säälivästi, vaikka olen nuori äiti (parikymppinen). Elätän lapseni omilla rahoilla (en sossun, enkä minkään muun rahoilla). Lapseni oli toivottu ja pitkään yritetty (eikä minkään baari-illan lopputulos). En näe, että olisi mitään syytä miksi nuoria vanhempia pitäisi sääliä. Itse olen onnellinen nuori äiti!
6 - sinulla on oikea asenne.
90-luvun vaihteessa oli vielä nuorella yh-äidillä vaikeampaa, varsinkin pikkukaupungissa. Itsekin elätin lapseni kyllä itse, vaikka opiskelinkin. Ilman(nuorta) äitiäni ja isääni en olisi millään selviytynyt tuosta kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän se ole maailman luonnollisen asia että ihminen lisääntyy hedelmällisessä iässä ollessana. Useimmilla naisila hedelmällinen ikä kestää n. 30 vuotta.
aina näissä keskusteluissa naurattaa se kun jengi puhuu, että on luonnollista saada lapset nuorina.
Luonnollista on tosiaan saada lapsia niin kauan kuin on hedelmällinen. Ennen vanhaan tosiaan oli hyvinkin tavallista, että mummot saivat vauvoja, koska ei ollut mitään ehkäisyä.
Ja harva kai onnistuu pukeltamaan esimerkiksi parikymppisenä vaikka 15 lasta maailmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsestäkin oli kiva että tädit ja enot oli leikkikaverina.
t: 41 v, neljäs vatsassa, vanhin 16 v.
Alue: Aihe vapaa
samoilla linjoilla. mielestäni on luonnotonta olla nelikymppisenä pienen vauvan äiti. mutta tämä on vain henkilökohtainen mielipiteeni....