Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten löytää onnellisuus ja tyytyväisyys elämään?

Vierailija
30.03.2010 |

Olen paljon uhrannut elämässäni tähän liittoon voimavarojani,on lapset ja iso talo jne.

Kaikki kuitenkin mennyt täysin häränpyllyä ja tuntuu että en ole hallinnut omaa elämääni vaan sitä on ns. ohjailtu ja päätökset eivät ole olleet minun tekemiäni.Nyt olen itse 32v ja ihan hukassa enkä tiedä kuka olen.

Kommentit (28)

Vierailija
21/28 |
30.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et sinä ole maailman napa. Täällä tallustaa hei muitakin. Ja me muut vähät välitetään siitä onko sun paitasi, housusi, talosi, miehesi, lapsesi, meikkisi jne täydellisiä vai ei. Meitä muita kiinnostaa ystävälliset ja kivat ihmiset ja sellaisiin olisi mukava tutustua.



Eli tarkoitan, että ajattelet liikaa itseäsi mikä tietysti on luonnollista tiettyyn rajaan asti mutta jotta saisit uusia ajatuksia päähäsi tarvitset muita ihmisiä elämääsi.

Vierailija
22/28 |
30.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo varmaan totta. Mutta en vain pysty ystävystymään tai hankkimaan niitä, joko tukahdutan ne tai en ole yhteydessä aikoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/28 |
30.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo varmaan totta. Mutta en vain pysty ystävystymään tai hankkimaan niitä, joko tukahdutan ne tai en ole yhteydessä aikoihin.


Valinta on sinun, joko hankit ystäviä tai aluksi edes tuttavia ja pidät niitä yllä tai sitten et ja jatkat kieriskelyä itsesäälissä.

Vierailija
24/28 |
30.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

oikeasti syystä miksi et olisi onnellinen ?

Kaipaatko jotain mitalia tai kunnikirjaa koska olet voimavaroja uhrannut perheeseen ?

Taidat olla niitä ihmisiä jotka eivät koskaan ole tyytyväisiä ja siksi eivät ole ikinä onnellisia ja se on OMAA SYYTÄSI!

Vierailija
25/28 |
30.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet kuin minä vajaat 10 vuotta sitten. Minulla ei ole koskaan ollut rohkeutta tavoitella mitään ja olen aina luovuttanut kun olen pelännyt epäonnistumista ja ajatellut mitä muut sanovat ym.



Koen että energiani meni jatkuvaan murehtimiseen ja asioiden vatvomiseen. Oli univaikeuksia ja koskaan en saanut mitään aikaan ja koin syyllisyyttä siitä.



Niin hullulta kuin se kuulostaakin elämäni muuttui kun lakkasin vaatimasta itseltäni mitään! Tällöin jäi pois syyllisyys ja ainainen pitäis tehä sitä-ja-tätä- lista. (tähän meni kuitenkin aikaa.)



Toinen tärkeä oivallus oli että olen itse vastuussa omasta onnestani. Enkä voi loputtomiin syyttää lapsuuttani tai muita asioita, joille en kuitenkaan enää voi mitään. Hyväksyin senkin että en esim. ole niin aikaansaapa kuin monet muut ainakin tuntuvat olevan.



Nyt olen kolmekymppisenä lähdössä opiskelemaan ammattia josta en tiedä saanko töitä, mutta kiinnostaa minua aidosti. Ja opiskella aijon niin hyvin kuin osaan, eli riittävän hyvin siis.. :)

Vierailija
26/28 |
21.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/28 |
04.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minut tekee onnettomaksi se, että ympärillä olijat yrittävät patistaa minua elämään eri tavalla kuin mitä itse koen mieleekkääksi, jos siis inahdankaan, että tuntuu pahalta tai en ole täydessä vireessä. Urheile, syö terveellisemmin, hanki selkeämpi rytmi elämääsi, nuku enemmän, tee-kaikki-enemmän-niinkuin-minä-koska-minä-osaan-elää-sinun-elämäsi-sinua-paremmin.

Vierailija
28/28 |
08.07.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täytyy olla kiitollinen ja osata iloita ihan arjesta nyt ainakin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme neljä seitsemän