Tyttäreni väittää isäpuolensa käyttäneen häntä seksuaalisesti hyväksi
En tiedä mitä tästä pitäisi ajatella. Mies kieltää tehneensä mitään enkä toisaalta usko sitä itsekään. Ollaan nyt vuosi saatu elää melko normaalia elämää, mutta ennen sitä oli kolmisen vuotta aikamoista painajaista. Tyttäreni "kapinointi" alkoi valehtelulla ja se aina vaan paheni. Ilman ulkopuolista apua tyttäreni tuskin olisi enää edes elossa.
Nyt toisaalta pelkään, että sama alkaa uudestaan tai entä jos tyttäreni väite pitääkin paikkansa? Voinko enää ikinä katsoa itseäni peilistä, jos mieheni onkin tehnyt niin enkä reagoinut siihen mitenkään? Rehellisesti en voisi uskoa, että mieheni kykenee siihen, mutta voiko ketään tuntea kokonaan?
Kommentit (61)
sen verran aataminaikainen asenne tuntuisi äidillä olevan, että saa epäilemään provoksi.
Joka tapauksessa jos ei ole provo, niin jäin miettimään, että mitä muuta tyttäresi voisi tehdä mahdodllisen hyväksikäytön lopettamiseksi kuin kertoa asiasta äidilleen? Eipä mitään muuta ja äitinä sinulla on nyt asian avaimet käsissäsi. Voit valita laittaa ne joko taskunpohjalle tai kokeilla lukkoon. Itse loukkaantuisin verisesti jos avunhuutooni ei reagoitaisi ja sanomisiani ja minua vähäteltäisiin.
Äidinkin psyykessä tai seksuaalisuudessa täytyy olla jotain vialla, jos ei huomaa oman lapsensa hyväksikäyttöä silmiensä alla.
mutta sitten Siperia opetti karulla tavalla.. Toivottavasti ei toisille käy niin...
että tyttö on harrastanut seksiä jonkun pojan/miehen kanssa (hakeakseen hyväksyntää) ja nyt kaduttaa. Jotain on tapahtunut, ehkä tytön uskomat "lupaukset" ovatkin osoittautuneet valheiksi.
Kaduttaa.
Paha olo.
Helpoin on laittaa syy isäpuolelle, jos tästä ei edes niin tykkää.
Ennen kaikkea kiinnostaisi tietää miehen reaktio syytöksiin prosessin eri vaiheissa.
no ei kai kukaan tuon ikäinen tuosta vaan keksisi tuollaista juttua
Tuttavaperheessä on aivan häiriintynyt teini joka käyttäytyy sekä koulukavereita että omaa sisarustaan kohtaan ihan sairaasti.
En ap tietenkään tarkoita että sinun lapsesi olisi tälläinen mutta halusin vaan sanoa tuohon kommenttiin että kyllä nuoret voivat keksiäkin juttuja tai esim.olla fyysisesti ja henkisesti väkivaltaisia.
Itse olen isäpuolen hyväksikäytön uhri. Itse en kertonut asiasta vasta kuin melkein täysi-ikäisenä vaikka hyväksikäyttö tapahtui 7-8 vuotiaana. Isäpuoli ja äitini erosivat jolloin hyväksikäyttö loppui vaikka äitini ei asiasta silloin tiennytkään. Äitini ei ollut huomannut yhtään mitään hyväksi käytön oireita. Isäpuolikin oli ulospäin niin kiltti josta ei voisi uskoa ollenkaan mitään tuollaista. Selvitelkää älkääkä jääkö ihmettelemään!
Ei mitään. En halunut enää nostaa haloota noin 10 vuoden jälkeen. Aikaisemmin semmin siitä ei olisi saanutkaan mitään tuomiota kun aikaa oli kulunut niin kauan. Nyt kai sekin on muuttunut. Olen asian kanssa jo sinut enkä anna sen pilata elämääni sitä lisää kaivelemalla. Entinen isäpuoli ei ole tekemisissä lasten kanssa missään niin ei hätää että tekisi enää kenellekkään yhtään mitään.
Entinen isäpuoli ei ole tekemisissä lasten kanssa missään niin ei hätää että tekisi enää kenellekkään yhtään mitään.
Miten voit olla niin varma?
En enempää asiasta kerro. Koska asiasta tietää moni muukin ja en välitä täällä mennä yksityiskohtiin.
vaan haen apua tyttärelleni. Minulla on itsellänikin kokemus hyväksikäytöstä/insestistä, tekijä oli oma isäni. Äitini ei uskonut kun kerroin, mutta sitten tapahtui muuta ja äitini alkoi miettiä jos sittenkin puhuisin totta.
Olemme alkaneet seurustella mieheni kanssa tämän toisen tyttäreni ollessa 10v ja esikoiseni tyttö myöskin oli tuollon 13v. Esikoiseni on tullut aina hyvin toimeen isäpuolensa kanssa, nyt kylläkin asuu jo omassa asunnossa. Lisäksi minulla on poika 14v ja yksi yhteinen lapsemme, poika hänkin on nyt 3v.
Mieheni kohtelee tytärtäni samalla lailla kun muitakin lapsia, säännöt on samat kaikille.
Tyttäreni mukaan hyväkskäyttö olisi tapahtunut kerran ja siitä olisi nyt aikaa reilu puoli vuotta. Tiedän kyllä, että sen pystyy todistamaan, että mieheni tuolloin työmatkalla. Ei ehkä mahdotonta sekään, että tyttäreni olisi harrastanut seksiä jonkun muun kanssa tai joku muu hyväkskäyttänyt ja nyt kaduttaa ja isäpuoli on se helpoin kohde syyttää.
ap
yrittää päästä eroon tällä tavoin.
Lapsi ei kerro asiaa tuolla tavoin, jos on hyväksi käytetty.
Lapsin oireilee ja salailee ja jos kertoo, niin siinä on vahvasti tunteet mukana( itkun kera).
Aivan varmasti nämä tiedän kokemuksestani, kun oma isäpuoli lähenteli mua ja mun siskoa.
Pysyttiin hyvin etäältä tästä ukosta.
että häntä on käytetty hyväksi ukko lentäisi heti pihalle kuin leppäkeihäs ja poliisille ilmoitus.
Ihan sama oliko totta tai ei. Siinä vaiheessa lapsi voisi ainakin vielä perua puheensa jos valehtelee, mutta en ikinä ottaisi sitä riskiä että hän puhuukin totta.
AP mieti ihan hiljaa itseksesi kuinka paha olla lapsellasi on ja hanki hänelle apua!
Selvästi lapsella on silloin paha olla, mutta ei toi myöskään ole kiva juttu miehes kannalta jos on keksitty juttu. Pahimmassa tapauksessa jää ikuisiksi ajoiksi perusteeton epäily elämään.
Kaverin veli on poliisina ja hän oli kertonut miten paljon on perusteettomia raiskausepäilyjä. Siis että tyttö tulee ilmoittamaan pojan raiskanneen ja seuraavana päivänä tullaan käsi kädessä perumaan.
Tosiaan oli tyttaren kertoma totta tai ei, se on selvitettava!
Jos sitten paljastuu, etta tytto on valehdellut syyt siihen on aivan tarkeaa selvittaa.
Jos taas asia on totta... no, se lienee selvaa mita siita seuraa.
Ala missaan nimessa jata asiaa vaan olemaan!
joka valehteli isänsä käyttäneen häntä hyväksi, mistä isä muistaakseni myös tuomittiin. Myöhemmin tyttö alkoi kertoa muidenkin tekemistä hyväksikäytöistä, ja ilmeni, että niin ne kuin isänkin hyväksikäyttö olivat täysin keksittyjä juttuja. Kukaan ei tajua, miksi tytär teki tällaista, ja nyt se valehteleva tytär joutuu oikeuteen näistä jutuista, jotka ovat aiheuttaneet tuskaa kaikille. Iltalehdessä tai Ilta-sanomissa oli juttu, ja vyyhti alkoi purkautua nimenomaan siksi, koska tyttären väittämät ajankohdat olivat aivan mahdottomia, eli isä ei ollut mailla halmeillakaan tuolloin.
Toki noita tapahtuu ja asia pitää selvittää, mutta ensin pyytäisin tarkat ajankohdat lapselta, ja keskustelun siitä, että hänen tulee olla täysin varma asiastaan, sillä siitä tulee iso prosessi.
Olen sanaton tästä lapsen syyttämisestä.
Niin tai näin, äidin tehtävä on ENSISIJAISESTI olla lapsensa puolella! Olen sanaton tästä lapsen syyttämisestä.
tyttäreni totta, jos siis väittäisi isäpuolensa hyväkskäyttäneen ja tietäisin isäpuolen olleen tuolloin työmatkalla. Näinhän ap kertoi. Tyttärelläni ei ole isäpuolta, koska olemme yhdessä hänen isänsä kanssa.
Mutta tuo saattaa olla hyvinkin avunhuuto tai sitten joku muu on hyväkskäyttänyt ap:n tytärtä.
Olen sanaton tästä lapsen syyttämisestä.
Vaan siitä mahdollisuudesta, että myös tytär saattaa valehdella.. Tottakai lasta pitää suojella ja asia selvittää, mutta on mielestäni hyvä varautua siihen, että voi ne lapsetkin valehdella. Ja nykypäivänä lapset todella tietävät mistä naruista vedetään, että päästään epämiellyttävistä asioista eroon.. On näitäkin lapsia jotka väittävät suutuspäissään vanhempien pahoinpitelevän, että saavat vanhemmat ongelmiin. Eivät vain ressukat oikeasti ymmärrä kuinka vakavista asioista on kyse.
Ja tällä en sano, että tytär valehtelee, vaan on asiassa sellainenkin mahdollisuus!! Ja jos paljastuu, että tyttö valehtelee, niin mielellään hänen tulisi joutua vastaamaan seurauksista, samoin kuin jos isäpuoli on syyllinen.
AP:hän ei ole jättämässä asiaa tähän, vaan reagoi. Ja tietää itsekin mistä on kyse, koska itse kokenut saman. Minusta kuitenkin tyttären taustan huomioiden voi olla että hän valehtelee. Onko silloin todella järkevää käytöstä äidiltä heittää raivoissaan mies pihalle (varmaan miehen poika myös?) ja rikkoa perhe, jossa yksi yhteinen lapsikin. Vaikka asia selviäisi myöhemmin valheeksi, tuskin kovin vakaa pohja enää jatkaa parisuhdetta, vai?
miltei varma, että kyseessä on tyttäresi avunhuuto ja mitään väitettyä ei ole tapahtunut. Yleensä tuollaiset asiat tulevat ilmi vähän toisenlaisissa tilanteissa ja tuo tyttäresi aikaisempi oirehtiminen on ennemminkin oire jostain muusta. Mikäli hän ei pidä isäpuolestaan, olisi luultavasti kertonut asian jo tuolloin.
Keskusteluapua tälläisen väitteen jälkeen tarvitsette varmasti koko perhe. Äitinä olet toiminut oikein.
Voimia!