Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Erotako vai jatkaa yhdessä ja antaa miehen käydä vieraissa?

Vierailija
24.03.2010 |

En olis ikinä uskonut, että tällaista edes mietin, mutta niin se elämä osaa yllättää, tällä kertaa ikävällä tavalla.



Meillä on kolme lasta, kaksi alle kouluikäisiä ja minä olen jo reilun vuoden taistellut joka päivä elämästäni. Viimisen kuukauden aikana on tuntunut siltä, etten täällä enää kauaa keiku, vointi huononee päivä päivältä, tosin välissä saattaa olla yks tai kaks päivää, jollon olo lähes normaali.



Mieheni kertoi joku aika sitten pettäneensä minua toisen miehen kanssa. Ensimmäinen ajatus oli ero, mutta nyt olen miettinyt, että kun on erittäin todennäköistä, etten enää kauaa elä, niin onko lasten pakko kärsiä ja joutua kokemaan ensin ero ja sitten vielä äitinsä menetys.



Meillä on miehen kanssa ihan ok välit. Pettämisestä huolimatta hän on tärkein tukijani edelleen ja lasten nähden käyttäydymme kuten ennenkin. En usko, että heille traumoja tulisi, vaikka hetken eläisimme kulissiliitossa.

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
24.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuskin mitenkään, päinvastoin.



Jos olo kohtuullista, niin kannattanee elää yhdessä vielä niin kauan kuin voi.

Vierailija
2/13 |
24.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

miten voit olla niin varma kuolemastasi?

epätodennäköistä. Eihän sitä tiedä, vaikka selviäisin tästä voittajana. En minä kuolla halua, mutta se ei ole tällä hetkellä minun päätäntävallassani.

Sen sijaan eroon pystyn vaikuttamaan ja mitä luultavimmin vain vaikeuttaisi kaikkia asioita.

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
24.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En itse tiedä, kuinka tuohon pystyisin.



Kuitenkin varmaan todella hienosti ajateltu, lasten kannalta siis, että saavat pitää ns. ehjän perheen niin kauan kuin se on mahdollista.



Ero ja mahdollinen äidin kuolema sen jälkeen voi tosiaan olla vähän turhan kova stressi pienille lapsille.



Miehesi on minun mielestäni hirveän itsekäs. Tietysti sairautesi on hänellekin varmasti hyvin raskas taakka kantaa, ehkä siksi on hakenut lohtua vieraasta naisesta. Tämä ei tietenkään oikeuta miehen tekoa, mutta ehkä tekee sen jollain tasolla ymmärrettäväksi?



Miehesi paikka olisi kyllä oikeasti tiukasti sinun vierelläsi, sinua tukien. Valitettavsti mies ei näköjään siihen kuitenkaan vaan pysty, joten olisi hieno ratkaisu, jos voisit tehdä noin kuten ajattelit, ettet eroaisi. Teet ikäänkuin lapsillesi viimeistä suurta "palvelusta"?



Voimia sinulle todella paljon! Toivottavasti sinulla on tukijoukkoja ystävissäsi tai muissa läheisissäsi.

Vierailija
4/13 |
24.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos selviät, niin eroat sitten myöhemmin jos siltä tuntuu. Nyt vaan erilliset makkarit, sillä todellakin sinä ja lapset tarvitsevat miestä arjessa, ja jos se on sitten menoa, niin eipä tule lapsille liikaa muuttoja.



Onko miehellä tunteita toista miestä kohtaan? Jos on, niin sehän voisi alkaa sedäksi ja tutustua hiljalleen myös lapsiin, siltä varalta, että kuolet, ja mies päättää sitten alkaa parisuhteeseen sen toisen miehen kanssa.



Jos taas selviät, niin ratkaisut tulisi kyllä tehdä vasta paranemisen jälkeen, eli älä hätiköi.



Paljonko sulle on annettu aikaa ja millaisella diagnoosilla?



Ja neuvoni olisivat ihan samat, jos kyseessä olisi nainen, mutta ehkä toisen naisen täteily voisi olla äidille hankalampi hyväksyä.



Tuttu mies elää parisuhteessa uuden naisen kanssa, vaimo makaa sairaalassa, on ollut jo vuosikausia siellä. Mutta vaimo ei kyllä kommunikoi enää mitenkään, aivoverenvuodon jäjiltä on siellä aika vihanneksena. Eli hiukan eri tilanne, mutta ympäristö on sen hyväksynyt, myös molempien lapset ja suvut.

Vierailija
5/13 |
24.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta ei se muuta mielipiteestäni mitään.



nro 5

Vierailija
6/13 |
24.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

prrrrrrrrrrråvå

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
24.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tee ihmeessä testamentti lapsillesi ja toimita se jollekin luotettavalle ihmiselle avattavaksi kuolemasi jälkeen. EI miehellesi siis.



Voisit varmaan myös eron sijasta keskittyä jättämään lapsille muistoja itsestäsi. Entä oletko miettinyt tilannetta, että äidin tilalle muuttaa kuolemasi jälkeen MIES? Kannattaisiko miettiä uusiksi huoltajuusjärjestelyjä?

Vierailija
8/13 |
24.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuhlaa ja mäskää niin paljon kuin ehdit. Luultavasti pienellä etsimisellä löydät maksullisen miehen jota voit miehesi kiusaksi naida teidän yhteisessä kodissanne. Kuka välittää jos kuolet enivei:D:D:D:D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
24.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajattelet uskomattoman epäitsekkäästi En itse tiedä, kuinka tuohon pystyisin.

Kuitenkin varmaan todella hienosti ajateltu, lasten kannalta siis, että saavat pitää ns. ehjän perheen niin kauan kuin se on mahdollista.

Ero ja mahdollinen äidin kuolema sen jälkeen voi tosiaan olla vähän turhan kova stressi pienille lapsille.

Miehesi on minun mielestäni hirveän itsekäs. Tietysti sairautesi on hänellekin varmasti hyvin raskas taakka kantaa, ehkä siksi on hakenut lohtua vieraasta naisesta. Tämä ei tietenkään oikeuta miehen tekoa, mutta ehkä tekee sen jollain tasolla ymmärrettäväksi?

Miehesi paikka olisi kyllä oikeasti tiukasti sinun vierelläsi, sinua tukien. Valitettavsti mies ei näköjään siihen kuitenkaan vaan pysty, joten olisi hieno ratkaisu, jos voisit tehdä noin kuten ajattelit, ettet eroaisi. Teet ikäänkuin lapsillesi viimeistä suurta "palvelusta"?

Voimia sinulle todella paljon! Toivottavasti sinulla on tukijoukkoja ystävissäsi tai muissa läheisissäsi.

väkisinin joutunut miettimään, että mikä on elämässä tärkeintä, niin alkujärkytyksen jälkeen tuo miehen pettäminenkään ei tunnu niin pahalta. Lisäksi meillä on pitkä yhteinen taival (kohta 26v) takana ja miehen kanssa kun olemme tuosta pettämisestä ja siihen liittyvästä keskustelleet, niin mies on sanonut, että rakastaa minua silti. Tosin rakastaa tai on ainakin ihastunut tuohon mieheenkin, mutta mies itse sanoi, että on tukenani loppuun asti, jos annan hänen olla.

Pahimmassa tapauksessa minulla on elinaikaa arviolta joitain kuukausia, parhaassa tapauksessa vuosi tai mahdollisesti useita vuosia, jos selätän sairauteni, mutta tämä vaatisi jo melkeinpä ihmettä.

Lapsille olen jo tehnyt monia juttuja, joita saavat katsella/lukea jos/kun minua ei enää ole. Tämä projekti jatkuu lähes päivittäin, riippuu omasta olostani paljon.

En näe mitään syytä tehdä muutoksia huoltajuusjärjestelyihin, joku tästä mainitsi. Isä on lasten huoltaja kuoltuani riippumatta siitä mikä on hänen seksuaalinen suuntautumisensa.

Tuo olisi ehkä yksi mahdollisuus, että tuo mies, johon mies ihastunut voisi vähitellen tutustua lapsiin jne.

ap

Vierailija
10/13 |
24.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuhlaa ja mäskää niin paljon kuin ehdit. Luultavasti pienellä etsimisellä löydät maksullisen miehen jota voit miehesi kiusaksi naida teidän yhteisessä kodissanne. Kuka välittää jos kuolet enivei:D:D:D:D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
24.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, olet HIENO ihminen!

Voimia ja pitkää elämää sinulle toivon!



Ilman muuta olen sitä mieltä, että jäät miehesi kanssa suhteeseen ja elätte juuri siten, kuin sinusta ja miehestäsi parasta on! Sama/eri makuuhuoneet, teidän mukaan - teidän elämä!



Jaksamista!!!

Vierailija
12/13 |
24.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eiköhän ap:lla ole muutakin tekemistä/ajateltavaa kun kosto.

Minun äitini kuoli ollessani 5v. En hänestä kauheasti muista, mutta minusta oli ihana kun äitini oli kirjoittanut 18v ikääni asti jokaiselle syntymäpäivälle kirjeen ja siinä kirjoitti, mitä olisi minulle halunnut sillon sanoa. Olen näitä lukenut jälkeenkin päin ja ne ovat yksi parhaimmista muistoista, joita äitini jätti. Sen lisäksi kuvat ja videot oli/on myös ihania.

Minä en luultavasti eroaisi vastaavassa tilanteessa tai ainakin toivoisin kykeneväni olemaan niin järkevä.

Voimia! Toivottavasti elät vielä pitkään!

Tuhlaa ja mäskää niin paljon kuin ehdit. Luultavasti pienellä etsimisellä löydät maksullisen miehen jota voit miehesi kiusaksi naida teidän yhteisessä kodissanne. Kuka välittää jos kuolet enivei:D:D:D:D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
25.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

On lapsille ehkä liikaa joutua ensin kokemaan ero ja sen jälkeen vielä mahdollisesti menettää äitinsä. Ja varmasti jo käytännön syistäkin tarvitset miestäsi ja lapset tarvitsevat isää.



Yleensä en kulissiliittoja kannata, mutta tässä se olisi ymmärrettävää. Jos taas käykin niin, ettet kuolekaan, niin erota voi myöhemminkin. Ei kannata hätiköidä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi seitsemän viisi