9 vuoden ikäero
Olen ihastunut itseäni 9 v nuorempaan mieheen. Menevään, komeaan, akateemiseen, ihan huipputyyppiin. Mies sanoo rakastavansa minua ja haluavansa olla kanssani. Itsekin olen lääpälläni, mutta ikäeromme huolettaa minua vakavasti. Olen itse jo 36v ja minulla on kouluikäinen lapsi. Asiani ovat kaikin puolin kunnossa, enkä todellakaan halua mitään parin vuoden suhdetta, joka pistää taas pakan sekaisin. Toisaalta en kyllä haluaisi olla loppuelämääni ilman miestäkään.. Viisaat neuvot olisivat siis tarpeen, mitä tehdä tässä tilanteessa.
Kommentit (6)
lähinnä siis huolettaa, että lapsi ei joudu kokemaan mitään vaihtuvien poikaystävien kavalkadia. Ja miten villiä poikamieselämää viettänyt sinkkumies sopeutuisi lapsiperheen arkeen..
ja molemmissa niissä mies oli 21 v suhteen alkaessa ja naisella kaksi lasta.
Toinen suhteista täyttää jo 32 v ja toinenkin taitaa mennä jo 11 vuodessa.
Tuo ikäero ei niin isolta kuitenkaan kuulosta ja mies kuitenkin jo ehtinyt maailmaakin nähdä.
mutta lapsi on kyllä yhteinen. Hyvin on mennyt. Sinuna en ikää miettisi liikaa, vaan persoonaa. :)
kun tapasin yhdeksän vuotta nuoremman miehen. Ikäero kyllä epäilytti alussa, mutta mies halusi olla kanssani. Nyt olemme olleet jo vuosia naimisissa ja meillä on kaksi yhteistä lasta. Meillä on homma toiminut ikäerosta huolimatta oikein hyvin :)
on myös ikäeroa "väärinpäin" 7 vuotta. Olin 27 ja mies vasta 20 kun mentiin yhteen. Lisäksi hän oli ns. hyvästä perheestä kultalusikka suussa syntynyt ja meikäläinen aivan luuseriporukoista...pienellä paikkakunnalla.
No nyt ollaan oltu 12 vuotta yhdessä ja 1 yhteinen lapsi ja toinen saa tulla jos on vielä tullakseen.
Voit ajatella näin, ettei se suhde ikäisesi miehenkään kanssa välttämättä kestä sitä paria vuotta.
Itse olen kyllä raakannut noin nuoret jo heti kättelyssä pois. Haluan kokeneemman minua vanhemman miehen, joka ei enää hae itseään.