Jos olisit itse 164 cm pitkä, niin seurustelisitko

hyi

sitten kyllä. EIhän parin sentin pituuseroa edes huomaa.

OMG ois kauhee näky!!!!! Siis oikeesti!!!



Pitääx tollast ees kysyy??????????



Ihq oot!

ja tollanen oli tulos ;)))

-ap-

mä oon 166cm, ja mun mies on 163cm. ei mun mielestä aiheuta mitään ongelmaa, paitsi että en voi käyttää korkokenkiä.

mutta jo lähempänä neljääkymmentä kuin kolmeakymmentä :)

Musta se oli vaan niin koominen näky, kun pidän itseäni ihan kääpiönä, ja sit MIES olikin vielä kääpiömpi kuin minä.... Sori vaan kaikille mut mua naurattaa ajatuskin siitä miehestä kipittämässä mun kintereillä... ;)

Eri ihmisiä häiritsee eri jutut, mua eritysen paljon nää pituusjutut.

Ihme että et tuohon ikään mennessä ole päässyt tuosta teinimäisestä pintaliidosta eroon.

Hän ei varmaan olekaan koskaan ollut tietoinen lyhyisyydestään.

joissain asioissa tosi pinnallinen, mutta en läheskään kaikissa asioissa. Mutta ns jotain rajaa pitää olla näissä ulkonäköasioissa, ja minua (joka olen siis jo kääpiö) pienempi mies on mielstäni tosi koominen rinnallani.

Ihmisiä on erilaisia, ja mä satun oleen tässä asiassa tätä mieltä :)

niin hienotunteinen etten sano vieraille tollasia asioita. Sitä paitsi uskon, että hänellä olisi ollut kiusaantunut olo, varmaan se asia häiritsee häntä itseäänkin, joten en viitsinyt enempää traumoja aihettaa hänelle. Mies ei kuitenkaan ollut tehnyt mitään pahaa, miksi olisi tieten tahtoen hänen mielensä pahoittanut. -ap-

Mutta alle 170-senttisen miehen on oltava muilta osin täydellinen. En halua tuntea oloani isoksi ja kömpelöksi, mikä varmasti tapahtuisi lyhyen miehen rinnalla.



Tunnen kyllä lyhyitä miehiä, eikä sitä pituutta ajattele missään tilanteessa, mutta seurustelu on eri asia. Pitkän miehen rinnalla omakin ryhti pysyy kunnossa.



T. 165cm + vähintään viiden sentin korkolisä.

No voi apua. Mitäs jos vaikka otat itsellesi 180 cm pitkän miehen, joka vaikka halvaantuu onnettomuudessa ja on sitten pyörätuolissa? Sittenhän se näyttää ihan hölmöltä sun rinnalla?



Ja juu, vastaukseni on siis, kyllä, voisin seurustella.

että aika vaikeata olisi suhtautua itseni mittaiseen mieheen romanttisessa mielessä. Siis se on mahdollista kyllä, jos tutustuisin ensin ja sitten ihastuisin ihmiseen. Mutta sanotaanko että sokkotreffeillä voisi olla miehellä aika huonot mahikset minun suhteeni. Vetovoima ei ainakaan välittömästi iskisi päälle. Ja itse en ole pitkän miehen kanssa, mieheni on vain noin 174 cm, mutta sen verran pidempi että tuntuu hyvältä.

jos mun 180 cm pitkä loukkaantuisi onnettomuudessa ja olisi pyörätuolissa. -ap-

hissi kunnossa.

Joo en todellakaan seurustelisi itseäni lyhyemmän miehen kanssa.

Sellaiset parit näyttää niin hassuilta!

Mun miehen pitää olla vähintään 170 senttinen ja sen lyhyemmän miehen kanssa en ole ollut. Mieluiten 180 senttinen kuitenkin. Ihanne 182-184 senttinen. Tuo pituus näyttää mun silmään parhaimmalta.

olen kylläkin 163,5 jos tarkkoja ollaan ja mieheni n.186

pitkät miehet ovat aina vieneet ns.jalat alta =)

mut kyllä mekin hölmöltä näytettän välillä kun olen miehen kainalokeppinä. mut onneks niin päin kuitenkin.

Pinnallista tai ei, täytyy myöntää että ajan myötä miehen lyhyys alkoi kyllä haittaamaan todella paljon.



En tuntenut itseäni pätkääkään naiselliseksi itseäni lyhyemmän miehen kanssa. Varsinkin noin lyhyen.. eri asia ehkä, jos mä olisin jotain 185 cm ja mies vaikka 180, olisi silloin mies kuitenkin MIEHEN kokoinen...



Yksi syy eroomme oli siis todella miehen lyhyys. Siihen tosin yhdistettynä vielä se, että mies oli muutenkin sellainen "runopoika", tunki välillä istumaan minun syliini (!) ja tykkäsi käpertyä iltaisin minun kainalooni!! Ei voi mitään, mutta kyllä MÄ haluan olla se, joka istuu sylissä ja on kainalossa. Onneksi nykyisen kanssa se onnistuu :)

Mulle miehessä pituus on yksi pääkriteerejä mitä katson, miehen vaan ON oltava pitkä. Ihan vähintään yli 180cm, mutta mieluiten lähemmäs 190cm. Itse olen 165cm. En vaan voisi ihastua lyhyeen mieheen vaikka olisi miten ihana muuten.

Me ollaan siis varmaan nyt seurusteltu saman miehen kanssa!!! Toikin änki aina syliin, ja kinus rapsuttelua, ja kinus sitä että mun olis pitänyt silitellä ja paijata sitä. Siis yäk miten epämiehistä mun mielestä, ja sit vielä toi järkyttävä lyhyys... Sit päästeli sellasia ihme koiranääniä jotain vinkunaa tai jotain kun se olis halunnut että mä alan paijaan sitä... Siis ei miehen kuulu mun mielestä tehdä tollasia asioita, kyllä se on just niin päin että nainen tulee paijatuksi, silitellyksi ja hellityksi. -ap-