Mihin miehen lapset joutuvat, jos häntä ei enää ole? (uusperheasiaa)
Meillä on mieheni kanssa uusperhe, minulla on edellisestä liitosta kaksoset ja miehellä 3lasta ja lisäksi meillä on kaksi yhteistä lasta, kaksoset. Olemme siis naimisissa ja yhteistä taivalta takana nyt 6v.
Mieheni taistelee tällä hetkellä elämästään ja voi olla, ettei hän selviä voittajana tästä taistelusta. Miehen lasten biologinen äiti on alkoholisti ja tapaa lapsiaan kerran 2-3kk, jos sattuu olemaan selvä.
Jos nyt kävisi niin ikävästi, että mieheni kuolisi, niin saisinko minä pitää miehen lapset vai joutuisivatko he jonnekin muualle? Miehen lapset ovat minulle melkeinpä yhtä rakkaita kun omani, vaikka alkuun meillä olikin omat vaikeutemme.
Kommentit (16)
ja mieen esim. kirjata nuo toiveet ylös.
sinne suunnittelemaan mitä pahimmassa tapauksessa lasten huoltajuuden suhteen tehtäisiin. Jos lasten äidillä on "tolkkua" ottakaa hänetkin mukaan neuvotteluun.
Liikaa lapsia yhdelle ihmiselle hoidettavaksi ja uskon, että siihen kaatuu homma. Muuten varmasti olisi mahdollista saada lapset.
Nyt heti sossuun yhteyttä ja tilannetta selvittämään, että onko sulla mahdollisuus saada heidät sijaislapsiksi.
Paljon myös vaikuttaa lasten ikä ja ovatko vielä kovinkin hoidettavia.
joista 2 oli oman siskon ja setäni 9 omaa muksua, että ei se lasten määrä nyt vielä asiaa saa kaataa. Ehdottomasti selvittäkää se huoltajuusasia.
Jos isällä on lasten yksinhuoltajuus, lasten huollosta päätetään miehesi kuoltua (jota ei toivottavasti tapahdu) oikeudessa. Äiti ei siis tässä tapauksessa saa automaattisesti huoltajuutta.
Mikäli vanhemmat ovat yhteishuoltajia, lapset menevät automaattisesti äidille. Huoltotestamentin tekeminen ei juurikaan auta, jos äiti haluaa tässä tapauksessa lasten huoltaja olla.
Järkevintä olisi hoitaa lasten asiat jo nyt kuntoon, jos se on mahdollista. Eli suostuisiko äiti luopumaan huoltajuudesta kokonaan ja sinä voisit adoptoida lapset ja olla huoltaja yhdessä miehesi kanssa?
Toivottavasti kaikki kääntyy hyväksi ja miehesi voittaa taistelun sairautta vastaan. Jos nän ei kuitnkaan tapahdu, niin sekä hänellä että teillä muilla on varmepi olo surun keskellä siitä, että tulevaisuus on selvää lasten osalta.
Onko näin, että lapset ovat suneet kanssanne koko ajan? Kuusi vuotta on pitkä aika ja voisin uskoa, että sosiaalityöntekijät eivät lapsia lähde perheestä viemään, ellei ihan pakottavia syitä ole. Tokihan lasten mielipidettä kuunnellaan ja heidän etuaa ajatellaan. En ne,e ttä heidän etunsa olisi joutua pois kodistaan ja sisarustensa ja äitihahmona kauan toimineen ihmisen luota.
Mutta nyt olisi se aika selvittää tämä, jotta mitään yllätyksiä ei tule. Voimia teille!
Hyviä neuvoja oletkin jo saanut, adoptointi olis hyvä ja täysin varma vaihtoehto.
Vaikka siihen ette ryhtyisikään, niin miehen toive kannattaa kirjauttaa ylös virallisestikin. Bioäidillä on toki omat oikeutensa, mutta jos alkoholismi on ihan todellista, niin kyllä lasten etua katsotaan. Ja tässä tapauksessa se olisi se, että lapset saa jäädä asumaan omaan kotiinsa. Lapsia teillä kyllä on yhteensä aika paljon- tosin heidänkin iät vaikuttavat asiaan. Eli jos osa on jo teinejä, niin tuskin tuo lapsimäärä vaikuttaa päätöksentekoon. Mutta jos kaikki on alle kouluikäisiä, niin sossut varmasti harkitsevat onko määrä liikaa yhen ihmisen harteille.
Hyviä neuvoja oletkin jo saanut, adoptointi olis hyvä ja täysin varma vaihtoehto.
Tuohon tarvittaisiin bioäidin suostumus. Ei ehkä onnistu.
Hyviä neuvoja oletkin jo saanut, adoptointi olis hyvä ja täysin varma vaihtoehto.
Eli koko homma on aika pitkälti siitä kiinni, että onko biologinen äiti edelleen yhteishuoltaja vai ei. Jollei ole, asiat on helppo hoitaa.
ja hän korosti etukäteen sopimista. Vaikka testamentti lapsista ei ole sitova, niin se huomioidaan.
Tilanne on tosiaan eri riippuen siitä, mikä on lasten äidin asema huoltajana.
Onneksi tämä on provo, sama henkilö kirjoittaa aina tällä samalla kaavalla, lapsia on paljon, usein joku kinkkinen uusperhekuvio ja sitten kuoleva/kuollut mies/sisko/miehensisko jne. jonka jäljiltä lastenhuoltajuusongelma.
Tuo miehen lasten äidin alkoholismi on ihan todellista. Hän ei ole töissä (sai potkut kun alkoholi meni töiden edelle) ja voi ryypätä kuukauden tai kakskin putkeen, sit muistaa, että ainiin, niitä lapsiakin piti tavata ja soittaa (miehen soittoihin harvemmin vastaa, kun mies haluais tietää koska ottaa lapset seuraavaks) että sopisko tää ja tää vkl, yleensä varoaika on pari päivää.
On todella ikävä katsoa vierestä kun miehen lapset aina pettyvät kun eivät pääse äidilleen niin usein kun haluaisivat. Tosin tässä vuosien kuluessa lapset ovat jo lakanneet toivomasta/kyselemästä, että millon menevät äidilleen seuraavaksi. Välillä käy niinkin, että äiti soittaa ja sopii ottavansa lapset parin päivän päästä ja sit tuntia tai kahta ennen kun hänen pitäis lapset hakea niin ilmottaa yleensä viestillä, ettei tulekaan.
Minun kaksoset ja miehen kaks vanhinta lasta ovat teinejä ja miehen nuorin lapsi on 9v ja meidän yhteiset kaksoset on nyt 2v. Kyllä me ollaan koko perhe asuttu saman katon alla 6v.
Kiitos vastauksista, täytyy selvittää tämä mahdollisimman pian pahimman varalta.
ap
Adoptiossa nimittäin äidin oikeudet ja velvollisuudet katkeaisivat kokonaan. Esim. hänellä ei olisi enää oikeutta tavata jne.
Ei tarvita, jos bioäiti ei ole huoltaja.
Tuohon tarvittaisiin bioäidin suostumus. Ei ehkä onnistu.
Hyviä neuvoja oletkin jo saanut, adoptointi olis hyvä ja täysin varma vaihtoehto.
Eli koko homma on aika pitkälti siitä kiinni, että onko biologinen äiti edelleen yhteishuoltaja vai ei. Jollei ole, asiat on helppo hoitaa.
Tuohon tarvittaisiin bioäidin suostumus. Ei ehkä onnistu.
Hyviä neuvoja oletkin jo saanut, adoptointi olis hyvä ja täysin varma vaihtoehto.
Eli koko homma on aika pitkälti siitä kiinni, että onko biologinen äiti edelleen yhteishuoltaja vai ei. Jollei ole, asiat on helppo hoitaa.
Sijaisäidiksi olisi parempi ryhtyä, koska saat hyvät kulukorvaukset ja raha on kyllä teille tärkeää, jos miehesi menehtyy.
T.4
laittaa samaa provoa jatkuvasti ? onko joku kasittelematon trauma taustalla ? surullista.