Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Voiko aspergerlapsi olla tavallisessa opetusryhmässä

Vierailija
22.03.2010 |

Meillä ei ole vielä diagnoosia, epäily vain ja tutkimukset ovat alkamassa.



Olisiko samassa tilanteessa olevia vanhempia paikalla. Miten teillä menee? Itse olen ihan maassa tällähetkellä itsesyytöksien kanssa. Se on kai vain suru joka on surtava pois.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
22.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta yleensä kyllä voi olla. Jos ei siis ole muita erityisvaikeuksia. Asperger-lapselle tavallisessa ryhmässä olo lienee yleensä parasta kuntoutusta, kunhan hän itse ja perhe ja opettaja tietävät tilanteen, niin voivat helpottaa asperger-lapsen sopeutumista

Vierailija
2/7 |
22.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä on aspergerlapsi, ja hänellä on lisäksi vielä muukin ongelma, eli lievä lukivaikeus. Hän on ollut sekä erityisluokalla että tavallisella. Nyt hän on tavallisella. Tavallisella menee huomattavasti paremmin, mutta se vaatii kyllä myös opettajan halua. Alkuvaihe tavisluokalla oli erittäin vaikea, opettaja ei halunnut lasta sinne ja se näkyi ja tuntui ja lapsi sai paniikkikohtauksia, ei päässyt ryhmään mukaan ja käyttäytyi agressiivisesti. Sitten opettaja vaihtui ja tilanne muuttui totaalisesti. Opettaja otti ryhmän yhteenhitsaamisen asiakseen ja nyt meidän assipojalla on kavereita! Hän ei myöskään ole ryhmän hankalin.



Mistä sinä itseäsi syytät? Sinä et ole aspergeria aiheuttanut ja jos - kuten on todennäköistä - olet pahentanut oireita omassa väsymyksessäsi ja kun et ole asannut assille sopivaa kasvatustyyliä niin nyt on sun tilaisuutesi korjata sekin asia. Assin vanhemmuus on yhtä opettelemista ja etsimistä, mutta kyllä sinä ne keinot vielä löydät. Nykyään on onneksi myös jo aika paljon tukea ja neuvoja ja vertaistoimintaa tarjolla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
22.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

syytän itseäni etten osaa kohdata häntä oikealla tavalla ja vaadin häneltä asioita joihin hän ei ehkä pysty. Asioita jotka ovat tavallisia muille (pukeutuminen uloslähtiessä voi kestää tunteja, sosiaaliset tilanteet, mm. kohtelias käytös).



Meilläkin opettajan suhtautuminen on ollut kovin negatiivista.



Kiitos tsemppauksesta!!

Vierailija
4/7 |
22.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ala-asteella oli välillä hankalaa, mutta ylä-asteella tuntuu olevan helpompaa.

Koko ikänsä hän on saanut pikkuhiljaa oppia kodin ulkopuolisia asioita ja hän on huomannut ,että pärjää. Näin hän on saanut itseluottamusta rutkasti lisää.

Mitä sitä oikein suret? Asperger on vain luonteenpiirre, eikä se estä elämästä aivan täyttä ja ihanaa elämää. Miksi syytät itseäsi? Et sinä ole Aspergeria aiheuttanut.

Joitakin vuosia sitten kävimme Kelan kuntoutuksessa eli lähinnä ryhmäkeskusteluita. Poika oppi näissä keskusteluissa muiden as-lasten kanssa, ettei ole ainoa laatuaan, ja se avasi pojan silmät.

Meillä on aivan ihana poika, ja uskon hänen pärjäävän elämässä.

Vierailija
5/7 |
22.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

syytän itseäni etten osaa kohdata häntä oikealla tavalla ja vaadin häneltä asioita joihin hän ei ehkä pysty. Asioita jotka ovat tavallisia muille (pukeutuminen uloslähtiessä voi kestää tunteja, sosiaaliset tilanteet, mm. kohtelias käytös).

Vaikka lapsi ei (vielä) pystykään, sun pitää silti vaatia - mut sun pitää myös kädestä pitäen opastaa ja tukea ja auttaa. Hänkin oppii kyllä.

Tohon pukemiseen ovisin antaa konkreettisen vinkin, sillä se on ollut meilläkin (ja kai kaikilla assiperheillä) ongelma: Tee A4-kokoinen lista siitä, mitä pitää pukea ja tehdä ja missä järjestyksessä. Mieluiten ko- vaatekappaleitten kuvilla varustettuna. Sitten laitat munakellon tikittämään niin että lapsi näkee ja kuulee sen. Aikaa sen verran, että homma on siinä mukavasti suoritettavissa. Tarpeen vaatiessa eri vaiheille oma aika (ainakin aluksi kannattaa jakaa homma vaiheisiin, joille antaa esim 2 minuuttia tms jokaiselle. Lyhyemmät vaiheet on helpompi jaksaa läpi keskittyneenä.) Ja paljon kehumista joka kerta kun homma on valmis ennen munakellon pirinää.

Kohtelias käytös on oma ongelmansa, mutta siitäkin voi puhua ja selittää ihan juurta jaksaen ja sitten on vaan pidettävä kädestä ja rohkaistava lasta joka pelkää.

Stemppiä vielä !

Vierailija
6/7 |
22.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

täytyykin kokeilla tuota munakello- asiaa.



Välillä on mennyt koulussakin ihan hyvin. Lapsi lähtee aina sinne mielellään ja nauttii oppimisesta. Mutta palaute opettajilta ei ole mukavaa kuultavaa. Uutena ongelmana on tuhriminen. Se on oikeastaan se asia josta päättelen että nyt tehdään väärin. Lapsella ei ole hyvä olla. Vaaditaan liikaa tai koulussa on paha olla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
22.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vain yksi oli erityisluokalla. Yksi oli kyllä saksankielisellä painotusluokalla ja toinen luonnontiedepainotuksessa, ja kaksi (joista siis toinen meidän poika) vain ihan tavistavisluokilla.