Perhepeti (mukavaa lukemista)

toisin kävi kuopuksen kanssa. Hänellä oli mahavaivoja ja oli helpompi hyssytellä, kun hän oli vieressä. Omaan sänkyyn kyllä aika ajoin koitettiin, mutta aina hän on päätynyt viereen, kun emme ole jaksaneet yöllä pomppia useamman kerran lohduttelemassa ja esikoisen uni on myös häiriintynyt, jakavat siis huoneen. Nyt hän on 1.5v ja yhä vieressä. Ennen ajattelin, etten edes osaa nukkua lapsi vieressä, mutta nykyään on asia toisinpäin :)

Jos jotain negatiivista, niin mies kylläkin nukkuu sohvalla, kun lapsi kuulema potkii häntä. Vkonloppuisin mies siirtyi omaan sänkyyn, kun ei tarvitse aamulla nousta töihin, mutta nyt on jo niin kasvanut kiinni sohvaan, että nukkuu siinä mielummin vkonloputkin....

Olen lukenut sen monta kertaa. Jukka Mäkelä on huippu!

2 erittäin levotonta nukkujaa ja pieni vauva ei ole hyvä yhdistelmä. Ja lapsi samanlainen, joskus kun vauva oli isompi (n. 9 kk) niin nukuttiin reissussa pakosta samassa sängyssä. Tai siis lapsi nukkui, ja piti kieppumisellaan ja potkimisellaan vanhempia hereillä.



Perhepeti on jees, mutta ei sovi kaikille. Ja kannattaa muistaa, että jos puhutaan jostain alkuasukkaista ja kehitysmaista, niin useimmat asuvat oloissa joissa ei ole muita vaihtoehtoja.

Lapsen tarpeisiin ja hätään voi vastata, vaikkei lapsi nukkuisi perhepedissä.



Juuri tätä se eilinen Hesarin artikkeli ajoi takaa.

Koska ton mukaan jo samassa huoneessa nukkuminen riittää.

Tosin mä en edes tiennyt että nukutaan perhepedissä kunnes joku tän mulle kertoi. :) Mun mielestä se oli jotenkin kaikkein paras ja käytännöllisin tapa. Mä olen myös kerran (lapsi oli 3 kk) yöllä herännyt siihen, että lapsi ei hengitä. En siis tiedä oliko todella näin vai enkö vain kuullut hengitystä näin, mut mä heräsin sellaiseen tunteeseen että jokin on nyt todella huonosti, ja lapsi oli unissaan kääntynyt mut jostain syystä piti kasvojaan patjaa vasten eikä ollut kääntänyt niitä sivulle. Jotenkin siitä jäi sellainen trauma, että mä olin vielä pitkään siitä eteenpäin vaan hyvilläni että kuulin lapsen tuhinan heti siinä vieressä.



Mulle on ihan sama miten kukin lapsensa nukuttaa, jos kaikilla on hyvä olla. Eipä noista leikkipuiston muksuista näe kuka nukkuu omassa sängyssä ja kuka vanhempien vieressä. Mä vaan toivoisin että nukkumsiesta ei tehtäis kasvatuskysymystä koska se ei sitä ole - ja sen vuoksi vanhempien ei pidä syyllistyä siitä missä lapsensa nukuttaa, jos se kerran toimii!

Ne voivat puolestani nukkua perhepedissä kelle se sopii, meidän perheelle ei sovi.

Esikoisen synnyttyä, siirrettiin pinnasänky jo heti ristiäisten jälkeen lapsen omaan huoneeseen, kun minä nukuin kertakaikkisen huonosti, kun heräsi lapsen jokaiseen älähdykseen. Ja yhtäjaksoista uniaikaa olisi ätällä idillä ollu silloin jo 7-6 tuntia, koska esikoisemme on alusta saakka nukkunut hyvin yönsä.

Kuopus siirtyi lastenhuoneeseen 4kk iässä, ihan siksi, että en jaksanut joka tunti alkaa häntä imettämään. Tämä pieni mies kun tuntui haluavan tissiä aina kun äiti on lähellä. Lastenhuoneeseen siirtymisen jälkeen univälit pojalla pitenivät huomattavasti, ja äitikin oli levänneempi aamuisin.

Ja meillä mies nukkuu todella huonosti, jos lapset ovat välissä. Ja etenkin kuopus potkii ja möyrii vieressä nukkuessa. Toki meillä saa yöllä kömpiä väliin, ja lasten sairastaessa usein lapsi otetaan suosiolla väliin (jotta herätään jos esim. kuume nousee tms.).



Ja minun tuttavapiirissä ne vanhemmat tuntuvat olevan virkeämpiä, joilla vauvat ja lapset nukkuvat omissa sängyissää ja huoneissaan, eikä näillä lapsilla tunnut olevan isompia unihäiriöitä. Mutta tiedän useammankin perhepetiläisen äidin, jotka puolikuolleina liikkuvat päivisin, kun lapset valvottavat.



Tässä taitaa päteä se, että mikä toiselle sopii toinen, ei välttämättä sovi toiselle.

Ja minun tuttavapiirissä ne vanhemmat tuntuvat olevan virkeämpiä, joilla vauvat ja lapset nukkuvat omissa sängyissää ja huoneissaan, eikä näillä lapsilla tunnut olevan isompia unihäiriöitä. Mutta tiedän useammankin perhepetiläisen äidin, jotka puolikuolleina liikkuvat päivisin, kun lapset valvottavat.

Tässä taitaa päteä se, että mikä toiselle sopii toinen, ei välttämättä sovi toiselle.

kun äiti joutuu nousemaan ylös ja menemään toiseen huoneeseen imettämään, niin unta jää vähemmän kuin niillä, jotka tuikkaavat tissin suuhun vieressä nukkuvalle vauvalle.

Tosin omiin huoneisiin on siirretty vaan sellaiset jotka nukkuvat hyvin (ts. äiti ei kuitenkaan joudu heräilemään öisin) tai jotka ovat heräilleet herkästi esim. vanhempien takia (meillä heräsi AINA kun tultiin nukkumaan vaikka oli valot pois ja hipsittiin hiljaa, tai esim. kun kävin yöllä vessassa. Omassa huoneessa nukkuessa ei heräile näiden takia).

Ne lapset jotka heräilevät usein taas nukkuvat vanhempien kanssa samassa huoneessa.

Syy ja seuraus ei tässä asiassa aina ole yksioikoinen.

kun äiti joutuu nousemaan ylös ja menemään toiseen huoneeseen imettämään, niin unta jää vähemmän kuin niillä, jotka tuikkaavat tissin suuhun vieressä nukkuvalle vauvalle.

Ja minun tuttavapiirissä ne vanhemmat tuntuvat olevan virkeämpiä, joilla vauvat ja lapset nukkuvat omissa sängyissää ja huoneissaan, eikä näillä lapsilla tunnut olevan isompia unihäiriöitä. Mutta tiedän useammankin perhepetiläisen äidin, jotka puolikuolleina liikkuvat päivisin, kun lapset valvottavat. Tässä taitaa päteä se, että mikä toiselle sopii toinen, ei välttämättä sovi toiselle.

kun äiti joutuu nousemaan ylös ja menemään toiseen huoneeseen imettämään, niin unta jää vähemmän kuin niillä, jotka tuikkaavat tissin suuhun vieressä nukkuvalle vauvalle.

Itse nukuin 2 ekaa kuukautta 3-4 tunnin unet per vuorokausi, kun yritimme saada lasta nukkumaan jossain muualla kuin välissä. Kun otimme samaan petiin, sain nukuttua sen 6-8 tuntia yössä :)

Se on liian ahdasta ja pienelle lapselle jopa vaarallista. Meillä on jo nyt iso 180 cm leveä sänky, mutta kaksi aikuista ja kolme koiraa vievät melko paljon tilaa. Vauva on nukkunut alusta asti omassa sängyssään tyytyväisenä.

Ja jo ensimmäisenä yönä siirryimme perhepetiin, sillä en pomppasin vauva joka inahduksesta katsomaan että kaikki on hyvin. Samoin jokaisesta pidemmästä hiljaisesta hetkestä. Eli saan itse nukuttua paljon paremmin kun vauva nukkuu vieressäni, imetyskin on niin paljon helpompaa. Enkä enää pelkää että vauva jää alle, olen jopa pari kertaa nukahtanut imettäessä ja vauva on useamman tunnin nukkunut kainalossa vaikka normaalisti nukkuu siis päidemme välissä.