Olipa väittely naapurin äidin kanssa

ja mielestäni teidän väittelynne oli typerä.



Eli vastaus on : typerä

mitä lapsistamme tulee. Hänellä on oma mieli, tahto,omatunto. Ne määrittää aika pitkälle tien kulun.

suuntaan tai toiseen.

lapsi syntyy geeneineen, mutta kyllä ympäristö muokkaa lasta tiettyyn suuntaan.

Lpsella on perimässä taipumuksia ja luonteenpiirteitä, jotka suunttavat mielenkiintoa ja ohjaavat sitä, mitä lapsi haluaa opetella ja mikä ei kiinosta pätkääkään.



Toisaalta kasvatus voi ohjata osaltaan. En usko, että kasvattamalla voi muuttaa luonnetta suuresti, mutta kyllä sillä voi auttaa esimerkiksi temperamenttista lasta suuntaamaan sen tarmonsa hyvään eikä huonoon, millä on iso vaikutus elämän suuntaan.



Kohtaloon en usko. Meistä tulee sitä, mihin on mahdollisuuksia ja mitä elämä sattuu meille tarjoamaan.

Pitää vain kannustaa oikeaan suuntaan mieltymysten ja taipumusten suhteen.

varmasti paljon se uskooko kohtaloon. Minä uskon.

Eli en puolla kumpaakaan.



Ei asiat tapahdu elämässä vain omalla painollaan, enkä usko mihinkään pysyvään kohtaloon, koska elämä on valintojen summa, joka määrää lopputuloksen. Ihminen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa tiettyyn pisteeseen elämänsä kulkuun ja siihen mitä ihmisestä tulee. Se mitä tai minkälainen lapsesta tulee on monien tekijöiden summa - luontainen temperamentti, kasvatus, ympäristö, myös lapsen omat valinnat isompana... Toisiin kasvatus ja ympäristö vaikuttavat enemmän kuin toisiin, mielestäni johtuen juuri tuosta luontaisesta temperamentista. Toiset ovat luontaisesti kiltimpiä kuin toiset ja näitä kilttejä voi ehkä muokata helpommin äitienkin tahdosta tiettyyn suuntaan. Onko se sitten pysyvää vai vastustaako lapsi tätä muokkausta aikuisena ja muuttaa itseään silloin enemmän luontaisemmaksi, riippunee persoonasta.



Olisihan sen mukava heittäytyä siihen uskoon, että kaikki on ennalta määrättyä eikä itse tarvitse ottaa mitään vastuuta elämästään ja valinnoistaan, mutta ei se niin vain ole. ihmisellä on kuitenkin aina kaksi viahtoehtoa, vaikka se toinen ei mukavalta tuntuisikaan.

tuossapa nyt absoluuttinen totuus meille kaikille :D

He ovat itsensä kaipaaman elämän tyttäriä ja poikia

He tulevat sinun kauttasi, mutta eivät sinusta

Ja vaikka he ovat sinun luonasi, he eivät kuulu sinulle

Voit antaa heille rakkautesi, mutta et ajatuksiasi

sillä heillä on heidän omat ajatuksensa

Voit pitää luonasi heidän ruumiinsa, mutta et heidän sielujaan,

sillä heidän sielunsa asuvat huomisessa,

jonne sinulla ei ole pääsyä



Voit pyrkiä olemaan heidän kaltaisensa

Mutta älä yritä tehdä heistä itsesi kaltaista

sillä elämä ei kulje taaksepäin eikä takerru eiliseen.



Sinä olet jousi,josta sinun lapsesi lähtevät kuin elävät nuolet.

Kun taivut jousimiehen käden voimasta, taivu riemulla



Khalil Gibran