Mikä häissänne oli erikoista ja onnistunutta?

..ollut häissään mitään hiukan tavallisuudesta poikkeavaa tai muuten onnistunutta?

häissäni ei leikitty, ryöstetty morsianta/sulhasta/anoppia, vaan oltiin yhdessä sukulaisten ja ystävien kanssa ja jokaiselle vieraalle oli aikaa.

Oli paljon lapsivieraita, juhlapaikkana kesämotelli.

Ei yhtenäinen tila aluksi minusta huono, käytännössä osoittautui hyväksi. Lapset saivat juoksennella ja leikkiä toisessa tilassa juhlapuheiden ajan ja myös tanssin aikana.

Ne tahtoo mennä samalla kaavalla kaikki: Kirkkovihkiminen morsian valkoisissaan, hääautolla päristely juhlapaikalle, yleistä hälinää, kuvausta, maljoja, ruoka, kakku, tanssia, kimmpujen heittoa, tekohauskoja leikkejä ja muuta mukahauskaa ja sit kotia. ;)



Jos haluatte erilaista, niin rikkokaa kaavoja. Teemahäät, yllätyshäät, naamiaiset! Perinteisistä kirkkohäistä ei kuitenkaan saa kovin mieleenpainuvia millään, mutta kysymys kuuluukin onko se edes tarpeen?! Eikö ihan tavalliset mukavat häät ole tavoittelemisen arvoista? Jos haluaa perinteiset häät siis...

Tuttavamme menivät muutamia vuosia sitten naimisiin ja ovat siis virolaisia. Heillä oli erikoisia ja oikeastaan hauskoja/mahtavia juttuja.. Kirkkohäiden jälkeen suunnattiin heille kotiin missä oli ruokailut yms. siinä matkalla pysähdyttiin moneen otteeseen. He siis lähettivät nipun ilmapalloja taivaalle jossa roikkui heidän nimensä, kaikki vieraat joi sitten sen kunniaksi isosta kannusta viiniä kierrättämällä ja sulhanen purki kudotun sukan ja morsian hakkasi yhden halon kahtia. Tällaista pientä.

Esim. tuon ilmapallo systeemin voisi hyvinkin tehdä kirkon ulkopuolella..

Menimme naimisiin ulkomailla kahden kesken.

mutta meidät siis vihittiin Vanajanlinnalla ja hääjuhla oli myös siellä.



Ei morsiammen ryöstöä tms, sen sijaa oli avioveikkaus eli kysymyksiä meistä joihin sitten pöytäkunnittain vastattiin 1 x 2 vaihtoehdoin. "Häävalssi" oli oma meille tärkeä kappale, ei valssi. Yksi ystävämme lauloi häissä muutaman kappaleen. Loppu sitten meni siinä seurustellessa.



Emme myöskään suudelleet vihkitilaisuudessa (taidettiin unohtaa sopia asiasta keskenämme..)



Minulla ei kokovalkoinen puku eikä isäni pitänyt puhetta, ei ole valokeiloissa viihtyvää tyyppiä eikä se meitä haitannut.

Menimme naimisiin ulkomailla kahden kesken.

Boooring... Mutta kaikki tavallaan!

Meillä oli häät ulkona, en tiedä onko se nyt niin erikoista, mutta tunnelma oli kyllä tosi hyvä ja siinä mielessä kyllä oli erilaista, että pöydän ääressä ei istuttu muuta kuin ruokailun ajan. Myös tanssilava ja bändi oli ulkona. Paikka oli maalaistalon pihamaa, ja ohjelma (lyhyet puheet ja musiikkia plus tietty illan bileet!) keskittyi sitten siihen lavan ympärille missä oli penkkejä, puutarhakalustoja yms.. Ai niin ja ne ruokapöydät oli telttakatoksessa, eli ei haitannut vaikka pieni kuurosadekin yllätti. Muuten oli onneksi aurinkoinen elokuun päivä!

Musta tylsimpiä on ne häät, jossa pitää koko ilta häävalssiin asti istua hiljaa pöydän ääressä joskus vieläpä ventovieraiden ihmisten kanssa ja katsella välillä jotain pakollisia "virallisia" ohjelmanumeroita. Yleensä ei silloin ole tajuttu edes laittaa mitään taustamusiikkia saatikka viiniä tms. tunnelmaa keventämään.

mutta mielestäni erityisen onnistunutta oli se, ettei kukaan stressannut, kellään ei ollut kiire, jopa hääpari nukkui edellisen yön rauhassa, joten ei väsyttänyt eikä muutenkaan ollut ns. suorituspaineita.

naimisiin. Hääjuhlien sijaan panostimme häämatkaan, ja pidän sitä onnistuneena ratkaisuna. Onnistunein kohta oli tietysti puolison valinta:-)

porukalle enemmän. Olisimme helposti saaneet kasaan parisataapäisen vierasjukon, mutta kutsuimmekin vain oikeasti rakkaimmat sukulaiset ja ystäviä, vieraita oli 52. Tälle porukalle tarjosimme sitten kaikkea extraa, mm. liikkumisen suhteen, jota tehtiin mm. laivalla ja hevoskärryillä. OLi hauskat juhlat ja erilaiset, pienestä vierasjokukosta oli se ilo, että ehdimme oikeasti jutella kaikkien kanssa ja kukaan ei joutunut jonottelemaan kauaa mihinkään.

Hääpaikka (jossa myös vihkiminen samassa,ei vihitty kirkossa) vanha kelomökki jota vuokrataan juhlatilaksi (ei mikään pikkuriikkinen,vaan noin 50 vieraalle suunniteltu).



Kutsuimme vain meille todella läheisimmät ihmiset,välittämättä siitä onko ne sukua vai ystäviä (jolloin siis meille nämä olivat lähimmät sukulaiset+kasa lähimpiä ystäviä). 48 vierasta oli meillä. + lapset (8 kpl).



Meillä oli koristeena vain ulkoa talvella saatavia + pikkuisen ostettuja kukkia. Päävärinä kokonaan valkoinen,rimpsaus punaista mukana.



Paikassa oli takka ja pöydillä runsaasti kynttilöitä. Lapsille oli varattuna pieni leikkitila leluineen.



Ulkona oli jätkänkynttilöitä ja kuvat otettiin illalla ulkona.

meni maistraatissa naimisiin ja juhlat kotona! erikoista oli se ettei suurin osa vieraista tiennyt häistä vaan luulin tulleensa tupareihin!

Itse jos nyt järjestäisin hääni pitäisin vain pienelle porukalle ei-jäykät pippalotyyliset häät.

Mulla äidin puolelta 40 sukulaista, joiden kanssa ollaan oikeasti läheisiä ja nähdään useamman kerran vuodessa. Haluan aidosti heidät tärkeää päivääni juhlistamaan.



Isän puolelta läheisiä ihmisiä 5. Mutta jos kutsun kaikki äidin sisarukset perheineen, niin tulee kyllä isälle suru puseroon, jos en hänen neljästä sisaruksestaan kutsu kuin yhden. Mulla siis esim. läheisiä serkkuja 11, usealla jo puoliso ja parilla lapsiakin. Ja pakko kai kummit on kutsua, vaikka heihin ei juuri yhteyttä ole.



Sitten mulla on 12 hyvin tärkeää ystävää. Ja heillä puolisot. Jos jättäisin heidät kutsumatta, niin ei olisi mulle tärkeitä ihmisiä läsnä.



Miehellä pieni suku ja vähän ystäviä. Mutta 20 ihmistä tulisi sieltäkin.



Miten karsitte vieraat n. 50 henkeen, jos oikeasti on paljon sukulaisten kanssa tekemisissä ja hyviä ystäviäkin on aika liuta?



Eli meillä tulisi 100 hengen häät. Ja siinä on sitten ne vieraammat sukulaiset esim. äidin serkut karsittu pois. Ja tiedän, että nekin haluisi oikeasti tulla. Ovat muistuttaneet, että kutsukaa sit heidätkin, kun häitä pidätte.



Vähän ollaan ajateltu saaristolaishäitä: esim- pelimannit, veden äärellä, jne.



Itse tykkäisin, jos olisi häät 1800-luvun tyyliin. Mies ei oikein innostunut. Tai perinteiset karjalaiset häät ja kansallispuvut.



Ilotulitus haluttaisiin.



Mutta ajattelinkin, että erikoista voisi olla jotkin pienet jutut: hääkakku olisikin jätskikakku, kun molemmat jäätelöstä pidetään. Ohjelmana hääleikkien sijaan kummankin harrastuksiin liittyviä esityksiä. Jousikvartetto ja pianisti humppapumpun sijaan. Jne. Saako kirkkoon tuoda koiran kävelemään morsiustytön kanssa?

esim.naimisiin.com. ja keskustelut. paljon ideoita ja juttuja. ja kuvia.

vaikka pässi

ulkohäät kuulostaa kivalta, emme niitä kuitenkaan helmikuussa järjestäneet :)



Meillä kutsuttuja oli n. 120, joista sitten loppujen lopuksi paikalle pääsi n. 90, paljon väkeä siis, mutta halusimme kutsua ne ihmiset, jotka ovat meille tärkeitä ja ennen kaikkea keiden kanssa olemme tekemisissä.

Meistä häiden pitäminen olisi ollut tylsää, missä tahansa muodossa. Hääbudjetin sijaan panostimme siis matkaan. Selvisimme myös vähemmällä stressillä järjestelyiden suhteen. Koin meidän tavan intiimiksi ja meidän näköiseksi.

Menimme naimisiin ulkomailla kahden kesken.

Boooring... Mutta kaikki tavallaan!

Ehkä tylsää jonkun mielestä mennä ulkomailla kahden kesken naimisiin, mutta meistä ei ollut.

Meistä häiden pitäminen olisi ollut tylsää, missä tahansa muodossa. Hääbudjetin sijaan panostimme siis matkaan. Selvisimme myös vähemmällä stressillä järjestelyiden suhteen. Koin meidän tavan intiimiksi ja meidän näköiseksi.

Menimme naimisiin ulkomailla kahden kesken.

Boooring... Mutta kaikki tavallaan!

Ja ystäville suunnatuissa hääbileissä esiintyi K.Peitsamo.



Se oli häälahja miehelleni...



Oli erikoista ja kyllä me bilettettiin!