Saiko vauva trauman...? (yksin itkettämisestä)

Lisäksi sai kuitenkin lopulta helpotuksen eikä joutunut itkemään kunnes ei enää jaksanut.

Vaikutatte fiksuilta vanhemmilta ja tuo oli yksi kerta. Eri asia, jos välinpitämättömyyttä jätetään lapsi itkemään toistuvasti.

Lapsi sai sylittelyä, ruokaa ja turvaa kuitenkin pian, joten en usko että traumoja sai :)

Kerta vielä menee, mutta useista kerroista kärsii lapsen perusturvallisuus.

olisivat useampilapsisten perheiden kuopukset varmaan kaikki ihan valmista kauraa pehmustettuun huoneeseen...

Eilen oli tapaus, jossa minun oli pakko jättää 5 viikon ikäinen vauva yksin huutamaan pinnasänkyyn noin vartiksi. Vauva itki nälkää jo siinä vaiheessa, kun minun oli pakko kiidättää hänet pinnikseen, ja vartin aikana lietsoi itsensä ihan paniikkiin ja itki niin paljon että kyyneleitäkin tuli (vaikkei kai edes vielä pitäisi tulla). Kyseessä oli hätätapaus, kun perheen lemmikkieläin sai sairaskohtauksen, johon oli pakko reagoida. Lemmikkieläin onneksi tokeni, kun saatiin tilanne hoidettua (mies makasi eläimen päällä ja minä lääkitsin väkisin). Oli karmeaa, kun hysteerinen vauva kirkui toisessa huoneessa samaan aikaan :( Hain vauvan syliin ja imemään heti kun tilanne eläimen kanssa laukesi, mutta vauva oli pitkään jotenkin hermona ja vielä syödessäänkin välillä lopetti ja alkoi itkeä rinnalla (ei nälkäitkua, vaan ihan sellaista alahuuli mutrulla pahaoloitkua). Kysynkin siis ihan tosissani, että voiko vauvan perusturvallisuus järkkyä jo tuollaisesta yhdestä poikkeustapauksesta? Nyt vauva on ihan tyytyväinen ja syliteltiin paljon loppuilta (ja mies hoivasi lemmikkieläintä :)

että ELÄIN menee perheen lapsen edelle. Toinen aikuisista olisi varmasti pärjännyt sen elikon kanssa... Vastaan ihan tosissani että varmasti perusturvallisuus järkkyi.

Jos eläimellä hätätapaus ja vauvalla ei varsinaista hätää niin eiköhän se ole hyvä lääkitä se eläin. Tuskin tuli vauvalle traumoja.

et se ELÄIN OLI TÄRKEÄMPI KUIN PIENI LAPSENNE? REAGOI ENSIKERRALLA ENSIN LAPSEEN JA SITTEN SIIHEN ELUKKAAN JOOKO?

"et se ELÄIN OLI TÄRKEÄMPI KUIN PIENI LAPSENNE? REAGOI ENSIKERRALLA ENSIN LAPSEEN JA SITTEN SIIHEN ELUKKAAN JOOKO?"







ja sitten eläin olisi kuollut? Harmi sekin.



Se on sitten eri asia kannattaako kohtauksia saavaa eläintä pitää edes hengissä kärsimässä.

että ELÄIN menee perheen lapsen edelle.

jos vauvalla olisi ollut hengenvaara. Ei yksittäinen kokemus järkytä yhtään mitään (jos ei nyt puhuta jostain todfella traumaattisesta). parastahan tietysti olisi, jos noin pieni vauva saisi nälkänsä tyydytettyä heti, mutta eipä se aina ole mitenkään mahdollista

olleet vauvoja, kapaloituna ja syötetty 4 h välein (neuvolan ohjeistus) niin paljonkohan on tullut traumoja kun vauvat itkeneet yksin ja työt on pitänyt tehdä?

ei varmaankaan aiheutunut vauvalle traumaa. ja voi jeesus mitä porukkaa täällä palstalla on, huhhuh!!! älä ap välitä noista asiattomista vastauksista.



siis vauvalla ei ollut hengenvaaraa, eläimellä oli. tarviiko vääntää rautalangasta kaiken maailman idiooteille..?

Ei todellakaan lapsi saanut tuosta mitään traumoja! Mun molemmat lapset ovat olleet sairaalassa osastolla ja joutuneet itkemään pitkäänkin ennen kuin on reagoitu... Eikä kummankaan lapsen perusturvallisuus ole järkkynyt! Terveitä nuoria naisia ovat.



Ja tottakai eläin piti hoitaa, älä välitä näistä hulluista, jotka toisin väitävät!

elävä, tunteva olento, eikä siinä olisi mitenkään voinut rauhassa istua ja imettää, kun elukka mouruaa ja tempoo tuskissaan. Eläinsuojelurikoshan se olisi. Tilanne oli se, että eläimen tilanteeseen oli reagoitava heti, vauvalla ei ollut välitöntä hätää - jos olisi ollut, ei ole kahta kysymystäkääm, kumpi olisi "tärkeysjärjestyksessä" ensimmäinen. Yksin ei eläintä olisi pystynyt hoitamaan, joten onneksi oltiin molemmat kotona tai apua olisi pitänyt saada vaikka naapurista. Tarkennetaan myös, että eläin ei mitenkään jatkuvasti saa mitään kohtauksia, kuten joku huolehti, eikä siis kärsi. Kyse oli enemmänkin tapaturmasta kuin varsinaisesta perussairaudesta.



Tiedän etten tilanteessa olisi voinut toimia toisin, mutta silti vaivaa, että vauva joutui itkemään hädissään, ehkä pelkäsi kummallisia kovia ääniäkin oven takana. Nyt taas syödä lutkuttaa rinnalla tyytyväisenä :) Ainakin on kompensoitu tuota hylätyksi tulemisen kokemusta parhaamme mukaan. Tuo oli hyvä pointti, että isojen perheiden kuopukset olisivat kypsiä lataamoon suunnilleen, jos joka itku vaurioittaisi. Kaipa vauva oppii vasta toistojen myötä, jos hänen viesteihinsä ei vastata, mutta enpä ala testata kuinka monta toistoa tarvitaan...



AP

ei voi olla noin nuijia ihmisiä jotka antaisivat eläminen tuossa tilanteessa vaikka kuolla?

Lapsella ei ollut suurta hätää eikä vaara - hän oli turvassa sängyssään, tosin itki siellä. Ei lapsi kuole tai traumatisoidu jos hetken joutuu itkemään, eläin olisi tossa tilanteessa saattanut kuolla.

Minäkin olisin tehnyt samoin tilantessasi. Minun mummini sanoisi et, ei se siihen kuole ja keuhkotkin siinä huutaessa vahvistuu..

aivan oikein. Noi provoilee, jotka sanoo, että "olisit antanut elukan kuolla". Älä murehdi, vauvasi on varmasti aivan kunnossa.

että vastaavat hätätilanteet hoidetaan ensin. Onhan isoilla maatiloillakin ollut iät ja ajat paljon lapsia työtä tekevillä ihmisillä

jos lemmikki olisikin tapaturmaisesti menehtynyt.

Muutaman minuutin itku tuskin jää vauvalle kovin kauaksi aikaa muistoihin.

Onhan isoilla maatiloillakin ollut iät ja ajat paljon lapsia työtä tekevillä ihmisillä

Vanhapiikatätejä ja setiä. Johan sitä on yhdeksi homouden evoluutiotehdävistäkin arvioitu, että vanhapiikasukulaiset auttoi pitämään jälkikasvun hengissä.