Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suhtaudutko huonosti laihoihin äiteihin?

Vierailija
14.03.2010 |

Minulla on sellainen ongelma, että pelkään monien äitien "inhoavan" itseäni. En nyt tarkoita mitään oikeaa inhoamista, vaan sellaista että ei haluta tutustua minuun.



Olin lapsena todella alipainoinen, ja sain kuulla varsinkin hieman pulleammilta lapsilta siitä aina kuittailua. Tuo liiallinen laihuus oli minulle tosi vaikea asia; varmaan samanlainen kuin monelle ylipaino. Monet itkut sen taki lapsena itketty, ja teininä myöhäinen murrosikä ei parantanut asiaa. Huomasin myös usein, että uusia tuttavuuksia oli vaikea luoda vähän pulleampien kanssa, ja sain monesti sellaisia halveksuvia katseita osakseni.



Nyt äitinä minusta olisi mukava olla muiden äitien kanssa eri jutuissa mukana, mutta minulle on jäänyt tuosta lapsuudesta jokin trauma ja pelkään, että minun kanssa ei haluta olla tekemisissä ulkonäköni takia. Enää en ole alipainoinen, vaan juuri siinä normaalin painoindeksin rajalla. Moni nainen kuitenkin lihoo äitiyden myötä, ja olenkin yleensä kuitenkin aina se laihin äiti.



Haluaisin nyt ihan rehellisiä vastauksia anonyymillä palstalla, että onko pelossani yhtään mitään järkeä? Katsooko äidit toisia äitiä tuolla silmällä vai onko ongelma vain minun päässäni?

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä ystävystyn ihmisten kanssa ihan muista syistä, enkä tuijottele kenenkään lihavuutta/laihuutta.

Vierailija
2/7 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

joiden elämä tuntuu pyörivän laihuuden/lihavuuden ympärillä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikilla on omat probleemansa. Ei ne muut ehdi ajatella sun laihuuttasi. Ylilaihat on eri asia ja voivat herättää huomiota lähinnä silloin jos koko ajan mittailee kroppaa tai ylikorostaa sitä. Keskity lastenhoitoon ja toisten äitien kuulumisten kuunteluun, sitten vähitellen uniohdat nuoruutesi ongelmat.

Vierailija
4/7 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onpa ihana kuulla :) Minua pelotti kirjoittaakin tätä viestiä, koska pelkäsin kuulla vastausta. Oikeastaan tiedostinkin sisimmässäni, ettei ihmiset yleensä ole tuollaisia. Eihän kaikki ihmiset elämässäni muutenkaan ole minuun huonosti suhtaautuneita. Ne muutamat huonot kokemukset vain jäävät aina päällimäisenä mieleen, ja vaikeuttavat kohtuuttomasti elämää.

Vierailija
5/7 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

minä aina ihailen kaikkia laihoja, johtuu tietysti omasta ylipainosta... kaikki muut äidit mun ympärillä tuntuu olevan laihoja teki kuinka monta lasta hyvänsä... mulla yli vuosi synnytyksestä ja maha on edelleen pelkkää löysää nahkaa ilmeisesti vatsalihan treenillä sekin korjaantuisi vaan ku ei jaksa

Vierailija
6/7 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen itse porukassa aina se laihoin. En vain osallistu laihdutuskeskusteluun, enkä ota puheeksi lihavuutta, laihuutta tms. Enkä koskaan hauku ketään lihavaksi. Jos joku yrittää laihduttaa, asia on ok siinä missä mikä muukin tahansa asia.



Pidän huolen siitä kuitenkin, ettei hoikkuudesta "piilovittuilla" minulle, lopetan puheet heti siten, ettei riitä tule. Minulla on oikeus olla se mikä olen. Tilanteita tapahtuu kyllä todella harvoin, eli ole huoleti vain ap.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aivan sama minkälainen ihminen on ruumiinrakenteeltaan, mutta jos laihuuden ihannointi on ihmiselle kovin tärkeää, niin en jaksa sellaista ihmistä.



Itse olin myös lapsena ja nuorena todella laiha ja kärsin myös siitä kovasti. Nyt aikuisena olen saanut lihaa luideni ympärille, olen normaalipainoinen nykyään. Toki voisin vatsastani parista kilosta luopua, mutta olen huomattavasti tyytyväisempi itseeni nyt, kuin silloin todella laihana.



Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yksi kolme