Mikä on idiootein tempaus mitä lapsesi on tehnyt?

Oma tyttö teini-ikäisenä soitteli kavereidensa kanssa keskellä yötä naapurien ovikelloja.



Tapahtui yökyläilyreissulla ja perheen aikuiset tuolloin nukkumassa.



ap

oli tippunut kirjastossa lattialle ja yks isompi 14-vuotias poika yllytti poikaani silloin 9- v ottamaan sen itselleen. Otti ja piilotti sen omaan huoneeseen.



Kun juttu selvisi pojan äiti nosti tietty ihan kauhean metelin ja meidän piti maksaa lohdutusrahoja pojalle kännykän palauttamisen lisäksi.

naapurin lasten kanssa meidän kissanpennun peltiseen postilaatikkoon.



Ihmettelin missä kissa on ja lapset vaan virnuilivat. Pistin lujille ja tunnustivat.



Voi sitä ressua kun se oli hädissään ja vikisi ja yritti pois sieltä pohjalta mutta tassu ei pitänyt pellissä.



Olisi niitä muitakin ...

oli yleinen karnevaalipäivä, mutta silti

kävivät lähikaupassa ostamassa vahvaa olutta ja joivat tyhjään mahaa

yrjöthän siitä tuli ja se piti hakea kotiin,

ikää 13,5 v silloin

ja sama poika näytti persettä filmiryhmälle, kun ne kuvast meidän naapurustossa, ikä silloin 6 v

ettei ole ehtinyt mitään idioottimaista toteuttaa, mutta muistan kyllä tapauksen jos toisenkin omasta lapsuudestani.



Ehkä just ja just kouluikäisinä tai vähän alle, en muista, viriteltiin pihakavereiden kanssa erilaisia "ansoja" sinne sun tänne. Yksikin oli tien poikki viritetty vaijeri, johon oli tarkotus pyydystää polkupyöräilijöitä. Onneksi ketään ei sattunut, vaan leikki loppui kun eräs pyöräilijätäti etsi käsiinsä äitini ja paljasti koko homman.



Toisen kerran nyhdettiin irti maasta koko naapuruston ja lähipiirin kukat ja istutukset ja sullottiin ne kaverin pihavajaan. Niitä oli ihan älytön määrä, vaja täyttyi kattoon saakka. Tässä tapauksessa hyvää nyt oli edes se, ettei kukaan ollut vaarassa, ellei sitten naapurin vanha mummo, joka itki sydäntä särkevästi huomattuaan tulppaaniensa kadonnen, mahdollisesti sydänkohtauksen vaarassa.



Kerran sain "päähänpiston" laittaa sokerikkoon nastoja isosiskoni juodessa kahvia. Muistan sen tilanteen kuin eilisen päivän. En nähnyt tilanteessa mitään vaarallista, pelkästään koomista ja odotin suorastaan, että muutkin nauraisivat kanssani jekun tultua ilmi. Ja senkin muistan oikein hyvin kuinka todellisuus sitten iski päin kasvoja tajuttuani kuinka vaarallista mokoma temppuilu oli ollut ja mitä olisi voinut käydä. Että hävetti. Mutta siis etenkin justiinsa ton vaijeritempun kaltaisia meillä oli kakarana huomattavasti enemmänkin, tai ainakin niitä oli jatkuvasti suunnitteilla, en nyt vaan jaksa muistella niitä sen enempiä.



Lapset voi siis olla todella arvaamattomia aivoituksissaan,ja juuri kuten se yksi poliisipsykologi sanoikin, niin ei lapsi osaa kuvitella ja hahmottaa tekemänsä seurauksia samalla tavalla kuin aikuinen. Hetken päähänpistoja sattuu varmasti jokaiselle lapselle, harvemmin kuitenkin onneksi näin vakavalaatuisia kuin tämä vauvanhautausjutttu.

kaikki hölmöt jutut on tehnyt ymmärtämättömyyttään. Ei onneksi ole mitään kauhean pahaa tehnyt.