Lue keskustelun säännöt.
Hm, "harvinaisille nimille" voi olla syynsäkin....
11.03.2010 |
Välillä tuntuu siltä, kun joku kehuskelee lapsensa nimen harvinaisuudella, että tämä henkilö ei oikein ole sisäistänyt sitä tosiasiaa, että moni muu pitänee kyseistä nimeä niin naurettavana, ettei yksinkertaisesti haluaisi sitä omalle lapselleen antaa.
Työkaverini kehuskeli, kuinka heidän lapselleen ei haluttu antaa tusinanimeä, joka tulee jokaisella vastaan. No, itse nimi on niin huvittava, että uskon todellakin, ettei sitä kovin moni ole saanut. Onko teitä tullut vastaan samanlaisia erityisnimelläkehuskelijoita?
Kommentit (11)
No, meillä pojan nimen valinnassa yksi peruste oli, että ei ns. muotinimi. Suomalaisperäinen ja sukunimeen sopiva, ja sellainen ettei ole sukulaisissa ainakaan elossa olevilla samaa nimeä. Valinta päätyi Otsoon, joka sitten sattumalta onkin yllättävän harvinainen, joskin toki 2000-luvulla yleistynyt. Saa nähdä jatkuuko nimen suosia vielä.
Harvinaisen nimen yksi tärkeä ominaisuus on se, että se vaikuttaa meidän mielissämme "iättömältä", esimerkiksi Niko ei minun korvaan ole iätön, vaan kuuluu 90-luvun muotinimiin. Kuitenkin Otso vertautuu nyt tällä hetkellä muodikkaisiin Onniin ja Ottoon, eli ei ole ihan "out there".
Seuraaville lapsille ehditään varmaan myös harvinaisemmat nimet. Suvusta löytyisi tytölle kaunis, muodikkaan Pinjan sukuinen mutta äärimmäisen harvinainen nimi, ehkäpä sen niminen tyttö meilläkin vielä asuu.
Saattaisimpa nimistä keskusteltaessa mainitakin, että on vähän harvinaisempi nimi tai vastaavaa, vähän seurasta riippuen. Harvinaisuus ei ole kuitenkaan nimen valinnassa ykköskriteeri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisen nimi on itse keksitty, mutta aivan hirveä, ja toinen taas muuten vaan kaamea ja siksi extra-harvinainen...
Kalenterissa olevat nimet eivät ole mitkään "susirumia", koska niitä on sadoilla suomalaisilla jo nyt. Se sitten on sitä laumasieluisuutta, että osan mielestä nimen on oltava muodissa, että se on "hieno".
Ainoastaan sukunimellä: "mulla on suojattu sukunimi". KAIKKI sukunimet on nykyään suojattuja, kuka vaan ei voi ottaa sukunimekseen edes Virtasta, ellei se ole vähintään isoäidin tyttönimi (vai meneekö se vielä yhden polven kauemmas, no joka tapauksessa).
Sukunimen voi tietenkin keksiä itse, se on eri asia.
Ei se nimi lasta pahenna ja niin eespäin... Nimi on vaan joukko kirjaimia, joilla tunnistetaan tietty yksilö. Nimellä voi olla tunnesiteitä ja sukuperinteitä tai lapsen vanhemmat ovat voineet haluta antaa nimen joka liittyy heidän elämänpiiriinsä tai sopii lapsen piirteisiin tai mitä tahansa. Miten nimiä voi luokitella? Mitä väliä sillä on kellekään muulle kun vanhemmille ja sille lapsella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei nimi sinänsä. Siis etsimllä etsitään kirjainyhdistelmää, jota ei kellään ole. Syötetään kaikki mahdolliset vrk:n nimipalveluun ja siten saada joku kammotus: Elea-Mango tai Gjalda.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimi on vaan joukko kirjaimia, joilla tunnistetaan tietty yksilö.
Mutta eihän tämä toteudu jos nimi on Aada tai Eetu kun nuo kirjainjoukot" kuvaavat puolta päiväkotiryhmää!
Siksi minulle on tärkeää että lapsen nimi on harvinainen! Eikä se silti tarkoita sitä että nimi on itsekeksitty tai joku kummajainen!
on nykyisin yksi suosituimmista nimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on huonoa tuuria, jos päiväkotiryhmään/luokalle sattuu monta saman nimistä.
Nimi on vaan joukko kirjaimia, joilla tunnistetaan tietty yksilö.
Mutta eihän tämä toteudu jos nimi on Aada tai Eetu kun nuo kirjainjoukot" kuvaavat puolta päiväkotiryhmää!
Siksi minulle on tärkeää että lapsen nimi on harvinainen! Eikä se silti tarkoita sitä että nimi on itsekeksitty tai joku kummajainen!
en yhtään ihmettele, ettei Kiera saa monia kaimoja...