Duunarit, oletteko ikinä oikeesti harkinneet akateemista puolisoa?

todella, tämä ruumillista työtä vieroksuva akateeminen on opiskellut alaa jolla ei ole mitenkään epätavallista tehdä 12 h päiviä maastossa, kahlata kaikenmaailman pöpeliköissä, kiipeillä puissa, kaivaa lapiolla, soutaa jne je.

Normien mukaan käyttäydytään jos tilanne niin vaatii. Jos ei, niin...

Ovat usein virallisen tärkeitä vapaa-aikanaankin. Booooriiing. En näe mitään seksikästä ruumiillista työtä vieroksuvassa koko ajan normien mukaan käyttyvässä akateemisessa.

näiden "akateemiset vs. duunarit" -juttujenne kanssa!



Joillain ei ole päällimmäinen asia puolison valinnassa koulutustaso, vaan pään sisältö. Toisaalta te näitä juttuja kirjoittelevat ette ole varmaan tulleet ajatelleeksi, että jotkut ovat olleet kumppaninsa kanssa yhdessä jo silloin, kun ei ole ollut tiedossa millaisen koulutustason kumpikin tulee hankkineeksi, kerrottakoon se nyt sinulle, viisas akateeminen ap.

Ja mies on akateeminen ja TYÖTÖN, eli paremmin minä tienaan kuin mieheni. Mulle on aivan sama mikä ihminen on koulutukseltaan! Olen muuten sukua Andy McCoylle...;D

Sori. Ja ap ei myöskään katso ihmisessä ammattia vaan kaikkea muuta mitä se edustaa. Tärkeämpää on se minkälaiset arvot ja maailmankatsomus on kuin mistä leipänsä hankkii. Että näin. T:Ap

Mietin, mitä sitten, jos mies ei suostu ottamaan vaimokseen jonka kokisi olevan .... itsensä alapuolella. Harvoinpa löydämme itsemme kloonia mistään.

Onneksi.

Ja onneksi minulla on mies, joka ei kavahtanut minua, vaikken tiennytkään, kuka on Chuck Berry, enkä minä häntä, vaikkei hän ymmärtänytkään kaikkia nyansseja Stockhausenin musiikissa.

Nyt, yli kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen, olen minä oppinut häneltä niin rovkmusiikin saloista ties mitä (vaikken vieläkään nauti moisesta musiikista); samalla olen omaksunut hänen opastamanaan toisen maailmansodan sekä hyökkäys- että perääntymisvaiheet, samoin olen oppinut rakentamaan linnunpöntön sun muuta yhtä älyllistä. Hän taasen on vihkiytynyt myötäni klassisen musiikin saloihin ja purjehtimiseen.

Haluan silti ajattelevan ihmisen, jonka kanssa voi älyllisesti keskustella muustakin kuin salkkareista, ja jopa väitellä hyvässä hengessä. En siis varmaankaan rakastuisi mieheen, jonka kokisin olevan sivistyksellisesti tai älyllisesti itseni alapuolella. Koulutus ei sitä kuitenkaan kerro, eikä ammatti. Vaatii tutustumisen ihmiseen. Tosin en ole duunari, vaikka ammattikoulusta olenkin valmistunut, vaan toimihenkilö.

Hauska ketju. Olen lähihoitaja ja nyt jatko-opiskelija. En ole miettinyt koskaan ihmisen ammattia, kun olen tutustunut häneen ystävänä tai muuten. Mieheni on amk-tason inssi eli ei ehkä perusduunarikaan. Akateemisia on myös lähipiirissäni, jokainen ihminen kuitenkin. Koulutustaso ei kerro ihmisen sivistyksestä tai laaja-alaisesta älykkyydestä. Voi olla hyvinkin kirjaoppinut juristi, mutta ei osaa pöytätapoja tai keskustella ihmisten kanssa. Tällainen löytyy suvustani :)

Yksi akateeminen on sellainen, joka keräilee käyntikortteja firmoista ja laminoi niitä sitten iltamyöhään itsensä iloksi. Harrastus sekin, vaikkakin vähän hassu :)

Yksi akateeminen soittaa neuvolaan, jos lapsi oksentaa yhden kerran tai jos kuumetta (??) on 37. Ei osaa ajatella käytännön asioita.



Omiin kriteereihini puolison valinnassa on kuulunut käytännön järki, tunneäly, sosiaaliset taidot sekä arkitaidot kuten taloudellisuus, ekologisuus jne.



Koulutus ei kerro ihmisestä loppujen lopuksi yhtään mitään.

isäni isoäitiä edeltäneet 12 sukupolvea olivat piikatyttöjä, jotka olivat saaneet talosta lapsen jatkaessaan matkaa seuraavaan plaveluspaikkaan.

mä en ole duunari enkä akateeminen vaan tällä hetkellä ihan merkonomi vaan. Miehen koulutuksella ei sinänsä ole koskaan ollut merkitystä, mutta kummasti olen aina viehättynyt vain duunareista. Sliipatut, menestyvät miehet ei vaan nappaa. Tykkään enemmän rennoista, vähän laiskoistakin rock/metal -henkisistä miehistä.